METSO-tilannekatsaus 2018 esittelee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tuloksia ja etenemistä vuoden 2018 aikana sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2019 toimintaa ja suunnitelmia.
Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja epävarmuuden lisääntyminen vaimentavat metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Tuotantomäärät eivät kuitenkaan tänä vuonna vähene merkittävästi. Tärkeimmät epävarmuustekijät metsäteollisuustuotteiden markkinoilla liittyvät kevään aikana lisääntyneisiin kauppapoliittisiin jännitteisiin, sekavaan brexit-tilanteeseen ja velkaongelmiin. On myös mahdollista, että maailmantalouden ja -kaupan kasvun hidastuminen on odotettua nopeampaa.
Tässä raportissa kuvataan Suomen metsien vertailutasoprojektin tulokset. Metsien tuleva kehitys projisoitiin MELA-ohjelmiston avulla, jonka jälkeen hiilivarastojen muutokset ja muut kasvihuonekaasupäästöt määritettiin kasvihuonekaasuinventaarion menetelmien mukaisesti. Tässä laskennassa arvioitiin myös puutuotteiden hiilivaraston muutokset ns. tuotantomenetelmän avulla.
Tutkimuksessa selvitettiin koneellisen hakkuun tuottavuutta ja ajankäytön rakennetta 23 hakkuukoneen tallentaman aineiston avulla.
Vuonna 2013 Venäjän metsälakiin tehdyillä muutoksilla perustettiin sähköinen puukaupan valvontajärjestelmä LesEGAIS, jonka oli tarkoitus poistaa laiton puu Venäjän markkinoilta kokonaan. Lisäksi säädettiin uusia vaatimuksia puutavaran mittaukselle ja kuljetukselle. Sahatavara lisättiin valvottavien tuotteiden listalle vuonna 2017. Metsälain uusien vaatimusten mukaisesti kaikki puutavara on mitattava ennen sen kuljettamista pois metsästä, jaloa lehtipuuta oleva, maasta vietävä puutavara on merkittävä kappaleittain ja puunkuljetuksissa on käytettävä pakollista kuormakirjaa. Kaikista puukaupoista on tehtävä puukauppailmoitus LesEGAIS-järjestelmään, jonne kirjataan myös toteutuneet toimitusmäärät.
Tässä lyhennelmässä tiivistetään tärkeimmät seikat, jotka on hyvä ottaa huomioon muodostettaessa suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille. Lyhennelmä pohjautuu laajempaan englanninkieliseen raporttiin "Good practices for forest buffers to improve surface water quality in the Baltic Sea region” (Ring et al. 2018). WAMBAF -hanke perustettiin kehittämään metsätalouden vesiensuojelua ja tarkastelun kohteena ovat olleet erityisesti ravinteiden, kiintoaineen ja elohopean huuhtoutuminen vesistöihin.
Tämä raportti on yhteenveto maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa yhteistutkimushankkeessa Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi (MetKu) tehdyistä töistä. Hankkeessa tunnistettiin tahoja, jotka hyötyvät tiedosta ja kuvattiin mekanismeja, joilla hyöty realisoituu. Näin muodostuvien hyötyjen suuruusluokkaa arvioitiin tapauskohtaisesti tehdyillä laskelmilla. Laskelmissa ei pyritty kattavaan tiedon kokonaisarvoon. Jo pelkästään tapauskohtaiset laskelmat osoittavat kuitenkin kiistattomasti, että metsävaratietoon on kannattavaa investoida.
WAMBAF projektia toteutetaan metsätalouden vesiensuojelun edistämiseksi Itämeren alueella ajanjaksolla 1.3.2016–28.2.2019. WAMBAF keskittyy kolmeen teemaan, jotka vaikuttavat merkittävästi pintavesien laatuun: suojavyöhykkeet, kunnostusojitukset ja majavat. Hanke tukee EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) täytäntöönpanoa.
Tässä selvityksessä on käsitelty keskeisiä metsien tulevaisuuteen liittyviä haasteita neljänä temaattisena kokonaisuutena: 1) metsät, taloudellinen kehitys ja kauppa, 2) metsät, energia ja ilmastonmuutos, 3) metsät oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen hyvinvoinnin perustana ja 4) metsät luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaajina.
Viisivuotisessa LIFEPeatLandUse (2013–2018) -hankkeessa tuotettiin uutta tietoa ja ennustelaskelmia heikkotuottoisten ojitettujen soiden jatkokäytön vaikutuksista monimuotoisuuteen, vesistökuormitukseen ja kasvihuonepäästöihin. Lisäksi siinä arvioitiin eri käyttövaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt. Ennusteet yltävät nykyhetkestä sadan vuoden päähän.
Metsätalouden nykyinen kannustinjärjestelmä perustuu Kestävän metsätalouden rahoituslakiin (34/2015) ja pelkästään kansalliseen rahoitukseen. Järjestelmä on edellyttänyt ennakkoilmoitusta, notifiointia, Euroopan unionin komissiolle ja komission hyväksyntää. Vuonna 2021 tai viimeistään vuonna 2022 alkaa EU:n uusi rahoituskehys- ja ohjelmakausi, jonka vuoksi myös metsätalouden kannustinjärjestelmä on uudistettava. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, voisiko metsätalouden uusi kannustinjärjestelmä tai sen joku osa perustua vähämerkityksisiin tukiin eli unionin de minimis -asetuksen pohjalle.
Suomen metsäsektorilla eletään kuluvana vuonna laaja-alaista suhdannehuippua. Metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimäärät kasvavat, teollisuuspuun hakkuut lisääntyvät, kantohinnat nousevat ja yksityismetsätalouden liiketulos kohenee. Suhdannehuipun taustalla on maailmantalouden kasvu, joka on lisännyt puutuote- sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntää. Myös poliittiset päätökset, kuten Kiinan kierrätyskuidun käytölle asettamat rajoitukset ja saastuttavien tehtaiden sulkemiset, ovat vaikuttaneet Suomen metsäteollisuuden viennin kehitykseen. Maailmantalouden kasvun ennakoidaan hieman hidastuvan ensi vuonna kuluvasta vuodesta.
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus vuonna 2017 oli aavistuksen lisääntynyt vuoteen 2016 verrattuna, mutta vuosien 2009–2017 aikana pikemminkin vähentynyt.
Tässä raportissa arvioidaan METSOn tutkimus- ja kehittämishankkeiden vaikuttavuutta, kartoitetaan monimuotoisuuden turvaamisen tietotarpeita metsä- ja ympäristöalan toimijoiden keskuudessa sekä kootaan METSO-ohjelman hanketoiminnan kehittämistarpeita. Raportti tukee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2018 teettämää METSO-ohjelman kolmatta väliarviointia.
METSO-tilannekatsaus esittelee ohjelman tuloksia ja etenemistä vuoden 2017 aikana sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2018 toimintaa ja suunnitelmia.