Artikkelit Metsä, Ympäristö

Puun tarve kasvaa. On kuitenkin epävarmaa, saadaanko metsistä kysyntää vastaava määrä puuta nykyisillä tuotantomenetelmillä. Samalla on muistettava ottaa huomioon myös muut metsien käyttömuodot.

Luken Metsä 150 -projekti ratkoo haastetta tutkimusprofessori Jari Hynysen johdolla. Hanke kerää yhteen nykyisen tutkimustietämyksen siitä, mitkä ovat tehokkaimmat keinot lisätä metsien kasvua ja puuntuotantoa kestävästi.

– Kasvua kohentavien keinojen olisi syytä olla myös mahdollisimman kustannustehokkaita, Hynynen sanoo.

Vuoden kestävä ohjelma etsii parhaat keinot kasvun lisäämiseen ja esittelee laskelman siitä, mitkä olisivat eri keinojen vaikutukset puuntuotannon potentiaaliin. Suunta-antava aavistus on jo olemassa.

– Jos kaikki mahdolliset tehostamiskeinot otettaisiin käyttöön, kotimaisen teollisuuspuun vuosittaista kertymää voitaisiin kasvattaa nykyisestä 50–60 miljoonasta kuutiometristä noin 80 miljoonaan, Hynynen arvioi.

Kuva: Erkki Oksanen
Taimikoita pitäisi hoitaa enemmän, mutta se on kallista, eikä tekijöitäkään aina löydy Kuva: Erkki Oksanen

Huomio taimikoihin ja lannoitukseen

Hynynen uskoo, että erityisesti metsän varhaishoidossa olisi kehittämistä.

– Akuuttina ongelmana on se, että taimikoita hoidetaan selvästi vähemmän kuin mikä on puuntuotannollisesti suositeltua. Taimikonhoito on kallista, eikä tekijöitäkään aina löydy, Hynynen sanoo.

Hänen mukaansa myös metsän lannoitukseen liittyy käyttämättömiä mahdollisuuksia.

– Lannoitus hiipui rajusti 80–90-luvuilla, kun happosateet ja typpilaskeumat olivat otsikoissa. Lisäksi valtiontukien loppuminen vaikutti lannoittamisen silloiseen romahdukseen, Hynynen kertoo.

Rakeistettu tuhka vaikuttaa nyt lupaavalta lannoitteelta, myös kiertotalouden näkökulmasta.

Haavasta ja pajusta biomassaa?

Metsä 150 -projekti kartoittaa myös sitä, mitkä keinot soveltuvat parhaiten minnekin päin maata. Alueellinen näkökulma on siis otettu huomioon. Uutena avauksena kartoitetaan uudenlaisen biomassatuotannon potentiaalia.

– Selvitämme lisäksi, millaisia tuloksia nopeakasvuisten lehtipuiden, kuten haavan ja pajun, lyhytkiertokasvatus esimerkiksi turvetuotannolta vapautuneilla suonpohjilla voisi tuottaa.

Tekemistä riittää. Tutkimuksen alla on myös muun muassa se, miten metsänkasvatusta täytyy sopeuttaa muuttuvaan ilmastoon. Metsä 150 -ohjelman tulosten perusteella jatkotutkimus suuntautuu alueille, joissa sitä kipeimmin kaivataan.

– Kohteista ei ole pulaa, Hynynen naurahtaa.

Tuloksia siitä, mihin puun kasvua lisäämällä on mahdollista päästä, käyttää hyväkseen myös hallituksen Puu liikkeelle -kärkihanke. Sen tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä puun käyttöä, jalostusarvon kasvattamista unohtamatta.

Teksti: Kari Ahokas

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös