Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Metsä,
Riista
Luonnonvarakeskus arvioi vuosittain karhukannan koon ja pentutuoton sekä mallittaa karhukannalle kestävän metsästysverotuksen. Kanta-arvio ja malli ovat tärkeä osa karhukannan hoidon tietopohjaa. Arvio karhukannasta tehdään erikseen kannanhoitoalueille ja riistakeskusten alueille. Tähän raporttiin on kirjattu arviot karhukannan runsaudesta ja pentutuotosta, jotka perustuvat petoyhdyshenkilöiden kalenterivuonna 2020 kirjaamiin karhuhavaintoihin.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista
Suomessa oli tammikuun 2021 alussa keskimäärin (mediaani) 3426 villisikaa. Kanta-arvion todennäköisyysväli (90 %) on 2209–5727 yksilöä. Arvion perusteella villisikakannan kasvutrendi on nouseva edellisvuoden kanta-arvioon verrattuna. Luke on kehittänyt tilastotieteellistä villisikakanta-arviointia vuodesta 2017 lähtien ja nyt aikasarjan karttuessa voitiin siirtyä uuteen malliin. Keskeisin ero entiseen on, että nykyinen malli arvioi kannan koon koko aikasarjan pituudelta, kun taas vanhalla mallilla arviointi perustui vain kahden peräkkäisen vuoden havaintoaineistoihin. Tässä raportissa esitellään vuonna 2021 käyttöönotettua villisikakannan arviointimallia sekä sen tuottamat arviot villisikakannan runsaudesta ja esiintymisestä Suomessa 2016–2020.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maatalous,
Riista
Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suden ja muiden suurpetojen vaikutusta tuotantoeläintenpitoon jäsentiloilla, ja kartoittaa petovahinkojen ennaltaehkäisyn kuluja, keinoja, työmäärää ja koettua vaikuttavuutta alueilla tai tiloilla, joiden ympäristössä voi olla useita suurpetoja. Kartoituksen toivottiin auttavan etsimään keinoja, joilla tuottajia voitaisiin tukea suurpetojen torjuntatoimissa nykyistä paremmin.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maatalous,
Riista
Tämän oppaan laatimisen taustalla ovat maa- ja porotalouden kokemukset porojen aiheuttamista peltoviljelyvahingoista ja niiden arviointikäytännöistä. On tullut esille, että vahinkoarviointeja viljelyksille on tehty erilaisin tavoin ja käytännöin. Tämä kirjava toiminta on tuonut esille tarpeen luoda yhtenäinen arviointiprosessi opaskirjan muodossa, jossa yksityiskohtaisesti kuvataan arviointimenettely ja annetaan ohjeet arvioinnin tekemiseen.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista,
Ympäristö
Poronhoito on joutunut yhä enemmän sopeutumaan muiden elinkeinojenmaankäyttömuotojen, asutuksen ja lomarakentamisen laajenemisen aiheuttamiin vaikutuksiin laidunympäristössä. Lapin ELY -keskuksen rahoittamassa PALOMA-hankkeessa (2019–2020) selvitetään poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden syitä ja vaikutuksia Kuusamossa sekä tuotettiin ehdotuksia ongelmatilanteiden pitkäjänteiseen hallintaan ja ennaltaehkäisyyn.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maatalous,
Riista
Tämä raportti kokoaa yhteen Luonnonvarakeskuksen ”Hirvenmetsästyksen talous- ja hyvinvointivaikutukset (HIRVI)” -projektin keskeiset tulokset. Projektin tavoitteena on ollut selvittää hirvenmetsästyksen kysyntää ja sen taloudellisia vaikutuksia metsästäjäkunnassa, sekä selvittää erilaisia metsästykseen liittyviä motiiveja ja asenteita.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista
Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut 1990-luvun alkupuoleen verrattuna noin kymmenkertaiseksi. Kanta on runsastunut keskimäärin noin 10 % vuodessa. Yksilömäärän kasvu on ollut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana aiempaa voimakkaampaa. Arvio ahmakannasta ja sen kehityksestä pohjautuu riistakolmiolaskentoihin ja kolmen pohjoisimman kunnan osalta Metsähallituksen koordinoimiin ja yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosina 2019–2020.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maatalous,
Riista
Tämän selityksen yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, kuinka poikkeukselliset sää-, lumi- ja luonnonolosuhteet ovat olleet poronhoitoalueen eri osissa syksyn, talven ja kevään 2019–2020 aikana verrattuna vastaavien vuodenaikojen olosuhteisiin edellisten 10 vuoden aikana.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista
Sudet ja niiden kannanhoito kiinnostavat laajasti suomalaisia. Susi herättää voimakkaita tunteita ja kannanhoito ristiriitoja, joiden käsittely saa paljon julkista keskustelua eri tiedotusvälineissä. Yleisen tilannekuvan tuottamiseen, kannanhoidon evästämiseen ja eri tutkimusprojektien kysymyksenasetteluihin vastaamaan on Suomessa tehty 2010-luvulla useita kansalaiskyselyitä.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista
Maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisimmin 46 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä. Perhelaumojen määrä oli 30 ja parin asuttamien reviireiden määrä vastaavasti 17. Kokonaan Suomen puolella oli 24 laumaa ja 15 paria. Laumareviireistä kuusi ja parin reviireistä 2 sijaitsi Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin (ns. rajareviirit). Susikanta on kasvanut vuodesta 2017.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista
Tähän julkaisuun on koottu KEBIPORO-hankkeen erilliset osaraportit sekä niiden ja Luken Porolaiduninventoinnin perusteella tehdyt suositukset laidunten käytön ja porotalouden kestävyyden kehittämiseksi.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista
Arvio karhukannan yksilömäärästä perustuu suurpetoyhdyshenkilöiden tekemiin ja Tassu-järjestelmään kirjaamiin havaintoihin karhunpentueista. Karhuhavaintoja kertyi 10 111, joista pentuehavaintoja oli yhteensä 1 260. Pentueita koskevissa jälkihavainnoissa oli useammin mittaustulos jälkien koosta kuin vuonna 2018.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista,
Yleinen
Tutkimusnäyttö luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyen on viime vuosina vahvistunut. Tämä esiselvitys on tehty Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta, ja siinä on koottu yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimustuloksia sekä kuvattu mekanismeja, joiden kautta metsästyksen hyvinvointihyötyjen arvioidaan harjoittajilleen syntyvän.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista
Uusimman kanta-arvion 2019 perusteella ilveskannan laskusuunta näyttäisi pysähtyneen. Kanta on samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Ennen metsästyskautta 2019/2020 Suomessa arvioidaan olevan 1845–1955 yli vuoden ikäistä ilvestä.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Riista
Maaliskuussa 2019 Suomessa oli 47 susireviiriä, joista oli 24 vähintään kolmen suden lauman ja 20 kahden suden asuttamaa. Kolmella reviirillä arvioitiin olevan 2–3 sutta. Merkittävä osa kahden tai 2–3 suden reviireistä oli parin asuttamia, mutta parien kokonaismäärä ei ole tiedossa.
