Maatalous, Ruoka, Talous

Suomen maa- ja elintarviketalous 2018

Luonnonvarakeskuksen Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa perinteiseen tyyliin ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta.

Maatalous, Talous

Sika- ja siipikarjatalouden taloudellisten riskien hallinta

Tässä selvityksessä kehitettiin erilaisia riskienhallintavälineitä tuottajien erilaisiin riskienhallintatarpeisiin. Näillä riskienhallintavälineillä voidaan hallita tuottajien tarpeista riippuen pieniä ja usein toistuvia hintariskejä tai harvemmin toistuvia katastrofaaliseksi luokiteltavia hintariskejä. Riskienhallintavälineiden toimintaa tarkasteltiin kolmella erilaisella hintaskenaariolla (toistamalla toteutunut hintakehitys, Monte Carlo simuloinnilla ja taantuvilla hintasuhdanteilla). Tarkastelun keskeisin tulos oli se, että riskienhallintavälineiden toiminta riippuu olennaisesti tulevaisuudessa tapahtuvasta hintakehityksestä ja hintariskien toteutumisesta. T

Maatalous, Ruoka, Talous

Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/2017

Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Käsillä olevan katsauksen erityisteemoissa tarkastellaan suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä, Iso-Britannian EU-eron seurauksia maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla, riskienhallintaan liittyvien politiikkatoimenpiteiden käyttöönottoa maataloudessa sekä kuluttajien kiinnostusta eläinten hyvinvointia kohtaan. Toivomme, että katsauksesta on hyötyä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Maaseutu, Talous, Ympäristö

Vihreän talouden hajautetun, kestävän ja kilpailukykyisen toimintamallin määrittely ja pilotointi : Kokeilualustana Agrokeskus-toimintamalli

Vihreä talous perustuu tehokkaaseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseen luonnonvarojen ja energian käyttöön (United Nations 2012). Tämän hankkeen tavoitteena oli luoda kylätason hajautettu, kestävä ja kilpailukykyinen toimintamalli vihreään talouteen siirtymiselle, joka perustuu verkostoajatteluun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa toteutettiin positiivisen kierteen ohjelmaa, jonka avulla käynnistettiin paikallisia, kylätason biotalouden pilottihankkeita ja kehittämisprosesseja.

Maatalous, Talous

Markkinamarginaalit sika- ja siipikarjatalouteen

Sika- ja siipikarjatalous on alttiina äkillisille kysynnän ja hinnan muutoksille. Lisäksi sika- ja siipikarjatilat ovat viime vuosina olleet tukijärjestelmän muutosten kohteena. Tilojen kannattavuus on heikentynyt ja tuotantomäärät ovat laskeneet. Vuosina 1995–2014 sekä sian- että siipikarjanlihan kuukausihinnan keskihajonta on ollut suuruudeltaan yli 10 prosenttia hinnan keskiarvosta. Tuotannon talouden kannalta vielä äkillisempiä shokkeja aiheutuu rehun hinnan vaihtelusta.

Ruoka, Talous, Yleinen

Elintarviketeollisuus alueellisena ilmiönä : Merkityksen muutos, sekä kytkentä väestöön ja maatalouteen vuoden 1975 jälkeen

Tämä raportti tarkastelee elintarviketeollisuuden alueellista kehitystä Suomessa. Raportin tavoitteena on kuvata aluetasolla elintarviketeollisuuden sijoittumisen kehitystä vuosina 1975–2008 suhteessa väestön sijoittumiseen ja alkutuotannon sijoittumiseen. Tavoitteena on selvittää, missä määrin elintarviketeollisuuden työpaikkojen sijoittuminen liittyy toimialan panos‐ ja kysyntätekijöiden muuttuvaan sijaintiin.

Kala, Talous

Kollaja-hankkeen vaikutukset Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen

Pohjolan Voima käynnisti Iijoen vesivoimatuotannon lisäämiseen tähtäävän ns. Kollaja-hankkeen aktiiviset valmistelutoimet vuonna 2007. Hankkeen päätarkoituksena on lisätä sähköntuotantoa ja säätökapasiteettia rakentamalla Iijoen keskijuoksulle tekojärvi ja uusi voimalaitos (teho 32 MW). Toteutuessaan hanke parantaa myös Iijoen alajuoksun olemassa olevien viiden voimalaitoksen tuotantokykyä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää Kollaja-hankkeen toteuttamisesta lohikalakantojen elvyttämiselle aiheutuvat todennäköiset ongelmat suhteutettuna vesistön nykytilaan tai potentiaaliseen lähtötilaan. Raportti keskittyy lohen elinkiertoon liittyviin kysymyksiin mm. lohikantamallinnuksen keinoin ja jokiuomien ympäristövirtaamatarpeisiin. Raportissa esitetään lisäksi keskeisiä toimenpidevaihtoehtoja Kollaja-hankkeen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja kompensoimiseksi.