Metsä, Riista

Karhukanta Suomessa 2020

Luonnonvarakeskus arvioi vuosittain karhukannan koon ja pentutuoton sekä mallittaa karhukannalle kestävän metsästysverotuksen. Kanta-arvio ja malli ovat tärkeä osa karhukannan hoidon tietopohjaa. Arvio karhukannasta tehdään erikseen kannanhoitoalueille ja riistakeskusten alueille. Tähän raporttiin on kirjattu arviot karhukannan runsaudesta ja pentutuotosta, jotka perustuvat petoyhdyshenkilöiden kalenterivuonna 2020 kirjaamiin karhuhavaintoihin.

Riista

Suomen villisikakanta tammikuussa 2021

Suomessa oli tammikuun 2021 alussa keskimäärin (mediaani) 3426 villisikaa. Kanta-arvion todennäköisyysväli (90 %) on 2209–5727 yksilöä. Arvion perusteella villisikakannan kasvutrendi on nouseva edellisvuoden kanta-arvioon verrattuna. Luke on kehittänyt tilastotieteellistä villisikakanta-arviointia vuodesta 2017 lähtien ja nyt aikasarjan karttuessa voitiin siirtyä uuteen malliin. Keskeisin ero entiseen on, että nykyinen malli arvioi kannan koon koko aikasarjan pituudelta, kun taas vanhalla mallilla arviointi perustui vain kahden peräkkäisen vuoden havaintoaineistoihin. Tässä raportissa esitellään vuonna 2021 käyttöönotettua villisikakannan arviointimallia sekä sen tuottamat arviot villisikakannan runsaudesta ja esiintymisestä Suomessa 2016–2020.

Maatalous, Riista

Suurpetoriski ja vahinkojen ennaltaehkäisy tuotantoeläintiloilla : Selvitys

Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suden ja muiden suurpetojen vaikutusta tuotantoeläintenpitoon jäsentiloilla, ja kartoittaa petovahinkojen ennaltaehkäisyn kuluja, keinoja, työmäärää ja koettua vaikuttavuutta alueilla tai tiloilla, joiden ympäristössä voi olla useita suurpetoja. Kartoituksen toivottiin auttavan etsimään keinoja, joilla tuottajia voitaisiin tukea suurpetojen torjuntatoimissa nykyistä paremmin.

Maatalous, Riista

Peltovahinkoarvioinnin opas poronhoitoalueelle : ohjeet vahinkoarvioprosessin toteutuksen ja havaintojen tekemiseen

Tämän oppaan laatimisen taustalla ovat maa- ja porotalouden kokemukset porojen aiheuttamista peltoviljelyvahingoista ja niiden arviointikäytännöistä. On tullut esille, että vahinkoarviointeja viljelyksille on tehty erilaisin tavoin ja käytännöin. Tämä kirjava toiminta on tuonut esille tarpeen luoda yhtenäinen arviointiprosessi opaskirjan muodossa, jossa yksityiskohtaisesti kuvataan arviointimenettely ja annetaan ohjeet arvioinnin tekemiseen.

Riista, Ympäristö

Poron paikka Kuusamossa: poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden välisistä ristiriidoista ratkaisuihin

Poronhoito on joutunut yhä enemmän sopeutumaan muiden elinkeinojenmaankäyttömuotojen, asutuksen ja lomarakentamisen laajenemisen aiheuttamiin vaikutuksiin laidunympäristössä.  Lapin ELY -keskuksen rahoittamassa PALOMA-hankkeessa (2019–2020) selvitetään poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden syitä ja vaikutuksia Kuusamossa sekä tuotettiin ehdotuksia ongelmatilanteiden pitkäjänteiseen hallintaan ja ennaltaehkäisyyn.

Riista

Ahmakannan kehitys ja ahmakanta Suomessa 2020

Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut 1990-luvun alkupuoleen verrattuna noin kymmenkertaiseksi. Kanta on runsastunut keskimäärin noin 10 % vuodessa. Yksilömäärän kasvu on ollut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana aiempaa voimakkaampaa. Arvio ahmakannasta ja sen kehityksestä pohjautuu riistakolmiolaskentoihin ja kolmen pohjoisimman kunnan osalta Metsähallituksen koordinoimiin ja yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosina 2019–2020.

Riista

Kansalaisten susisuhde

Sudet ja niiden kannanhoito kiinnostavat laajasti suomalaisia. Susi herättää voimakkaita tunteita ja kannanhoito ristiriitoja, joiden käsittely saa paljon julkista keskustelua eri tiedotusvälineissä. Yleisen tilannekuvan tuottamiseen, kannanhoidon evästämiseen ja eri tutkimusprojektien kysymyksenasetteluihin vastaamaan on Suomessa tehty 2010-luvulla useita kansalaiskyselyitä.

Riista

Susikanta Suomessa maaliskuussa 2020

Maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisimmin 46 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä. Perhelaumojen määrä oli 30 ja parin asuttamien reviireiden määrä vastaavasti 17. Kokonaan Suomen puolella oli 24 laumaa ja 15 paria. Laumareviireistä kuusi ja parin reviireistä 2 sijaitsi Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin (ns. rajareviirit).  Susikanta on kasvanut vuodesta 2017.

Riista, Yleinen

Riistatalouden terveyshyödyt

Tutkimusnäyttö luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyen on viime vuosina vahvistunut. Tämä esiselvitys on tehty Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta, ja siinä on koottu yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimustuloksia sekä kuvattu mekanismeja, joiden kautta metsästyksen hyvinvointihyötyjen arvioidaan harjoittajilleen syntyvän.