METSO-tilannekatsaus esittelee ohjelman tuloksia ja etenemistä vuoden 2017 aikana sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2018 toimintaa ja suunnitelmia.
Sahatavaran tuotanto ja vienti kasvavat edelleen viime vuodesta. Alkuvuoden notkahduksen jälkeen viennin Kiinan uskotaan loppuvuoden aikana normalisoituvan kiinalaisten saatua purettua varastojaan. Vienti kasvaa myös Japaniin ja Pohjois-Afrikkaan. Kotimaassa sahatavaran kysyntä hieman lisääntyy omakotitalorakentamisen määrän kasvaessa. Suomen sahatavaran tuotannon arvioidaan nousevan tänä vuonna 12,2 miljoonaan kuutiometriin.
Tämä raportti kokoaa yhteen kaksi erillistä, puuvesiä käsittelevää osaraporttia. Ensimmäinen osaraportti kuvaa Pohjois-Amerikassa tehtävää mahlan valutusta, jalostusta, markkinointia sekä tutkimusta siinä laajuudessa ja niiden kohteiden perusteella, joihin tutustuttiin Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosiin suuntautuneella benchmarking-matkalla. Toinen osaraportti on puuvesien kilpailija-analyysi, joka kuvaa puuvesimarkkinoiden tilannetta, tuotteita ja toimijoita. Kilpailija-analyysin toivotaan edistävän suomalaisten yritysten vientiä kasvavilla puuvesimarkkinoilla.
The e-yearbook of food and natural resource statistics is an annual compilation published by the Natural Resources Institute Finland (Luke). This is Luke’s third publication of this kind. The publication portrays Finnish bioeconomy and natural resource statistics on agriculture and the food processing industry, the forest sector, and the game and fisheries industry. The publication contains links to our online statistical database.
Tässä julkaisussa tarkastellaan puun ominaisuuksien fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia muokkaus- eli modifiointimenetelmiä. Näillä menetelmillä on tavoitteena parantaa sekä puun alun perin hyviä ominaisuuksia että sen käyttöä rajoittavia ominaisuuksia. Modifioinnilla tarkoitetaan käsittelyjä, joissa puuhun ei lisätä eikä siitä käytön aikana liukene ympäristöön eliöille haitallisia kemikaaleja eli biosidejä, ja että tuotetta elinkaarensa lopuksi hävitettäessä syntyvät ympäristöhaitat eivät ylitä modifioimattoman puun hävittämisestä syntyviä haittoja.
Globaalit megatrendit määrittävät maailman metsien tulevaa kehitystä. Trendien tärkeitä muutosvoimia ovat väestönkasvu, keskiluokkaistuminen, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutokset. Muutoksiin ja haasteisiin pyritään maailmalla vastaamaan kestävää kehitystä ja vihreää taloutta edistämällä. Keskeisiä metsien tulevaisuuteen liittyviä haasteita on tässä selvityksessä käsitelty neljänä temaattisena kokonaisuutena: 1) metsät, taloudellinen kehitys ja kauppa; 2) metsät, energia ja ilmastonmuutos; 3) metsät oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen hyvinvoinnin perustana; ja 4) metsät luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaajina.
Tämä raportti kokoaa yhteen päätuloksia Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistutkimuksesta, jossa selvitimme vuonna 2016 harjoitetun arkisen metsästys- ja riistanhoitotoiminnan arvoa yllä esitellyistä näkökulmista.
METSO-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien sekä metsälajien taantuminen. Tähän pyritään parantamalla suojelualueverkostoa, ylläpitämällä ja kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa, parantamalla tietopohjaa toimenpiteiden arviointia ja kehittämistä varten, metsä- ja ympäristöorganisaatioiden välisellä yhteistoiminnalla, metsänomistajien neuvonnalla ja metsäammattilaisten koulutuksella sekä viestinnällä.
Suomen metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinakysyntä pysyy hyvänä sekä tänä että ensi vuonna paperia lukuun ottamatta. Puutuotteiden, sellun ja kartongin tuotanto- ja vientimäärät kasvavat, mutta viennin keskimääräiset yksikköhinnat pysyvät lähellä viime vuoden tasoa. Ainoastaan sellun vientihinnan odotetaan tänä vuonna nousevan reippaammin.
Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulokset Suomen metsävaroista ja metsien tilasta. Maastotiedot on kerätty vuosina 2009–2013. Metsien kehitystä tarkastellaan 1920-luvulta lähtien vertailemalla VMI11:n tuloksia aiempien inventointien (VMI1–VMI10) tuloksiin. Julkaisussa esitetään myös VMI11:n menetelmät maastomittausten ja laskentamenetelmien osalta.
Latvusmassan mittauksessa käytetään yleisesti kuormainvaakoja, joilla mittaus voidaan toteuttaa metsäkuljetuksen yhteydessä. Kuormainvaaoilla punnitun latvusmassan painon muuntamiseen kiintotilavuudeksi käytetään muuntolukuja, niin sanottuja tuoretiheyslukuja. Nykyiset tuoretiheysluvut perustuvat energiapuutavaralajien keskimääräisiin laskennallisiin kuivatuoretiheyksiin, kosteuden ennustemalleihin ja suuralueiden pitkän ajan keskimääräisiin säähavaintoihin eri vuodenaikoina, jolloin ne eivät ota huomioon paikallista ja vuosien välistä olosuhteiden vaihtelua. Käytännön mittaustoiminnassa saatujen havaintojen perusteella ongelmat korostuvat erityisesti uudistushakkuualoilta korjattavan latvusmassan mittauksessa.
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus oli 1,4 % pienempi kuin vuonna 2015. Tunnistetuista, metsikön laatua alentavista tuhoista olivat vuonna 2016 lisääntyneet selvimmin kuusensuopursuruoste- ja hirvituhot, kun taas lumi-, tervasroso- ja männynversoruostetuhot olivat vähentyneet.
Kaavoituksella on mahdollista asettaa metsien käyttöä ohjaavia kaavamääräyksiä, millä voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia metsänomistajille ja metsiin perustuville elinkeinoille. Nämä metsätalousvaikutukset on usein arvioitu puutteellisesti kaavan laatimisen yhteydessä. Tässä raportissa luodaan katsaus metsätalousvaikutusten arvioinnin nykytilaan ja mahdollisuuksiin sekä määritellään niiden perusteella Metsien käyttöön liittyvät kaavoituksen tausta-aineistot -nettipalvelun vaatimukset.