Artikkelit Talous, Ympäristö

Digitalisaation ansiosta käytössämme on valtava työkalupakki keinoja, joilla optimoida ja sujuvoittaa prosesseja ja resurssien käyttöä. Ajatushautomo European Policy Centren Digitaalinen tiekartta kiertotaloudelle -hanke raivaa polkua kiertotalouden ja digitalisaation välisille synergioille.

Maailma haluaa kulkea kohti kiertotaloutta. Reitti on vielä toistaiseksi epäselvä, sillä yhteistä karttaa ei ole ollut.

”Siirtymä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen, jossa resurssit kiertävät käytössä mahdollisimman pitkään, toisi valtavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä tukisi ympäristönsuojelua”, sanoo Annika Hedberg, Brysselissä toimivan European Policy Centren (EPC) vanhempi analyytikko ja Kestävä vauraus -ohjelman vetäjä.

”Se kuitenkin edellyttää nykyisten resurssien kestävämpää ja tehokkaampaa käyttöä sekä tuotannon, kulutuksen ja jätehuollon prosessien parantamista.”

Hedberg uskoo, että digitalisaatiolla ja uusilla teknologioilla voisi olla paljon annettavaa kiertotalouden edistämiselle. Vuonna 2017 EPC lanseerasi hankkeen näiden mahdollisuuksien selvittämiseksi. Digitaalinen tiekartta kiertotaloudelle -aloite pyrkii löytämään digitaalisia tapoja tukea siirtymää.

Maailma haluaa kulkea kohti kiertotaloutta – mutta miten sinne pääsee? Kuva: Shutterstock.

Mukana työssä on Task Force -ryhmä, johon kuuluu useita sidosryhmiä aina teollisuudesta, eri alueilta, kansalaisjärjestöistä kuin tiedemaailmastakin. Ryhmän jäsenet tapaavat työpajoissa, joissa he selvittävät digitalisaation ja kiertotalouden välisiä yhteyksiä, arvioivat teknologian mahdollistamia välineitä, analysoivat mahdollisia haasteita sekä kartoittavat tarvittavia toimenpiteitä.

Matka yhtä tärkeä kuin päämäärä

Aloitteen lopputuloksena on tarkoitus synnyttää toimintasuunnitelma ja esittää se Euroopan komissiolle ensi vuonna. Hedberg pitää kuitenkin matkaa yhtä tärkeänä kuin sen päämäärää.

”Haluamme tuoda yhteen toimijoita, jotka eivät muuten välttämättä koskaan tapaisi”, hän sanoo.

Hedbergin mukaan jo nyt on ilmiselvää, että digitalisaation ja kiertotalouden välillä on monenlaisia linkkejä.

”Digitalisaatio voi aidosti auttaa meitä esimerkiksi käyttämään resursseja entistä tehokkaammin ja parantamaan tuotteiden kestävyyttä. Kerättyä dataa hyödyntämällä pystymme optimoimaan tuotantoa ja tavaroiden huoltoa.”

Luke on mukana hankkeessa biokiertotalouden asiantuntijana. Erikoistutkija Jussi Nikander pitää ryhmää erinomaisena alustana kiertotalouden edistämiselle sekä Euroopan että koko maailman tasolla.

”Digitalisaatio on suuressa osassa kaikessa tekemisessämme, ei pelkästään Lukessa vaan myös yleisesti”, hän toteaa.

Nikander toivoo, että digitaaliset työkalut tehostavat maa- ja metsätalouden prosesseja koko arvoketjussa. Tämä mahdollistaisi sivutuotteiden paremman hyödyntämisen, jätteen vähentämisen ja kaiken kulutuksen optimoinnin, mikä laskisi kustannuksia ja rajoittaisi ympäristövaikutuksia.

Sekä Nikander että Hedberg korostavat yhteisen viitekehyksen tärkeyttä.

“Olemme ikään kuin risteyksessä, jossa monet asiat kohtaavat. Kiertotaloudesta ja digitalisaatiosta puhutaan kaikkialla. Ongelma on kuitenkin se, että eri toimijat katsovat ilmiöitä omista poteroistaan ymmärtämättä toistensa näkökulmia”, Nikander kuvailee.

Kaikki voittavat

Tarvittavat teknologia ja työkalut ovat jo olemassa, mutta Nikanderin mielestä olennaisin osa puuttuu: yhteistyö ja yhteinen innovointi. Kun eri järjestelmiä ei ole integroitu, dataa ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla.

”Esimerkiksi maatilalla saatetaan käyttää digitaalisia järjestelmiä lypsämiseen ja ruokintaan, mutta järjestelmät eivät keskustele keskenään. Meidän on keksittävä keino tuoda kaikki data samaan paikkaan, koska vasta sitten sen potentiaali on kokonaan käytössämme.”

Hedberg on samalla kannalla.

“Tietoa ja resursseja jakamalla voimme rakentaa uusia verkostoja ja kumppanuuksia, jotka hyödyntävät aivan kaikkia, mukaan lukien ympäristöä.

Koska arvoketjuilla on tapana ulottua maiden rajojen yli, kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Hedberg huomauttaa, että EU-tason keskustelu on hyvä alku, mutta tarvetta on myös globaalisti jaetulle näkemykselle. Ajatus on linjassa YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

”EU:lla on nyt tilaisuus ryhtyä kiertotalouden edelläkävijäksi ja parantaa omaa kilpailuasemaansa”, Hedberg sanoo.

Luonnonvarojen kierrättäminen hyödyttää taloutta, yhteiskuntaa ja ympäristöä. Kuva: Jouni Hyvärinen.

Tienviittoja pystyttämässä

Nikander uskoo digitaalisen tiekartan hajottavan raja-aitoja ja luovan edellytyksiä entistä syvemmälle yhteistyölle. Hän kuitenkin muistuttaa, että hankkeella on myös muita tavoitteita.

”Haluamme vaikuttaa EU:n päätöksentekoon ja antaa unionille ohjeistusta siitä, miten kohdistaa resursseja ja mihin suuntiin lähteä. Toivottavasti tällä onnistumme parantamaan tilannetta niin koko unionissa kuin globaalistikin.”

Hedberg on vakuuttunut, että sekä kansallisen että kansainvälisen tason päättäjät haluavat ottaa selvää mahdollisuuksista. Kestävien arvoketjujen luominen on järkevää niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta.

”Siirtymä kiertotalouteen on herättänyt paljon kiinnostusta viime vuosina. Kunnianhimon taso on noussut, ja nyt kiertotaloudella on merkittävä rooli myös Euroopan komission asialistalla.”

Teksti: Anne Salomäki

Katso myös