Ruoka, Yleinen

Sähkönjakeluhäiriöiden vaikutukset elintarviketuotannon jatkuvuuteen

Elintarvikehuolto perustuu valtaosaltaan alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja kaupan muodostamien ketjujen toimivuudelle. Sähkön jatkuva saatavuus ja laatu ovat kriittisen tärkeitä tekijöitä näissä ketjuissa, joissa sähköä tarvitaan sekä tuotantokoneiston energianlähteeksi että tuotannon ohjaukseen liittyvissä järjestelmissä. Suomessa sähkön toimitusvarmuus on hyvällä tasolla, ja ylivoimaisesti suurimmat sähkönjakelun keskeytykset aiheutuvat sääilmiöistä, kuten myrskyistä.

Metsä, Ruoka, Yleinen

Elintarvike- ja metsäsektorit Itämeren alueen biotaloudessa

Itämeren alueen maiden biotalouden markkinat kytkeytyvät toisiinsa vahvasti raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kaupan sekä ulkomaisten sijoitusten kautta. Raportissa luodaan katsaus Itämeren alueen maiden elintarvike- ja metsäsektoreiden asemasta kansantaloudessa, markkinoiden toiminnasta, tuotantoedellytyksistä sekä raaka-ainekaupasta maiden välillä. Toimialojen vertailulla haetaan uusia näkökulmia toimialakohtaiseen tarkasteluun. Raportissa tuodaan myös esille sektoreita yhdistäviä tutkimustarpeita, joita tunnistettiin Luken ja MTK:n alojen toimijoille 23.1.2017 järjestämässä Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaarissa.

Ruoka

Onko lähiruokayrittäminen kannattavaa? – yrittäjien kokemuksia jakelukanavista

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyselytutkimuksen avulla lähiruokayritysten taloudellista tilaa, kilpailukykytekijöitä sekä yritysten kehittämisnäkemyksiä sekä analysoitiin hintaseuranta-aineiston avulla valittujen lähiruokatuotteiden mahdollista hintapreemiota. Kyselyaineistolla vertailtiin myös yrittäjien kokemaa kannattavuutta eri jakelukanavien, kuten lähiruoan verkkokaupan, lähiruokamyymälöiden ja vähittäiskaupan osalta.

Maatalous, Ruoka, Talous

Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/2017

Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Käsillä olevan katsauksen erityisteemoissa tarkastellaan suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä, Iso-Britannian EU-eron seurauksia maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla, riskienhallintaan liittyvien politiikkatoimenpiteiden käyttöönottoa maataloudessa sekä kuluttajien kiinnostusta eläinten hyvinvointia kohtaan. Toivomme, että katsauksesta on hyötyä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Maatalous, Puutarha, Ruoka

LED-valotusta kasvihuoneeseen : Tutkimustuloksia ja kokemuksia 2016

Vuosikymmenen kehityksen jälkeen LED-valaisimet ovat saavuttaneet riittävän sähkön käytön hyötysuhteen ja valon tuoton, jotta ne voivat vähitellen syrjäyttää kasvihuoneista 30 vuotta hallinneen kaasupurkausvalaistuksen. Kokeissa ja käytännössä kasvihuoneissa on viimeisen vuoden aikana osoitettu, että LED-valaisimilla voidaan tällä hetkellä saavuttaa 30–50 % säästö valaistuksen sähkön käytössä. Muutos kasvihuoneissa on nyt alkamassa ja on hyvä aika auttaa tiedonvaihtoa muutoksen toteuttamisessa.

Maatalous, Ruoka

Kestävä karjatalous : KESTO-maidon- ja nurmentuotannon tutkimuksen tuloksia

Kestävä karjatalous (KESTO) -hankkeen tavoitteena oli edistää nautojen terveyttä ja tätä kautta tuotannon kannattavuutta vasikasta poistolehmään saakka. Tähän julkaisuun on koottu hankkeen maidontuotanto-osiossa tehtyjen Tuotosseurannan ja Terveystarkkailun aineistojen analysointien, lypsylehmien ruokintakokeiden sekä nurmikokeiden tulokset. KESTO maidontuotanto-osion tavoitteena oli etsiä keinoja lehmien eliniän nostoon, tuottaa arvioitua tietoa ja aineistoa keskituotoksen taloudellisesta merkityksestä sekä päivittää kolmen niiton korjuuaikastrategian ohjeistusta.

Maatalous, Ruoka

Hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö : ScenoProt-hanke WP2 Alternative protein sourcesTask 5

Hyönteisten käyttöön kotieläinten rehun raaka-aineena vaikuttavat useat eri EU:n säädökset, joita laadittaessa ei hyönteisten kasvatus ja käyttö ollut vielä esillä. Lainsäädäntöä tullaan päivittämään niin, että se kattaa ja toisaalta mahdollistaan hyönteisten laajemman käytön. Ensin on kuitenkin selvitettävä asiaan liittyvät riskit (EFSA:n lausunto http://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/scientific_output/file/main_documents/4257.pdf) ja se miten niitä hallitaan.

Ruoka, Talous, Yleinen

Elintarviketeollisuus alueellisena ilmiönä : Merkityksen muutos, sekä kytkentä väestöön ja maatalouteen vuoden 1975 jälkeen

Tämä raportti tarkastelee elintarviketeollisuuden alueellista kehitystä Suomessa. Raportin tavoitteena on kuvata aluetasolla elintarviketeollisuuden sijoittumisen kehitystä vuosina 1975–2008 suhteessa väestön sijoittumiseen ja alkutuotannon sijoittumiseen. Tavoitteena on selvittää, missä määrin elintarviketeollisuuden työpaikkojen sijoittuminen liittyy toimialan panos‐ ja kysyntätekijöiden muuttuvaan sijaintiin.

Maatalous, Puutarha, Ruoka

Seleenityöryhmän raportti 2016

Suomessa 1970–luvulla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin elintarvikkeiden seleenipitoisuuksien olevan erittäin pieniä ja väestön seleeninsaanti jäi selvästi alle saantisuositusten. Taustalla oli seleenin ja erityisesti liukoisen, kasveille käyttökelpoisen seleenin pieni määrä viljelymaissa. Tilanteen korjaamiseksi natriumselenaattia on lisätty moniravinteisiin lannoitteisiin vuodesta 1984 lähtien. Seleenilannoituksen avulla epäorgaaninen lannoiteseleeni muuttuu kasveissa orgaanisiksi seleeniyhdisteiksi, joita ihmiset ja eläimet pystyvät hyödyntämään tehokkaammin kuin epäorgaanista seleeniä.

Kala, Ruoka

Vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille

Suomessa kulutetusta kalaravinnosta noin 75 prosenttia on peräisin ulkomailta. Tuontikalasta suurin osa on kasvatettua lohta, pääosin Norjasta tuotua Atlantin lohta. Kotimaisesta kalasta noin kolmannes tulee kalanviljelystä, reilu kolmannes vapaa-ajankalastuksesta ja vajaa kolmannes ammattikalastuksesta. Kun vapaa-ajankalastuksen saalismääriä ei oteta huomioon, on kuluttajan markkinoilla saatavilla olevasta kalasta yli 80 prosenttia ulkomaista alkuperää. Vesiviljelyllä kokonaisuudessaan on valtava potentiaali ja se onkin ollut maailmalla nopeimmin kasvava elintarviketuotannon muoto.