Tässä raportissa esitellään yhdeksän maan biotalousstrategioiden keskeinen sisältö. Selvityksen kohteena oli kuusi Euroopan maata (Alankomaat, Italia, Itävalta, Ranska, Saksa, Suomi) sekä Etelä-Afrikka, Kanada ja USA.
Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa valtaosan Suomen maa- ja elintarviketaloutta, metsäsektoria ja kalataloutta koskevista tilastoista. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirjaan on koottu niiden keskeiset tiedot tuoreimpaan tilastovuoteen 2019 keskittyen.
Tässä arvioinnissa tarkasteltiin Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 (Maaseutuohjelma) tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.
Julkaisussa luodaan silmäys vuoden 2018 tapahtumiin ja arvioidaan, mitä vuonna 2019 on odotettavissa. Katsauksen erityisteemoissa nostamme tänä vuonna esiin erityisesti luomutuotannon. Teema-artikkeleissa kerrotaan luomutuotannon rakenteesta ja kestävyysvaikutuksista sekä luomutuotteiden maailmanmarkkinanäkymistä. Julkaisun muut erityisteemat käsittelevät suomalaisen lihaketjun kilpailukykyä, maatalouden investointikehitystä, maatalouden ekosysteemipalveluja ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta.
Luonnonvarakeskuksen Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa perinteiseen tyyliin ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta.
2., korjattu painos julkaisusta Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2017
Suomen metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinakysyntä pysyy hyvänä sekä tänä että ensi vuonna paperia lukuun ottamatta. Puutuotteiden, sellun ja kartongin tuotanto- ja vientimäärät kasvavat, mutta viennin keskimääräiset yksikköhinnat pysyvät lähellä viime vuoden tasoa. Ainoastaan sellun vientihinnan odotetaan tänä vuonna nousevan reippaammin.
Tässä julkaisussa esitetään vaihtoehtoisia skenaarioita maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta vuoteen 2030 ja ennakoidaan sitä, minkälaiset politiikkapainotukset kussakin skenaariossa ovat ohjaavassa roolissa.
Tässä selvityksessä kehitettiin erilaisia riskienhallintavälineitä tuottajien erilaisiin riskienhallintatarpeisiin. Näillä riskienhallintavälineillä voidaan hallita tuottajien tarpeista riippuen pieniä ja usein toistuvia hintariskejä tai harvemmin toistuvia katastrofaaliseksi luokiteltavia hintariskejä. Riskienhallintavälineiden toimintaa tarkasteltiin kolmella erilaisella hintaskenaariolla (toistamalla toteutunut hintakehitys, Monte Carlo simuloinnilla ja taantuvilla hintasuhdanteilla). Tarkastelun keskeisin tulos oli se, että riskienhallintavälineiden toiminta riippuu olennaisesti tulevaisuudessa tapahtuvasta hintakehityksestä ja hintariskien toteutumisesta. T
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähköpylväiden euromääräistä vaikutusta pellon kauppahintoihin ja saada haitalle markkinahinta korvauskäytäntöjen uudistamistarpeeseen. Aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen vapailla markkinoilla myytyjen 1 418 peruslohkon kauppahinta-aineistoa vuosilta 2008–2016.
Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Käsillä olevan katsauksen erityisteemoissa tarkastellaan suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä, Iso-Britannian EU-eron seurauksia maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla, riskienhallintaan liittyvien politiikkatoimenpiteiden käyttöönottoa maataloudessa sekä kuluttajien kiinnostusta eläinten hyvinvointia kohtaan. Toivomme, että katsauksesta on hyötyä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Tässä projektissa kehitettiin tekninen ratkaisu Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) julkaiseman paperisen viljapassin muuttamisesta sähköiseen muotoon. Projektin tarkoituksena oli määritellä ja toteuttaa palvelusta ensimmäinen sähköinen versio. Samalla selvitettiin toimialan vaatimuksia ja mahdollisuuksia palvelun toteuttamiseen ja käyttöönottoon.
Vihreä talous perustuu tehokkaaseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseen luonnonvarojen ja energian käyttöön (United Nations 2012). Tämän hankkeen tavoitteena oli luoda kylätason hajautettu, kestävä ja kilpailukykyinen toimintamalli vihreään talouteen siirtymiselle, joka perustuu verkostoajatteluun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa toteutettiin positiivisen kierteen ohjelmaa, jonka avulla käynnistettiin paikallisia, kylätason biotalouden pilottihankkeita ja kehittämisprosesseja.
Sika- ja siipikarjatalous on alttiina äkillisille kysynnän ja hinnan muutoksille. Lisäksi sika- ja siipikarjatilat ovat viime vuosina olleet tukijärjestelmän muutosten kohteena. Tilojen kannattavuus on heikentynyt ja tuotantomäärät ovat laskeneet. Vuosina 1995–2014 sekä sian- että siipikarjanlihan kuukausihinnan keskihajonta on ollut suuruudeltaan yli 10 prosenttia hinnan keskiarvosta. Tuotannon talouden kannalta vielä äkillisempiä shokkeja aiheutuu rehun hinnan vaihtelusta.
