Artikkelit Kala

Pirjo Mattila on maailman eniten siteerattuja elintarviketieteiden asiantuntijoita. Sinisessä biotaloudessa häntä kiehtovat sen tarjoamat mahdollisuudet yhteistyöhön ja uuden oppimiseen.

Pirjo Mattila oli oman tutkimusalansa eniten siteerattu suomalainen tutkija vuonna 2016. Kuva: Eetu Ahanen

Olet elintarviketieteiden asiantuntija, mutta vuodesta 2016 olet ollut intensiivisesti mukana sinisen biotalouden tutkimuksessa. Miten päädyit muuttamaan tutkimusaihettasi?

”Kalat ja meren oliot ovat aina kiinnostaneet minua. Sininen biotalous on minulle uusi, kiehtova ja inspiroiva asia. Opin työssäni todella paljon uutta. Tutkimusurallani olen keskittynyt lähinnä marjojen ja kasvisten sisältämiin yhdisteisiin ja flavonoideihin. Olen tutkinut kalojen sisältämää D-vitamiinia, mutta kala on eläin, ja näin ollen matriisina kovin erilainen kuin marjat. Olen kiinnostunut kaikesta siitä, mitä emme vielä tiedä kaloista. Erityisesti minua kiinnostaa, miten voisimme hyödyntää sellaisia kaloja, joita pidämme usein arvoltaan vähäisempinä, kuten silakka.”

Minkälaista tutkimusta olet tehnyt siniseen biotalouteen liittyen?

”Vuodesta 2016 olen työskennellyt johtavana tutkijana tutkimusmoduulissa, joka hakee lisäarvotuotteita vesibiomassoista. Laadimme raportin siniseen biotalouteen perustuvien lisäarvotuotteiden markkinoista ja tutkimuksen painopisteistä. Tulevaisuudessa keskityn arvoltaan vähäisemmiksi miellettyjen kalalajien, kuten silakan ja särkikalojen, tutkimukseen sekä niiden sivuvirtoihin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamassa innovaatio-ohjelmassa.”

”Yksi ohjelman tavoitteista on silakan jalostaminen houkuttelevampaan muotoon. Tällä hetkellä se ei ole kovin suosittu esimerkiksi hajunsa takia. Silakasta syntyy paljon hävikkiä, joka voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Nykyisin se päätyy jätteisiin tai rehuksi, mutta jos siitä otettaisiin talteen hyödylliset ainesosat, kuten öljyt, proteiinit ja kivennäisaineet, se voitaisiin jalostaa tuotteiksi. Öljystä ja proteiinista voitaisiin valmistaa esimerkiksi ravintolisiä.”

Minkälaista lisäarvoa taustasi elintarviketieteilijänä tuo sinistä biotaloutta koskevaan tutkimustyöhösi?

”Eniten lisäarvoa tuottaa elintarviketieteisiin liittyvän perinteisen kalatiedon, teknisen tiedon ja kemiallisen tiedon yhdistäminen. Näin yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Sinisen biotalouden tutkimuksessa tämä yhdistelmä on toiminut erityisen hyvin, koska olen voinut yhdistää oman asiantuntemukseni muiden asiantuntijoiden taitotietoon. Tässä tutkimuksessa yhdistyy kaikki Lukessa oleva tieto ja taito.

Minkälaista yhteistyötä tutkimusmoduulissasi on tehty? Kenen pitäisi olla mukana?

”Yhteistyö on ollut tutkimuksemme johtotähti. Tutkimuksessa ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen kalatalouden alkutuotannon, hydroviljelyn ja kalastuselinkeinon asiantuntijat. Monipuoliseen tiimiimme kuuluu myös elintarvikealan asiantuntijoita ja biologeja. Lisäksi rakennamme Luken ulkopuolista verkostoa ja teemme parhaillaan tutkimusyhteistyötä VTT:n ja Turun yliopiston kanssa. Suomalaisen verkostomme lisäksi haluaisimme laajentaa yhteistyöhankkeitamme ulkomaille ja liike-elämään.”

Katso myös