Maaseutu, Puutarha, Yleinen

LEVI GOES GREEN, Seminaari 30.8.–1.9.2017 : Tiivistelmät

LEVI GOES GREEN -seminaari kokoaa yhteen viher-, hyvinvointi- ja matkailualan ihmisiä Leville. Kolmipäiväisessä seminaarissa perehdytään hyvinvointi- ja matkailualojen keinoihin tuotteistaa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Samalla esitellään viherrakentamisen ja maisemanhoidon menetelmiä, jotka vahvistavat luonto- ja viheralueiden hyvinvointivaikutuksia. Levillä jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimialojen rajat ylittäen ja tiivistetään viher-, hyvinvointi- ja matkailualan yhteistyötä. Tavoitteena on virittää vilkasta keskustelua ja synnyttää uusia ideoita.

Maatalous, Puutarha

Biohajoavia katteita vihannesten rikkakasvintorjuntaan

Luomupuutarhatuotannon keskeisimmät viljelytekniset ongelmat koskevat kasvinsuojelua, ravinnehuoltoa sekä luomutuotantoon sopivia lajeja ja lajikkeita. Merkittävä kasvinsuojeluhaaste luomussa ovat rikkakasvit. Rikkakasvien torjuntaan tarvitaan integroidun torjunnan (IPM) keinoja, joista katteiden käyttö on tehokas vaihtoehto vihannesten riviviljelyssä. Rikkakasvien torjuntaan perinteisesti käytetyt muovikatteet aiheuttavat ympäristöongelmia. Uuden kehitetyn innovaation, biohajoavan paperipohjaisen katteen soveltuvuutta luomutuotantoon, tehoa rikkakasvien torjunnassa sekä vaikutuksia mansikan ja eri vihannesten kasvuun on testattu koekentillä ja käytännön tiloilla vuosina 2011˗2016.

Maatalous, Puutarha, Ruoka

LED-valotusta kasvihuoneeseen : Tutkimustuloksia ja kokemuksia 2016

Vuosikymmenen kehityksen jälkeen LED-valaisimet ovat saavuttaneet riittävän sähkön käytön hyötysuhteen ja valon tuoton, jotta ne voivat vähitellen syrjäyttää kasvihuoneista 30 vuotta hallinneen kaasupurkausvalaistuksen. Kokeissa ja käytännössä kasvihuoneissa on viimeisen vuoden aikana osoitettu, että LED-valaisimilla voidaan tällä hetkellä saavuttaa 30–50 % säästö valaistuksen sähkön käytössä. Muutos kasvihuoneissa on nyt alkamassa ja on hyvä aika auttaa tiedonvaihtoa muutoksen toteuttamisessa.

Maaseutu, Puutarha, Yleinen

Horsma, ruusujuuri, vuorenkilpi ja marjapihlonia – yhteistutkimusta yrttituotannon tueksi

Tämä julkaisu käsittelee maitohorsman ja vuorenkilven lehtien fermentointimenetelmiä, eri ruusujuurikantojen vaikuttavien aineiden pitoisuuksia, vuorenkilven vaikutusta ihmisen suorituskykyyn, marjapihlonian (aik. marja-aronia) vaikutusta verenpaineeseen ja tulehdustekijöihin sekä yrttiopetuksen kehittämistä Leningradin alueella ja Suomessa.

Kala, Maatalous, Metsä, Puutarha, Tilasto, Yleinen

Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2016

Luken Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja on kokoomajulkaisu, joka ilmestyy nyt toista kertaa. Kirjassa julkaistaan keskeisimmät Suomen ruoka- ja luonnonvaratalouden tilastotiedot linkitettynä verkkopalvelumme tilastotietokantaan. Julkaisu sisältää biotalouden ja luonnonvara-alan tilastotietoja maa- ja elintarviketaloudesta, metsäsektorilta sekä riista- ja kalataloudesta.

