Raportissa kuvataan kunnille vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella METSO-ohjelman sekä yleisemmin metsien monimuotoisuuden turvaamisen toteutusta kunnissa. Raportissa tarkastellaan METSO-ohjelman tunnettuutta ja vastaanottoa kunnissa sekä selvitetään, millaisia tuki- ja lisätietotarpeita kunnilla on METSO-ohjelmaan liittyen.
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014-2018) tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus oli 26,6 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Osuus on käytännössä sama kuin edellisenä vuonna.
Maailmantalouden heikentyminen ja kysynnän kasvun hidastuminen vähentävät useiden metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimääriä tänä ja ensi vuonna. Erityisesti sahateollisuuden lähitulevaisuuden näkymät ovat synkistyneet kuluvan vuoden aikana markkinoilla vallitsevan ylitarjonnan vuoksi. Sellun ja kartongin tuotantomäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia, mutta paperin tuotanto vähenee huomattavasti ilmoitettujen kapasiteettivähennysten myötä. Sellun vienti nousee ennätystasolle.
Inventoinnin tarkoituksena oli selvittää miten Häiriödynamiikkatutkimuksen tutkimusalueille hakatut pienaukot ja osittaishakkuuaukot olivat taimettuneet 6-10 kasvukauden kuluttua käsittelystä.
Energiapuun matka metsästä haketuksen kautta lämpölaitoksen kattilaan kestää useita kuukausia. Eniten aikaa kuluu energiapuun kuivaamiseen ja puskurivarastointiin tienvarressa. Tässä projektissa selvitettiin, voidaanko metsähakkeen keinokuivauksella parantaa hakkeen toimitusketjun kannattavuutta.
Metsänomistajat ja muut metsien tuotteita hyödyntävät toimijat asettavat metsille ja niiden käytölle erilaisia tavoitteita. Ne vaikuttavat siihen, millainen metsänkäsittelymenetelmä ja uudistamisen yhteydessä tehtävä maanmuokkausmuoto valitaan. Suurin osa suomalaisista metsistä on talousmetsiä, joissa maanomistajan tavoitteena on kasvattaa taloudellisesti kannattavasti puuta kaupallisille markkinoille.
METSO-tilannekatsaus 2018 esittelee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tuloksia ja etenemistä vuoden 2018 aikana sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2019 toimintaa ja suunnitelmia.
Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja epävarmuuden lisääntyminen vaimentavat metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Tuotantomäärät eivät kuitenkaan tänä vuonna vähene merkittävästi. Tärkeimmät epävarmuustekijät metsäteollisuustuotteiden markkinoilla liittyvät kevään aikana lisääntyneisiin kauppapoliittisiin jännitteisiin, sekavaan brexit-tilanteeseen ja velkaongelmiin. On myös mahdollista, että maailmantalouden ja -kaupan kasvun hidastuminen on odotettua nopeampaa.
Tässä raportissa kuvataan Suomen metsien vertailutasoprojektin tulokset. Metsien tuleva kehitys projisoitiin MELA-ohjelmiston avulla, jonka jälkeen hiilivarastojen muutokset ja muut kasvihuonekaasupäästöt määritettiin kasvihuonekaasuinventaarion menetelmien mukaisesti. Tässä laskennassa arvioitiin myös puutuotteiden hiilivaraston muutokset ns. tuotantomenetelmän avulla.
Tutkimuksessa selvitettiin koneellisen hakkuun tuottavuutta ja ajankäytön rakennetta 23 hakkuukoneen tallentaman aineiston avulla.
Vuonna 2013 Venäjän metsälakiin tehdyillä muutoksilla perustettiin sähköinen puukaupan valvontajärjestelmä LesEGAIS, jonka oli tarkoitus poistaa laiton puu Venäjän markkinoilta kokonaan. Lisäksi säädettiin uusia vaatimuksia puutavaran mittaukselle ja kuljetukselle. Sahatavara lisättiin valvottavien tuotteiden listalle vuonna 2017. Metsälain uusien vaatimusten mukaisesti kaikki puutavara on mitattava ennen sen kuljettamista pois metsästä, jaloa lehtipuuta oleva, maasta vietävä puutavara on merkittävä kappaleittain ja puunkuljetuksissa on käytettävä pakollista kuormakirjaa. Kaikista puukaupoista on tehtävä puukauppailmoitus LesEGAIS-järjestelmään, jonne kirjataan myös toteutuneet toimitusmäärät.
Tässä lyhennelmässä tiivistetään tärkeimmät seikat, jotka on hyvä ottaa huomioon muodostettaessa suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille. Lyhennelmä pohjautuu laajempaan englanninkieliseen raporttiin "Good practices for forest buffers to improve surface water quality in the Baltic Sea region” (Ring et al. 2018). WAMBAF -hanke perustettiin kehittämään metsätalouden vesiensuojelua ja tarkastelun kohteena ovat olleet erityisesti ravinteiden, kiintoaineen ja elohopean huuhtoutuminen vesistöihin.
Tämä raportti on yhteenveto maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa yhteistutkimushankkeessa Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi (MetKu) tehdyistä töistä. Hankkeessa tunnistettiin tahoja, jotka hyötyvät tiedosta ja kuvattiin mekanismeja, joilla hyöty realisoituu. Näin muodostuvien hyötyjen suuruusluokkaa arvioitiin tapauskohtaisesti tehdyillä laskelmilla. Laskelmissa ei pyritty kattavaan tiedon kokonaisarvoon. Jo pelkästään tapauskohtaiset laskelmat osoittavat kuitenkin kiistattomasti, että metsävaratietoon on kannattavaa investoida.
WAMBAF projektia toteutetaan metsätalouden vesiensuojelun edistämiseksi Itämeren alueella ajanjaksolla 1.3.2016–28.2.2019. WAMBAF keskittyy kolmeen teemaan, jotka vaikuttavat merkittävästi pintavesien laatuun: suojavyöhykkeet, kunnostusojitukset ja majavat. Hanke tukee EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) täytäntöönpanoa.
Tässä selvityksessä on käsitelty keskeisiä metsien tulevaisuuteen liittyviä haasteita neljänä temaattisena kokonaisuutena: 1) metsät, taloudellinen kehitys ja kauppa, 2) metsät, energia ja ilmastonmuutos, 3) metsät oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen hyvinvoinnin perustana ja 4) metsät luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaajina.