Lajittelututkimuksissa vuosina 2018 ja 2019 selvitettiin elintarvikejätteen (sisältäen ruokahävikin ja keittiöbiojätteen) osuutta sekajätteestä ja erilliskerätystä biojätteestä kotitalouksissa Helsingin ja Turun seuduilla.
Katsauksen erityisteemat vievät lukijan tarkastelemaan lähemmin koronapandemian vaikutuksia ruokaketjussa. Toisessa erityisteemassa selvitetään eläinmaailman pandemian eli afrikkalaisen sikaruton (AFS) vaikutuksia sianlihan markkinoihin. Kolmas erityisteema käsittelee ympäristöarviointia ja yleensä tiedolla johtamista ja toisaalta sen erityislaatuisuutta politiikassa.
Tässä projektissa selvitettiin ruoan uudelleenjakamista ruokahävikin vähentämisen keinona Suomessa. Tavoitteina oli selvittää potentiaalia ja tapoja lisätä ylijäämäruoan käyttöä Suomen ruoka-apujärjestöissä. Kyselyillä ja haastatteluilla selvitettiin ruoka-aputoiminnan laajuutta, ruoan jakamisen muotoja ja määriä sekä toimijoiden kokemia haasteita sekä ruoka-aputoiminnan kehitystarpeita. Lisäksi selvitettiin toimijoiden tärkeäksi arvioimaa viestintää ja sen parantamisen mahdollisuuksia.
Tässä hankkeessa luotiin hävikin vähentämisen toimintamalli hävikkimittausten sekä työpajojen ja haastatteluiden perusteella. Toimintamallin pohjana on jatkuva mittaus, jonka perusteella päiväkoti valitsee sopivat hävikin vähentämisen toimenpiteet käyttöönsä.
Tämän raportin tarkoituksena on selvittää hyönteisten käytön mahdollisuuksia osana lemmikkieläinten ruokintaa. Lemmikkieläinten ruuat muodostavat monipuolisen ja kasvavan markkinan, joka mahdollistaa etenemisen pienemmän tuotantovolyymin ja korkeamman hintatason erikoistuotteista kohti isomman tuotantovolyymin hintakilpailtuja massatuotteita.
Tässä raportissa kerrotaan projektin Ruokahävikin seuranta ja vähentäminen – tiekartta kohti kustannustehokkaita, kokonaisvaltaisia ratkaisuja tuloksista liittyen ravitsemispalveluiden elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrään sekä seurannan kehittämiseen
Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirjaan on koottu maa- ja elintarviketaloutta, metsäsektoria sekä riista- ja kalataloutta koskevista tilastoista keskeiset tiedot tuoreimpaan tilastovuoteen 2018 keskittyen. Tänä vuonna mukaan on otettu lyhyt katsaus alan kansainvälisiin tilastolähteisiin.
Luomuelintarvikkeiden kysyntä on Suomessa jatkuvasti kasvanut ja kotimaisen tuotannon toivotaan pystyvän vastaamaan kysyntään. Tämän hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa luomutomaatin viljelyn tehostamisesta kasvihuoneessa ja nostaa esille uusia liiketoiminnallisia näkemyksiä alan kehittämiseksi koko arvoketjussa tuottajalta kuluttajalle.
Tässä haastattelututkimuksessa selvittimme, onko Lapissa edellytyksiä tarjota lähiruokaa mökkimajoittujille. Heidän ruokahuoltonsa poikkeaa hotelleissa majoittuvista, jotka aterioivat pääasiassa ravintoloissa. Halusimme luoda kuvan siitä, millaista ja millä eri tavoin toimitettuna lähiruokaa pystytään tarjoamaan matkailualueella. Haastattelussa olivat mukana ruokapalveluiden tuottajat ja matkailualan yrittäjät sekä lähiruoan tarjontaan vaikuttavat toimijat Pyhä-Luoston matkailualueella, Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Sallassa.
Elintarvikealan yritysten tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaalla toimivien elintarvikealan yritysten nykytilanne ja kehittämisen suunnat ja tarpeet sekä aktivoida alan yritystoimintaa, yritysyhteistyötä ja yritysten ja tukipalveluorganisaatioiden verkostoitumista.
Tässä raportissa esitellään CIRCWASTE -hankkeen tuotoksia. Projektissa selvitettiin, miten vähentää ja mitata ruokahävikkiä ravitsemispalveluissa ja erityisesti linjastoruokailuissa. Lisäksi selvitettiin, miten henkilökunnan osallistaminen vähennystoimiin ja asiakkaille suunnattu informaatio vaikuttivat syntyviin ruokahävikkimääriin.
Ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntäminen osana kiertotaloutta (YLIKE) -hankkeen tavoitteena oli selvittää elintarvikealan jakeluketjun, ravitsemispalveluiden (julkisten keittiöiden ja yksityisten ravintoloiden) ruokahävikin määrää Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin ylijäämäelintarvikkeiden ja ylijäämäaterioiden hyödyntämismahdollisuuksia, ja aktivoitiin alan toimijoita näkemään ruokahävikin mahdollisuudet ja ottamaan käyttöön erilaisia toimintatapoja ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntämiseen liittyen.
Hankkeen tarkoituksena oli kehittää kansallista ruokahävikin seurantaa. Hankkeessa tuotettiin uudet ruokahävikkiarviot kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden ruokahävikistä, ja arvioitiin tuloksien vertailtavuutta aikaisempiin tutkimustuloksiin. Hankkeessa selvitettiin mahdollisia keinoja mitata ja seurata ruokahävikkiä kotitalouksissa ja ravitsemuspalveluissa, ja kehitettiin laskentakaavoja kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden hävikin jatkuvaan seurantaan. Kaiken kaikkiaan hankkeessa tuotettiin esitys jatkokehitystarpeista hävikkitiedontuottamiseen, jotta ruokahävikin seuranta olisi jatkossa mahdollisimman resurssitehokasta.
Tämä raportti kokoaa yhteen kaksi erillistä osaraporttia. Ensimmäinen osaraportti on matkaraportti Tokioon suuntautuneesta Factfinding-matkasta. Tässä kuvataan erikoissienimarkkinoiden tuottajia, yhdistyksiä ja kanavia tuotteiden saattamiseksi markkinoille Japanissa. Toinen osaraportti on katsaus Japani erikoissienimarkkinoihin joka peilaa Japanin markkinoilla olevia erikoissieniä, tuotteita, myyntikategorioita, jakelukanavia ja viennin edellytyksiä.
Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.