Maatalous, Puutarha, Ruoka

Seleenityöryhmän raportti 2016

Suomessa 1970–luvulla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin elintarvikkeiden seleenipitoisuuksien olevan erittäin pieniä ja väestön seleeninsaanti jäi selvästi alle saantisuositusten. Taustalla oli seleenin ja erityisesti liukoisen, kasveille käyttökelpoisen seleenin pieni määrä viljelymaissa. Tilanteen korjaamiseksi natriumselenaattia on lisätty moniravinteisiin lannoitteisiin vuodesta 1984 lähtien. Seleenilannoituksen avulla epäorgaaninen lannoiteseleeni muuttuu kasveissa orgaanisiksi seleeniyhdisteiksi, joita ihmiset ja eläimet pystyvät hyödyntämään tehokkaammin kuin epäorgaanista seleeniä.

Maatalous, Puutarha

Hevosenlannan energiakäytön ympäristövaikutukset

Hevosenlanta on hevosen erittämän sonnan ja virtsan sekä kuivikkeen seos. Hevosista muodostuu kuivike- tai kuivikepohjalantaa keskimäärin noin 10 tonnia eläintä kohti vuodessa. Poneilla määrä on noin puolet tästä. Talliin kertynyt lanta varastoidaan lantaloihin. Myös osa tarhoihin ja ratsastuskentille eritetystä sonnasta kerätään lantaloihin. Loput lannasta jää tarhoihin, laitumelle ja alueille, joilla hevosilla liikutaan. Hevosenlannan hyödyntäminen on haaste erityisesti suurille taajama- ja ammattitalleille, joilla on paljon hevosia ja jotka sijaitsevat asutuksen keskellä ilman omaa tai muutakaan peltoa, jonne lanta voitaisiin levittää. Hevosenlannan poltto onkin alalla usein nähty ratkaisuna ongelmaan.

Ilmasto, Kala, Maatalous, Puutarha, Riista, Ruoka, Talous, Tilasto, Yleinen, Ympäristö

Sininen biotalous : verkkojulkaisu

Suomen kansallisen biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sininen biotalous on uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja älykkääseen osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kasvun keskeisiä ominaispiirteitä ovat markkinalähtöisyys, arvon lisääminen, resurssitehokkuus, sektorirajat ylittävä ajattelu sekä vesiympäristön hyvän tilan edistäminen

Maaseutu, Maatalous, Metsä, Puutarha, Yleinen, Ympäristö

Luonnon virkistyskäytön tulevaisuus : asiantuntijatyöpajojen näkemyksiä

Virkistyskäytön tulevaisuuden hahmottaminen on tarpeellista kaikille luonnonvara-alalla, metsätaloudessa, maankäytön suunnittelussa sekä virkistys- ja liikuntapalvelujen toimialoilla työskenteleville. Kaikkien näiden toimet vaikuttavat siihen, miten paljon, missä ja milloin kansalaisille on tulevaisuudessa tarjolla virkistysmahdollisuuksia luonnossa.

Metsä, Puutarha

Suomalainen pajukirjallisuus

Julkaisuun on koottu pajuihin liittyvien artikkelien ja julkaisujen kirjallisuusviitteitä. Julkaisut ovat suomalaisten kirjoittamia tai vähintään yksi kirjoittajista on suomalainen. Julkaisu on päivitetty versio Suomessa aiemmin julkaistuista pajubibliografioista (Heino 1989, Heino ja Hytönen 2005). Julkaisut on luokiteltu neljään eri ryhmään: 1) tutkimusjulkaisuihin, 2) kirjoihin, 3) opinnäytetöihin sekä 4) aikakauslehtiartikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Artikkeleiden ja töiden aiheet käsittelevät pajuja monin eri tavoin, kuten pajujen dendrologiaa, ravinnetaloutta, koostumusta ja hyötykäyttöä. Kaiken kaikkiaan tässä pajubibliografiassa on yhteensä 781 kirjallisuusviitettä.