Viisivuotisessa LIFEPeatLandUse (2013–2018) -hankkeessa tuotettiin uutta tietoa ja ennustelaskelmia heikkotuottoisten ojitettujen soiden jatkokäytön vaikutuksista monimuotoisuuteen, vesistökuormitukseen ja kasvihuonepäästöihin. Lisäksi siinä arvioitiin eri käyttövaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt. Ennusteet yltävät nykyhetkestä sadan vuoden päähän.
Metsätalouden nykyinen kannustinjärjestelmä perustuu Kestävän metsätalouden rahoituslakiin (34/2015) ja pelkästään kansalliseen rahoitukseen. Järjestelmä on edellyttänyt ennakkoilmoitusta, notifiointia, Euroopan unionin komissiolle ja komission hyväksyntää. Vuonna 2021 tai viimeistään vuonna 2022 alkaa EU:n uusi rahoituskehys- ja ohjelmakausi, jonka vuoksi myös metsätalouden kannustinjärjestelmä on uudistettava. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, voisiko metsätalouden uusi kannustinjärjestelmä tai sen joku osa perustua vähämerkityksisiin tukiin eli unionin de minimis -asetuksen pohjalle.
Suomen metsäsektorilla eletään kuluvana vuonna laaja-alaista suhdannehuippua. Metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimäärät kasvavat, teollisuuspuun hakkuut lisääntyvät, kantohinnat nousevat ja yksityismetsätalouden liiketulos kohenee. Suhdannehuipun taustalla on maailmantalouden kasvu, joka on lisännyt puutuote- sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntää. Myös poliittiset päätökset, kuten Kiinan kierrätyskuidun käytölle asettamat rajoitukset ja saastuttavien tehtaiden sulkemiset, ovat vaikuttaneet Suomen metsäteollisuuden viennin kehitykseen. Maailmantalouden kasvun ennakoidaan hieman hidastuvan ensi vuonna kuluvasta vuodesta.
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus vuonna 2017 oli aavistuksen lisääntynyt vuoteen 2016 verrattuna, mutta vuosien 2009–2017 aikana pikemminkin vähentynyt.
Tässä raportissa arvioidaan METSOn tutkimus- ja kehittämishankkeiden vaikuttavuutta, kartoitetaan monimuotoisuuden turvaamisen tietotarpeita metsä- ja ympäristöalan toimijoiden keskuudessa sekä kootaan METSO-ohjelman hanketoiminnan kehittämistarpeita. Raportti tukee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2018 teettämää METSO-ohjelman kolmatta väliarviointia.
METSO-tilannekatsaus esittelee ohjelman tuloksia ja etenemistä vuoden 2017 aikana sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2018 toimintaa ja suunnitelmia.
Sahatavaran tuotanto ja vienti kasvavat edelleen viime vuodesta. Alkuvuoden notkahduksen jälkeen viennin Kiinan uskotaan loppuvuoden aikana normalisoituvan kiinalaisten saatua purettua varastojaan. Vienti kasvaa myös Japaniin ja Pohjois-Afrikkaan. Kotimaassa sahatavaran kysyntä hieman lisääntyy omakotitalorakentamisen määrän kasvaessa. Suomen sahatavaran tuotannon arvioidaan nousevan tänä vuonna 12,2 miljoonaan kuutiometriin.
Tämä raportti kokoaa yhteen kaksi erillistä, puuvesiä käsittelevää osaraporttia. Ensimmäinen osaraportti kuvaa Pohjois-Amerikassa tehtävää mahlan valutusta, jalostusta, markkinointia sekä tutkimusta siinä laajuudessa ja niiden kohteiden perusteella, joihin tutustuttiin Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosiin suuntautuneella benchmarking-matkalla. Toinen osaraportti on puuvesien kilpailija-analyysi, joka kuvaa puuvesimarkkinoiden tilannetta, tuotteita ja toimijoita. Kilpailija-analyysin toivotaan edistävän suomalaisten yritysten vientiä kasvavilla puuvesimarkkinoilla.
The e-yearbook of food and natural resource statistics is an annual compilation published by the Natural Resources Institute Finland (Luke). This is Luke’s third publication of this kind. The publication portrays Finnish bioeconomy and natural resource statistics on agriculture and the food processing industry, the forest sector, and the game and fisheries industry. The publication contains links to our online statistical database.
Tässä julkaisussa tarkastellaan puun ominaisuuksien fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia muokkaus- eli modifiointimenetelmiä. Näillä menetelmillä on tavoitteena parantaa sekä puun alun perin hyviä ominaisuuksia että sen käyttöä rajoittavia ominaisuuksia. Modifioinnilla tarkoitetaan käsittelyjä, joissa puuhun ei lisätä eikä siitä käytön aikana liukene ympäristöön eliöille haitallisia kemikaaleja eli biosidejä, ja että tuotetta elinkaarensa lopuksi hävitettäessä syntyvät ympäristöhaitat eivät ylitä modifioimattoman puun hävittämisestä syntyviä haittoja.
Globaalit megatrendit määrittävät maailman metsien tulevaa kehitystä. Trendien tärkeitä muutosvoimia ovat väestönkasvu, keskiluokkaistuminen, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutokset. Muutoksiin ja haasteisiin pyritään maailmalla vastaamaan kestävää kehitystä ja vihreää taloutta edistämällä. Keskeisiä metsien tulevaisuuteen liittyviä haasteita on tässä selvityksessä käsitelty neljänä temaattisena kokonaisuutena: 1) metsät, taloudellinen kehitys ja kauppa; 2) metsät, energia ja ilmastonmuutos; 3) metsät oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen hyvinvoinnin perustana; ja 4) metsät luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaajina.
Tämä raportti kokoaa yhteen päätuloksia Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistutkimuksesta, jossa selvitimme vuonna 2016 harjoitetun arkisen metsästys- ja riistanhoitotoiminnan arvoa yllä esitellyistä näkökulmista.
METSO-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien sekä metsälajien taantuminen. Tähän pyritään parantamalla suojelualueverkostoa, ylläpitämällä ja kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa, parantamalla tietopohjaa toimenpiteiden arviointia ja kehittämistä varten, metsä- ja ympäristöorganisaatioiden välisellä yhteistoiminnalla, metsänomistajien neuvonnalla ja metsäammattilaisten koulutuksella sekä viestinnällä.