Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa projektissa ”Metsälain ja metsätuholain arvioinnin jatkoselvitys, METULA” pyrittiin löytämään vastauksia aiemman selvityksen esiin tuomiin tutkimus- ja selvitystarpeisiin. Tämä raportti keskittyy metsätuholakia koskeneisiin lisäselvitystarpeisiin.
Raportissa kuvataan Luonnonvarakeskuksessa vuosina 2016–2020 toteutetun tutkimusohjelman päätuloksia. Raportti on suunnattu laajalle lukijakunnalle, jota yhdistää kiinnostus metsiä, niiden kehitystä, käyttöä sekä metsäbiotalouteen liittyvää tutkimusta kohtaan.
Luonnonvarakeskus arvioi vuosittain karhukannan koon ja pentutuoton sekä mallittaa karhukannalle kestävän metsästysverotuksen. Kanta-arvio ja malli ovat tärkeä osa karhukannan hoidon tietopohjaa. Arvio karhukannasta tehdään erikseen kannanhoitoalueille ja riistakeskusten alueille. Tähän raporttiin on kirjattu arviot karhukannan runsaudesta ja pentutuotosta, jotka perustuvat petoyhdyshenkilöiden kalenterivuonna 2020 kirjaamiin karhuhavaintoihin.
Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimuksen tekivät touko-syyskuussa 2020 uuden metsätalouden kannustejärjestelmän luonnoksen evaluoinnin. Evaluoitu dokumentti on Metsätalouden kannustinjärjestelmä 2020 -luvulla työryhmän valmisteilla oleva muistioluonnos. Tämä julkaisu on vain ulkoasullisesti muokattu versio maa- ja metsätalousministeriölle 30.9.2020 toimitetusta evaluointiraportista.
Tämä raportti kokoaa kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa puhtaan puun sisäilmapäästöistä. Kaikista puulajeista haihtuu yhdisteitä ympäröivään ilmaan, mutta päästöjen määrä ja koostumus vaihtelevat muun muassa puulajin, näytetyypin ja näytteen käsittelytavan mukaan.
Tässä tutkimuksessa on arvioitu maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia nykyistä tutkimustietoa ja asiantuntija-arvioita kokoamalla sekä valmiina käytettävissä olevia mallinnusmenetelmiä soveltaen. Toimenpiteiden päästövähennys ja hiilinieluvaikutuksien arvioinnissa käytettiin kunkin toimenpiteen kohdalla parasta käytettävissä olevaa menetelmää ja toimenpiteen soveltamismahdollisuuksien laajuus perustui asiantuntija-arvioihin.
Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin metsälain 10 §:n muutos on vaikuttanut erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyyn sekä monimuotoisuuden turvaamiseen tasoon. Raportin kirjallisuuteen perustuvassa osassa tarkastellaan sitä, millä tavoin käytännöt metsälakikohteiden määrittelyssä, kartoituksessa ja rajaamisessa ovat muotoutuneet, ja miten metsälain muutos on vaikuttanut näihin käytäntöihin. Metsälakikohteiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen käsittelyä selvitettiin erotuskuvatulkinnan, luonnonhoidon laadun seurannan sekä Global Forest Change -satelliittikuva-aineistojen perusteella.
Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa valtaosan Suomen maa- ja elintarviketaloutta, metsäsektoria ja kalataloutta koskevista tilastoista. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirjaan on koottu niiden keskeiset tiedot tuoreimpaan tilastovuoteen 2019 keskittyen.
Työ puuhuoltoketjussa on osa toimintoketjua, joka voi ulottua hyvinkin kauas kansainvälisille markkinoille. Työn toteuttajia ovat monesti pienyritykset. Työ metsissä ja kuljetusreiteillä sijoittuu maantieteellisesti kauas, laajalle ja hajanaiselle alueelle. Työn puuhuoltoketjussa tulisi olla työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävää, jolloin alalla työskentelevien terveydentila ei vuosien myötä vaarantuisi. Raportissa esitettyjen tulosten äärellä voidaan pohtia, onko sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus jäänyt taloudellisen ja ekologisen kestävyyden varjoon. Joka tapauksessa tässä laajuudessa ensimmäinen koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia selvittänyt kysely osoittaa pohjatiedot työhyvinvoinnin interventiohankkeille
Tämä Luonnovarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä Tapiolle laatima raportti Ilmastonmuutos ja metsänhoito – yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon kokoaa suositusten uudistamisen kannalta tärkeää tutkimusnäyttöä. Raportti keskittyy kysymyksiin, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsiin ja millaista on ilmastomuutokseen sopeutuva metsänhoito.
Puuhuoltoketjun työhyvinvointia selvitettiin Luonnonvarakeskuksen kokeellisen tilastohankkeen avulla, kooten ensimmäistä kertaa alan eri ammattiryhmät kyselyn otantaan. Lähelle 1 300 kivunnutta vastaajamäärää, ja saavutettua vastausastetta voidaan pitää hyvinä. Otannassa määritetystä puuhuoltoketjun perusjoukosta liki joka kymmenes vastasi työhyvinvointikyselyyn.
Kosteusindeksikartat osoittavat kosteiden alueiden sijainnin purojen, norojen, lampien ja järvien läheisyydessä. Maaperän kosteus mallinnetaan pääosin laskemalla maaperän topografian perusteella kosteusindeksejä. Eri kosteusindeksit tuottavat tarkkuudeltaan erilaisia karttoja ja julkaisussa olevat ohjeet havainnollistavat, kuinka ympäristötekijöitä voidaan ottaa paremmin huomioon metsätaloudessa kosteusindeksikarttojen avulla. Ohjeet on tuotettu metsäsuunnittelijoiden, koneenkuljettajien, metsänomistajien sekä metsä- ja ympäristöviranomaisten käyttöön.
2. painos. Korvaa aiemmin ilmestyneen julkaisun, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 77/2020. COVID-19-pandemian vaikutukset näkyvät globaalisti vielä pitkään 2020-luvulla. Tässä selvityksessä tarkastellaan, millaisia vaikutuksia vaihtoehtoisissa tulevaisuutta kuvaavissa kehityksissä kohdistuu metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Selvityksen arviot perustuvat lokakuun 2020 alun tilannekuvaan, jossa koronapandemian osalta on edelleen esillä tilanteen epävarmuus.
COVID-19-pandemian vaikutukset näkyvät globaalisti vielä pitkään 2020-luvulla. Tässä selvityksessä tarkastellaan, millaisia vaikutuksia vaihtoehtoisissa tulevaisuutta kuvaavissa kehityksissä kohdistuu metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla.
Luonto- ja ympäristöarvojen suojelua painottavaa metsien käytön mallia on esitetty yhdeksi keinoksi, jolla voidaan edistää metsäluonnon biodiversiteettiä ja metsien hiilivarastoa. Tässä raportissa arvioidaan Luonnontuottometsäksi nimetyn toimintamallin soveltuvuutta Suomessa. Lisäksi arvioidaan, mitä lisäarvoa Luonnontuottometsä voisi tuoda verrattuna nykyisin käytössä oleviin tai aiemmin esitettyihin keinoihin.