Tässä hankkeessa tutkittiin millaista hyötyä virtuaalisesti tuotetulla luontoympäristöllä sisätiloissa on työkuormituksesta palautumisessa. Kokeellisen tutkimuksen kohteena olivat tietotyöläiset, joille riittävä aivojen palautuminen työpäivän aikana on tärkeää.
Kainuussa on hyvät mahdollisuudet tuottaa luontoperustaisia hyvinvointipalveluita sekä paikallisille että matkailijoille. Green Care - palveluiden mahdollisuudet on kirjattu Kainuun maakuntaohjelmaan ja Kainuun biotalousstrategiaan. Tavoitteina on vahvistaa luontoon perustuvien terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa Kainuussa.
Sininen biotalous, Green Care ja luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat kiinnittäneet huomion luonnonvesien tärkeyteen osana ihmisen hyvinvointia. Blue Wellbeing ja Blue Care -termien alle voidaan koota luonnon sinisen osan, vesistöjen, hyvinvointivaikutukset arjen ympäristöstä sosiaali- ja terveysalan palveluihin.
Tämän raportin tavoitteena on tukea maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta, joiden yhtenä haasteena on jatkossakin suunnitella korkealaatuisia virkistysympäristöjä asukkaille. Kaavoituksen tuloksena syntyneet maankäytön ratkaisut kohtelevat parhaimmillaan kaikkia eri osapuolia, niin ulkoilevia kansalaisia kuin yksityisiä maanomistajia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti sekä toteuttavat luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita pyrkien tasapainottamaan virkistystkäytön kysyntää ja tarjontaa.
Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.
Levin alueen kesämatkailun kehittämistä on tuettu Voimametsistä viherkattoihin -hankkeessa toteutettujen pilottien avulla. Hanke on toiminut sytykkeenä myös Levin hyvinvointimatkailun kehittämiselle. Pilotit on suunniteltu ja toteutettu yhdessä matkailuyrittäjien ja -alan kehittäjien kanssa.
Tähän julkaisuun on koottu kertomuksia eri kirjoittajilta, jotka ovat olleet mukana suomalaisen Green Care -toiminnan kehittämisessä Valtakunnallisen Green Care -koordinaatiohankkeen puitteissa ja liepeillä.
Elintarvikehuolto perustuu valtaosaltaan alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja kaupan muodostamien ketjujen toimivuudelle. Sähkön jatkuva saatavuus ja laatu ovat kriittisen tärkeitä tekijöitä näissä ketjuissa, joissa sähköä tarvitaan sekä tuotantokoneiston energianlähteeksi että tuotannon ohjaukseen liittyvissä järjestelmissä. Suomessa sähkön toimitusvarmuus on hyvällä tasolla, ja ylivoimaisesti suurimmat sähkönjakelun keskeytykset aiheutuvat sääilmiöistä, kuten myrskyistä.
LEVI GOES GREEN -seminaari kokoaa yhteen viher-, hyvinvointi- ja matkailualan ihmisiä Leville. Kolmipäiväisessä seminaarissa perehdytään hyvinvointi- ja matkailualojen keinoihin tuotteistaa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Samalla esitellään viherrakentamisen ja maisemanhoidon menetelmiä, jotka vahvistavat luonto- ja viheralueiden hyvinvointivaikutuksia. Levillä jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimialojen rajat ylittäen ja tiivistetään viher-, hyvinvointi- ja matkailualan yhteistyötä. Tavoitteena on virittää vilkasta keskustelua ja synnyttää uusia ideoita.
Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta voida useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Kuusivuotisessa hankkeessa käynnistettiin EU:n komission alaisen Euroopan maaperätoimiston ohjeeseen perustuvan maaperätietokannan ja maannoskartan laadinta. Hankkeen toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Valtakunnallinen kattavuus saavutettiin vuonna 2009.
Tietotekniikan käyttö alkutuotannon prosesseissa lisääntyy nopeasti. Käytössä olevat sekä kiinteät, että liikkuvat laitteet kytketään tietoverkkoon, jotta voidaan mahdollistaa uusia toiminnallisuuksia ja tehostaa toimintaa verkottuneiden ratkaisujen avulla. Samalla laitteiden kyberturvallisuuden merkitys kasvaa, kun niihin on mahdollista vaikuttaa tietoverkon kautta. Alkutuotannon laitteet noudattavat pääosin kyberturvallisuuden toimialasta riippumattomia perusperiaatteita. Toimintaympäristön erityispiirteitä ovat muun muassa laitekokonaisuuksien syntyminen ilman kokonaissuunnitelmaa, järjestelmällisen ylläpidon puute ja tyypilliseen tietotekniikkaan verrattuna pitkät käyttöiät.
Tämä julkaisu on kooste vuonna 2015 pidetystä Luonnontieteet monipuolistuvissa arvoverkoissa -seminaarin annista. Seminaari järjestettiin Kuusamossa Luonnontuotealan koordinaatiohankkeen (LUMOA) toimesta.
Itämeren alueen maiden biotalouden markkinat kytkeytyvät toisiinsa vahvasti raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kaupan sekä ulkomaisten sijoitusten kautta. Raportissa luodaan katsaus Itämeren alueen maiden elintarvike- ja metsäsektoreiden asemasta kansantaloudessa, markkinoiden toiminnasta, tuotantoedellytyksistä sekä raaka-ainekaupasta maiden välillä. Toimialojen vertailulla haetaan uusia näkökulmia toimialakohtaiseen tarkasteluun. Raportissa tuodaan myös esille sektoreita yhdistäviä tutkimustarpeita, joita tunnistettiin Luken ja MTK:n alojen toimijoille 23.1.2017 järjestämässä Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaarissa.
Pellolta pöytään -julkaisu kokoaa yhteen Suomen elintarvikeketjun tilastoja elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Julkaisu ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2007. Tämä on järjestyksessään seitsemäs julkaisu ja samalla ensimmäinen verkkojulkaisu. Tähän julkaisuun on otettu mukaan ensimmäistä kertaa myös vastuullisuuden näkökulma.
Metsä on viime vuosien aikana löydetty uudelleen ja ehkä hieman uudella tavalla paikkana, jonne mennä ”lataamaan akkuja”. Erityisesti kaupunkilaiset ovat heränneet yhä vahvemmin ymmärtämään luontoalueiden tärkeyden osana rakennettua ympäristöä. Tämän lisäksi myös luontoympäristöjen terveysvaikutusten tutkimus on mennyt eteenpäin.