Metsä, Ruoka, Yleinen

Elintarvike- ja metsäsektorit Itämeren alueen biotaloudessa

Itämeren alueen maiden biotalouden markkinat kytkeytyvät toisiinsa vahvasti raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kaupan sekä ulkomaisten sijoitusten kautta. Raportissa luodaan katsaus Itämeren alueen maiden elintarvike- ja metsäsektoreiden asemasta kansantaloudessa, markkinoiden toiminnasta, tuotantoedellytyksistä sekä raaka-ainekaupasta maiden välillä. Toimialojen vertailulla haetaan uusia näkökulmia toimialakohtaiseen tarkasteluun. Raportissa tuodaan myös esille sektoreita yhdistäviä tutkimustarpeita, joita tunnistettiin Luken ja MTK:n alojen toimijoille 23.1.2017 järjestämässä Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaarissa.

Maaseutu, Puutarha, Yleinen

Horsma, ruusujuuri, vuorenkilpi ja marjapihlonia – yhteistutkimusta yrttituotannon tueksi

Tämä julkaisu käsittelee maitohorsman ja vuorenkilven lehtien fermentointimenetelmiä, eri ruusujuurikantojen vaikuttavien aineiden pitoisuuksia, vuorenkilven vaikutusta ihmisen suorituskykyyn, marjapihlonian (aik. marja-aronia) vaikutusta verenpaineeseen ja tulehdustekijöihin sekä yrttiopetuksen kehittämistä Leningradin alueella ja Suomessa.

Kala, Maatalous, Metsä, Puutarha, Tilasto, Yleinen

Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2016

Luken Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja on kokoomajulkaisu, joka ilmestyy nyt toista kertaa. Kirjassa julkaistaan keskeisimmät Suomen ruoka- ja luonnonvaratalouden tilastotiedot linkitettynä verkkopalvelumme tilastotietokantaan. Julkaisu sisältää biotalouden ja luonnonvara-alan tilastotietoja maa- ja elintarviketaloudesta, metsäsektorilta sekä riista- ja kalataloudesta.

Ruoka, Talous, Yleinen

Elintarviketeollisuus alueellisena ilmiönä : Merkityksen muutos, sekä kytkentä väestöön ja maatalouteen vuoden 1975 jälkeen

Tämä raportti tarkastelee elintarviketeollisuuden alueellista kehitystä Suomessa. Raportin tavoitteena on kuvata aluetasolla elintarviketeollisuuden sijoittumisen kehitystä vuosina 1975–2008 suhteessa väestön sijoittumiseen ja alkutuotannon sijoittumiseen. Tavoitteena on selvittää, missä määrin elintarviketeollisuuden työpaikkojen sijoittuminen liittyy toimialan panos‐ ja kysyntätekijöiden muuttuvaan sijaintiin.

Ilmasto, Kala, Maatalous, Puutarha, Riista, Ruoka, Talous, Tilasto, Yleinen, Ympäristö

Sininen biotalous : verkkojulkaisu

Suomen kansallisen biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sininen biotalous on uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja älykkääseen osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kasvun keskeisiä ominaispiirteitä ovat markkinalähtöisyys, arvon lisääminen, resurssitehokkuus, sektorirajat ylittävä ajattelu sekä vesiympäristön hyvän tilan edistäminen

Maaseutu, Maatalous, Metsä, Puutarha, Yleinen, Ympäristö

Luonnon virkistyskäytön tulevaisuus : asiantuntijatyöpajojen näkemyksiä

Virkistyskäytön tulevaisuuden hahmottaminen on tarpeellista kaikille luonnonvara-alalla, metsätaloudessa, maankäytön suunnittelussa sekä virkistys- ja liikuntapalvelujen toimialoilla työskenteleville. Kaikkien näiden toimet vaikuttavat siihen, miten paljon, missä ja milloin kansalaisille on tulevaisuudessa tarjolla virkistysmahdollisuuksia luonnossa.

Maatalous, Yleinen

Maatilarakentamisen työturvallisuuden kohentaminen ammattimaisuutta edistämällä : Koulutus- ja tiedotushankkeen loppuraportti

Hankkeen päätavoitteena on ollut parantaa maatilojen uudis- ja korjausrakentamisen työturvallisuuden tasoa madaltamalla ammattimaisten rakentajien kynnystä siirtyä tälle toimialalle sekä varmistamalla pätevien rakennusammattilaisten (vastaava työmaamestari, turvallisuuskoordinaattori) saanti ko. rakennustyömaille.

Maaseutu, Yleinen

Lapin maatalouden rakenne ja tuotanto 2014

Lapin asukasluku ja elinkeinorakenne on vuosikymmenien vaihtuessa muuttunut paljon. Lappilaisen maaseudun yritystoiminnan peruskivi maatalous, on muuttunut rakenteeltaan ja lukumääräisesti. Eniten maatiloja Lapissa oli vuonna 1969. Tuolloin tiloja Lapissa oli 11647 kpl. Tästä tilojen määrä väheni tasaisesti ja nopea tilamäärän lasku käynnistyi 1980-luvulla. Vuoden 2014 tilaston mukaan maatiloja on enää 1612 kpl (MAVI 2015).

Yleinen

Potentiaalisista leviämisvaikutuksista ja kehityshaitoista rakentuva paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi Suomessa. Paikallisen työpaikkakehityksen vahvistaminen Manner-Suomessa

Tämä raportti esittelee tiivistetysti vuosina 2013–2015 toteutetun ”Kuntien työpaikkakehitykseen vaikuttavat tekijät” -hankkeen tuloksia. Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkittiin vuosien 2006–2010 työpaikkakehitystä.

Maatalous, Talous, Yleinen

Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015

Vuosikatsaus Suomen maataloudesta ja maaseutuelinkeinoista julkaistaan tänä vuonna jo 37. kertaa. Ensimmäinen katsaus julkaistiin vuonna 1979 Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa, josta tuli vuonna 2001 osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskusta (MTT). Vuoden 2015 alusta MTT puolestaan yhdistyi Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi. Yhdistymisen myötä tämänkertainen vuosikatsaus ilmestyy Luonnonvarakeskuksen julkaisusarjassa