Artikkelit Kiertotalous, Maatalous, Ympäristö

Lannan käytössä on suuria eroja eri maiden välillä.

EU:n alueella lannan kierrätyksen haasteet ovat samankaltaisia kuin Suomessa. Kotieläintuotanto on keskittynyt tietyille alueille, eivätkä ravinteet kierrä tehokkaasti niitä tarvitseville alueille korvaamaan väkilannoitekäyttöä. Se lisää riskiä ravinteiden karkaamisesta vesistöihin ja ilmakehään.

Puutteellinen ravinteiden kierrätys pitää osaltaan yllä riippuvuutta fossiilisista mineraaliravinteista. Maailman fosforivarannot ovat keskittyneet Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Marokkoon ja Venäjälle, mutta varantojen arvioidaan riittävän ainoastaan muutamaksi sadaksi vuodeksi.

Karjanlantaa. (kuva: Tapio Tuomela)

Typpilannoitteissa yleisimmin käytetty ammoniakki puolestaan valmistetaan ilmakehän typestä prosessissa, joka kuluttaa runsaasti energiaa.

Muun muassa näistä syistä EU pyrkii tehostamaan ravinteiden kierrätystä alueellaan. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (Green Deal) yhtenä tavoitteena on edistää resurssien tehokasta käyttöä siirtymällä puhtaaseen  kiertotalouteen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden piirissä EU:n taholta tuleva patistelu nähdään hyvänä asiana.

”Ylhäältä tuleva ohjaus on tarpeen, sillä nykyisellään ravinteiden kierrätys ei ole liiketaloudellisessa mielessä kannattavaa. Tukea tarvitaan esimerkiksi uusien teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon”, Luken erikoistutkija Kari Ylivainio sanoo.

EU:n alueella kotieläintuotannon keskittyminen tietyille alueille on johtanut myös lannan sisältämien ravinteiden päätymiseen samoille alueille. Lannan käsittelyssä ja käytön sääntelyssä ja siten myös lannan hyödyntämisessä on suuria eroja eri maiden välillä.

”Typen kohdalla lannan levitysmääriä säätelee nitraattidirektiivi, mutta kaikilla mailla ei ole tiukkoja rajoja lantafosforille”, Luken tutkija Minna Sarvi kertoo.

Lannasta valmistettujen kierrätysravinteiden käyttöön on liittynyt myös kysymys niiden käyttöturvallisuudesta. Lanta voi sisältää raskasmetalleja, torjunta-aine- tai lääkejäämiä sekä rikkakasvien siemeniä.

”Suurin riski liittyy antibiootteihin, joiden käytössä on EU:n alueella suuria eroja. Maaperässä ne voivat lisätä  antibioottiresistenttien bakteerikantojen syntyä”, Ylivainio sanoo.

EU:n lannoitevalmisteasetus tuo ensimmäistä kertaa orgaaniset lannoitteet EU:n lannoitelainsäädännön piiriin. Jatkossa EU:n sisämarkkinoille tähtäävien lannoitevalmisteiden on täytettävä laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Vuonna 2019 voimaan tullutta asetusta ryhdytään soveltamaan 16.7.2022 alkaen.

 

Teksti: Maria Latokartano
Sivun yläreunan kuva: Tapio Tuomela
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 8.2.2021
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös