METSO-tilannekatsaus 2019 esittelee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) 2008–2025 tuloksia ja etenemistä vuoden 2019 aikana sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2020 toimintaa ja suunnitelmia.
Alkuvuoden metsäteollisuuden lakoista johtuneet tuotantoseisokit ja koronaepidemian vuoksi heikentyvä kysyntä alentavat metsäteollisuustuotteiden tuotantomääriä Suomessa tänä vuonna. Vaikka pandemia on ainakin hetkellisesti lisännyt joidenkin metsäteollisuustuotteiden, kuten pehmopapereiden ja pakkausmateriaalien, kysyntää, markkinoihin liittyvä keskeisin epävarmuustekijä on, kuinka nopeasti epidemia saadaan hallintaan ja talous normalisoituu.
Tutkimusraportti tarjoaa ajantasaisen lähikuvan Suomen metsänomistajakunnasta. Raportissa kuvaillaan metsänomistajien ja tilojen taustapiirteitä, metsänomistuksen tavoitteita sekä puunmyyntejä.
Tutkimus on tuottanut viime vuosina aikaisempaa tarkempaa tietoa suometsien aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja niiden maaperän kasvihuonekaasupäästöistä. Tulosten mukaan ojitettujen suometsien merkitys vesistökuormitukselle on aiemmin luultua huomattavasti suurempi, ja suometsien maaperä on Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa suuri päästölähde.
Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan laajan empiirisen tutkimuksen perusteella kuitupuun makrotason laatua kuvaavia suureita, niiden vaihtelua rungon sisällä ja runkojen välilllä sekä metsiköiden sisällä ja metsiköiden välillä.
Tässä hankkeessa selvitettiin edellytyksiä hyödyntää Geologian tutkimuskeskuksen yleiskartoitusta happamien sulfaattimaiden esiintymisen arvioinnissa metsänuudistamisaloilla.
Tämä raportti taustoittaa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välistä puutuotealan tuotteiden ja luonnontuotteiden (erityisesti sienien ja marjojen) kauppaa sekä luontomatkailun nykytilaa. Raportti luo tilannekuvaa ja toimii esiselvityksenä sille, miten metsäbiotalouden yhteistyötä ja kauppaa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välillä voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Raportissa opastetaan, kuinka silmuja preparoimalla ja mikroskooppisesti tutkimalla voidaan ennustaa kuusen ja männyn kukintarunsautta ja suuntaa antavasti myös siemensatoa. Oppaassa käsitellään lyhyesti silmututkimuksen taustaa, tavoitetta ja merkitystä sekä ohjeistetaan talousmetsien hakkuualoilta ja siemenviljelmiltä tapahtuvaa näytteiden keräystä.
Arvioinnin tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva metsälain muutoksen ja metsätuhojen torjunnasta annetun lain toimivuudesta ja lakimuutosten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi tarkasteltiin lainsäädäntöä suhteessa toimintaympäristön muutoksiin.
Raportissa kuvataan kunnille vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella METSO-ohjelman sekä yleisemmin metsien monimuotoisuuden turvaamisen toteutusta kunnissa. Raportissa tarkastellaan METSO-ohjelman tunnettuutta ja vastaanottoa kunnissa sekä selvitetään, millaisia tuki- ja lisätietotarpeita kunnilla on METSO-ohjelmaan liittyen.
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014-2018) tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus oli 26,6 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Osuus on käytännössä sama kuin edellisenä vuonna.
Maailmantalouden heikentyminen ja kysynnän kasvun hidastuminen vähentävät useiden metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimääriä tänä ja ensi vuonna. Erityisesti sahateollisuuden lähitulevaisuuden näkymät ovat synkistyneet kuluvan vuoden aikana markkinoilla vallitsevan ylitarjonnan vuoksi. Sellun ja kartongin tuotantomäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia, mutta paperin tuotanto vähenee huomattavasti ilmoitettujen kapasiteettivähennysten myötä. Sellun vienti nousee ennätystasolle.
Inventoinnin tarkoituksena oli selvittää miten Häiriödynamiikkatutkimuksen tutkimusalueille hakatut pienaukot ja osittaishakkuuaukot olivat taimettuneet 6-10 kasvukauden kuluttua käsittelystä.
Energiapuun matka metsästä haketuksen kautta lämpölaitoksen kattilaan kestää useita kuukausia. Eniten aikaa kuluu energiapuun kuivaamiseen ja puskurivarastointiin tienvarressa. Tässä projektissa selvitettiin, voidaanko metsähakkeen keinokuivauksella parantaa hakkeen toimitusketjun kannattavuutta.
Metsänomistajat ja muut metsien tuotteita hyödyntävät toimijat asettavat metsille ja niiden käytölle erilaisia tavoitteita. Ne vaikuttavat siihen, millainen metsänkäsittelymenetelmä ja uudistamisen yhteydessä tehtävä maanmuokkausmuoto valitaan. Suurin osa suomalaisista metsistä on talousmetsiä, joissa maanomistajan tavoitteena on kasvattaa taloudellisesti kannattavasti puuta kaupallisille markkinoille.