Tässä raportissa kerrotaan projektin Ruokahävikin seuranta ja vähentäminen – tiekartta kohti kustannustehokkaita, kokonaisvaltaisia ratkaisuja tuloksista liittyen ravitsemispalveluiden elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrään sekä seurannan kehittämiseen
Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirjaan on koottu maa- ja elintarviketaloutta, metsäsektoria sekä riista- ja kalataloutta koskevista tilastoista keskeiset tiedot tuoreimpaan tilastovuoteen 2018 keskittyen. Tänä vuonna mukaan on otettu lyhyt katsaus alan kansainvälisiin tilastolähteisiin.
Luomuelintarvikkeiden kysyntä on Suomessa jatkuvasti kasvanut ja kotimaisen tuotannon toivotaan pystyvän vastaamaan kysyntään. Tämän hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa luomutomaatin viljelyn tehostamisesta kasvihuoneessa ja nostaa esille uusia liiketoiminnallisia näkemyksiä alan kehittämiseksi koko arvoketjussa tuottajalta kuluttajalle.
Tässä haastattelututkimuksessa selvittimme, onko Lapissa edellytyksiä tarjota lähiruokaa mökkimajoittujille. Heidän ruokahuoltonsa poikkeaa hotelleissa majoittuvista, jotka aterioivat pääasiassa ravintoloissa. Halusimme luoda kuvan siitä, millaista ja millä eri tavoin toimitettuna lähiruokaa pystytään tarjoamaan matkailualueella. Haastattelussa olivat mukana ruokapalveluiden tuottajat ja matkailualan yrittäjät sekä lähiruoan tarjontaan vaikuttavat toimijat Pyhä-Luoston matkailualueella, Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Sallassa.
Elintarvikealan yritysten tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaalla toimivien elintarvikealan yritysten nykytilanne ja kehittämisen suunnat ja tarpeet sekä aktivoida alan yritystoimintaa, yritysyhteistyötä ja yritysten ja tukipalveluorganisaatioiden verkostoitumista.
Tässä raportissa esitellään CIRCWASTE -hankkeen tuotoksia. Projektissa selvitettiin, miten vähentää ja mitata ruokahävikkiä ravitsemispalveluissa ja erityisesti linjastoruokailuissa. Lisäksi selvitettiin, miten henkilökunnan osallistaminen vähennystoimiin ja asiakkaille suunnattu informaatio vaikuttivat syntyviin ruokahävikkimääriin.
Ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntäminen osana kiertotaloutta (YLIKE) -hankkeen tavoitteena oli selvittää elintarvikealan jakeluketjun, ravitsemispalveluiden (julkisten keittiöiden ja yksityisten ravintoloiden) ruokahävikin määrää Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin ylijäämäelintarvikkeiden ja ylijäämäaterioiden hyödyntämismahdollisuuksia, ja aktivoitiin alan toimijoita näkemään ruokahävikin mahdollisuudet ja ottamaan käyttöön erilaisia toimintatapoja ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntämiseen liittyen.
Hankkeen tarkoituksena oli kehittää kansallista ruokahävikin seurantaa. Hankkeessa tuotettiin uudet ruokahävikkiarviot kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden ruokahävikistä, ja arvioitiin tuloksien vertailtavuutta aikaisempiin tutkimustuloksiin. Hankkeessa selvitettiin mahdollisia keinoja mitata ja seurata ruokahävikkiä kotitalouksissa ja ravitsemuspalveluissa, ja kehitettiin laskentakaavoja kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden hävikin jatkuvaan seurantaan. Kaiken kaikkiaan hankkeessa tuotettiin esitys jatkokehitystarpeista hävikkitiedontuottamiseen, jotta ruokahävikin seuranta olisi jatkossa mahdollisimman resurssitehokasta.
Tämä raportti kokoaa yhteen kaksi erillistä osaraporttia. Ensimmäinen osaraportti on matkaraportti Tokioon suuntautuneesta Factfinding-matkasta. Tässä kuvataan erikoissienimarkkinoiden tuottajia, yhdistyksiä ja kanavia tuotteiden saattamiseksi markkinoille Japanissa. Toinen osaraportti on katsaus Japani erikoissienimarkkinoihin joka peilaa Japanin markkinoilla olevia erikoissieniä, tuotteita, myyntikategorioita, jakelukanavia ja viennin edellytyksiä.
Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.
Kirjaan on koottu keskeisimmät tilastotiedot Suomen ruoka- ja luonnonvarataloudesta linkitettynä verkkopalvelumme ajantasaiseen tilastotietokantaan. Julkaisussa on tilastotietoja maa- ja elintarviketaloudesta, metsäsektorilta sekä riista- ja kalataloudesta. Tänä vuonna mukaan on otettu uutena aihealueena Biotalous Suomessa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin ruuan kotitarvetuotannon eli omaan tarpeeseen viljelyn sekä erilaisten hyötyeläinten kasvattamisen piirteitä keväällä 2017. Kotitarvetuotannolla tarkoitettiin ei-ammattimaista kasvisten kasvattamista tai eläinten pitämistä ruuan tuottamiseksi kotitalouden omaan käyttöön tai pienimuotoisesti myyntiin. Tavoitteena oli selvittää minkälaisesta ilmiöstä kotitarvetuotannossa on kyse, mikä motivoi ihmisiä ruuan tuotantoon kodeissaan sekä minkälaisia vaikeuksia tai esteitä he ovat mahdollisesti kohdanneet kotitarvetuotannossaan.
Alan tutkimuksen ja sen sidosryhmien yhteistyönä on luotu lähivuosille yhteinen tutkimusstrategia, jonka tavoitteena on tehdä Suomen lypsykarjatalous kilpailukykyiseksi niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Strategiaa tarvitaan, sillä Suomen maitosektori tarvitsee huippuluokan tutkimustietoa sekä uusia innovaatioita ja ratkaisuja toiminnan kehittämiseen.
Luonnonvarakeskuksen Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa perinteiseen tyyliin ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta.
Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää Etelä-Savon tuottajien ja elintarvikealan kilpailukykyä ja vähähiilisyyttä ennakointimentelmiä hyödyntäen. Hankkeessa selvitettiin Etelä-Savon elintarvikealan nykytilaa ja kehittämistarpeita, kuluttajaodotuksia sekä rakennettiin vaihtoehtoisia tulevai-suusskenaarioita 2030 maa- ja elintarviketalouden osalta, joiden vaikutuksia arvioitiin niin yrittäjien kuin alan toimijoiden kanssa vuorovaikutteisella kehittämistoiminnalla.