Artikkelit Maatalous, Metsä

teksti: Minna Nurro

Digitalisaatio on huomisen arkea myös maatilalla. Teollisen internetin mahdollisuuksien valjastaminen työkoneisiin voi säästää rahaa, minimoida ympäristövaikutuksia ja tehostaa tuotantoa – sekä pelloilla että metsissä.

Kun kylvökone kulkee pellolla tai hakkuukone metsässä, tuottaa se samalla dataa toiminnastaan ja ympäristöstään. Koneiden keräämä informaatio voidaan yhdistää digitaalisesti tietojärjestelmiin ja pilvipalveluihin, ja sitä analysoimalla koneita voidaan esimerkiksi säätää ja huoltaa etänä tai suunnitella seuraava työvaihe tarkasti.

Puhutaan teollisesta internetistä, joka tekee tuloaan myös maa- ja metsätalouteen.

Yritysten yhteistyö tarpeen

Maatalouden digivallankumouksen edellytyksenä on, että koneet, laitteet ja järjestelmät saadaan yhteensopiviksi eli puhumaan samaa kieltä. Muutamalla edelläkävijätilalla esimerkiksi puimurin tuottama satotieto saadaan jo siirtymään maatilan tiedonhallintajärjestelmään – mutta vielä on paljon tehtävää, että ohjelmisto tekisi myös suosituksen seuraavan vuoden lannoitussuunnitelmasta.

– Digitalisaation avulla maatalouteen voidaan kehittää uusia palveluja esimerkiksi täsmälannoitukseen, sadon laadunhallintaan tai tukivalvontaan, havainnollistaa tutkija Pasi Suomi Lukesta.

Hän arvioi, että kotimainen maatalouskoneteollisuus on vasta alkutaipaleella teollisen internetin hyödyntämisessä. Kehityksen edellytykset ovat kuitenkin olemassa.

– Koneteollisuuden kannattaa tehdä yhteistyötä yhteensopivien tiedonsiirtomenetelmien kehittämiseksi. Se vahvistaisi koko sektorin kilpailukykyä, hän kannustaa.

VALTRA_N4F9209_88367_Kylvo-v3
kuva: Valtra

Metsäkoneet askelen edellä

Suomessa metsätyökoneiden digitalisaatio on askelen pidemmällä kuin maatalouskoneiden – itse asiassa se edustaa maailman huippua. Digitaalisesti hoituvat puutavaran katkonnan ohjaus, paikkatiedon ja karttajärjestelmien hyödyntäminen sekä koneiden vikadiagnostiikka.

Aluejohtaja Jori Uusitalo Lukesta toteaa, että alalla on silti paljon kehityspotentiaalia. – Digitalisointi voi edistää esimerkiksi kausivaihteluiden hallinnointia sekä korjuujäljen ja -vaurioiden minimoimista. Paikkatiedon käyttöä lisäämällä voidaan tehostaa oikean kaluston ja korjuuajankohdan valintaa, hän konkretisoi.

Tutkimus tärkeää

Lukella on keskeinen rooli teollisen internetin edellytysten kehittämisessä suomalaisen maatalous- ja metsätyökoneteollisuuden tarpeisiin. Alojen tutkimus ja aihepiirit ovat poikenneet toisistaan, mutta tutkimuslaitosten yhdistymisen myötä erilaisuus kääntyy eduksi.

– Oppia voidaan ottaa puolin ja toisin. Maatalousteknologian puolella on laajempi osaaminen digitalisaation hyödyntämiseen liittyvissä tutkimushankkeissa, Jori Uusitalo sanoo.

Pasi Suomi muistuttaa, että Luken Vihdin toimipaikassa sijaitseva CropInfra-tutkimusalusta tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön järjestelmien yhteensopivuuden testaamiseen. Vastaavat maatilamittakaavan tutkimus- ja testausympäristöt ovat harvinaisia.

– Konejärjestelmiä ja toiminnanohjausta voidaan kehittää siten, että kymmenen vuoden päästä ne ohjaavat viljelijää ja metsänhoitajaa toimimaan mahdollisimman tuottavasti ja kustannustehokkaasti. Myös lainsäädäntö voidaan ottaa mukaan järjestelmiin ja siten keventää tukivalvonnan byrokratiaa, Suomi visioi.

Luken tavoitteena on kehittää maa- ja metsätalouden digitalisaatiota tutkimushankkeissa muun muassa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa.