Tässä oppaassa käsitellään kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa lähtien raaka-aineista ja prosessointitekniikoista aina toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön ja tuotteiden markkinointiin asti. Oppaan tavoitteena on ohjata kierrätyslannoitteiden tuottajat löytämään toiminnassa tarvittava tieto oikeista paikoista.
Luonnonvarakeskuksen Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa perinteiseen tyyliin ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta.
Tämä raportti selvittää biokaasutoimijoiden ja viljelijöiden näkemysten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia mädätysjäännöksen hyödyntämisestä lannoitteena. Molemmilta kysyttiin jäännöksen laadun ja käytön nykytilasta sekä sen jatkojalostamisen tarpeista. Kirjallisuudesta selvitettiin myös eurooppalaisia laitos- sekä pilotmittakaavan ratkaisuja erilaisista jalostusteknologioista. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan suosituksia mädätysjäännöksen jalostamisen ja kierrätyslannoitteiden valmistuksen käyttöönottoon sekä kierrätysravinteiden markkinoiden kehittämiseen.
Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää Etelä-Savon tuottajien ja elintarvikealan kilpailukykyä ja vähähiilisyyttä ennakointimentelmiä hyödyntäen. Hankkeessa selvitettiin Etelä-Savon elintarvikealan nykytilaa ja kehittämistarpeita, kuluttajaodotuksia sekä rakennettiin vaihtoehtoisia tulevai-suusskenaarioita 2030 maa- ja elintarviketalouden osalta, joiden vaikutuksia arvioitiin niin yrittäjien kuin alan toimijoiden kanssa vuorovaikutteisella kehittämistoiminnalla.
Julkaisuun on koottu tietoja Suomen peltomaiden muokkauskerroksen lajitekoostumuksesta (maalajista), orgaanisen aineksen määrästä (multavuudesta), happamuudesta ja maan viljavuusfosforipitoisuudesta vuosilta 1996–2000 (noin 880 000 maanäytettä) ja 2005–2009 (noin miljoona näytettä). Maanäytteet ovat viljelijöiden tai maatalousneuvojien ottamia osana vapaaehtoista maatalouden ympäristökorvausta.
Hyönteisistä saatu ravinto on oikein käsiteltynä turvallista ja terveellistä. Tähän liittyy viranomaisten varovaisuus ja huolellinen harkinta sekä yhteensopivuus muun elintarvikelainsäädännön ja siihen liittyvän muun lainsäädännön kanssa. Tässä raportissa tarkastellaan tilannetta vuonna 2017. Heinäkuun alusta lähtien v. 2017 hyönteisistä valmistetun valkuaisrehun käyttö kalojen ruokinnassa sallittiin EU:n lainsäädännön muutoksen perusteella. Vuoden 2018 alusta alkavaa uuselintarvikeasetuksen siirtymäaikaa ennakoiden kokonaisten hyönteisten elintarvikekäyttö sallittiin Suomessa, kuten oli jo tehty muutamassa muussa EU-maassa.
The e-yearbook of food and natural resource statistics is an annual compilation published by the Natural Resources Institute Finland (Luke). This is Luke’s third publication of this kind. The publication portrays Finnish bioeconomy and natural resource statistics on agriculture and the food processing industry, the forest sector, and the game and fisheries industry. The publication contains links to our online statistical database.
Tässä kirjallisuusselvityksessä kootaan yhteen tietoa siitä, mitä säilörehun toksiineista ja niiden vaikutuksista nautoihin tiedetään ja mitä tulevaisuuden tutkimustarpeita asiaan liittyen on olemassa. Selvitys päätettiin toteuttaa, koska nurmisäilörehun toksiineista tiedetään hyvin vähän. Yleisesti tiedetään, että toksiinit voivat aiheuttaa merkittäviä tuotanto-, terveys- ja lisääntymisongelmia.
Erilaisia kasvissivuvirtoja muodostuu kasviksia käsittelevissä yrityksissä suuria määriä. Kasvissivutuotteet ovat märkiä, huonosti säilyviä ja niiden varastointi ja kuljettaminen on hankalaa ja kallista. Yrityksissä on tarve kehittää sivutuotteiden hyödyntämistä nykyisestä. Myös hyödyntäjätahojen kiinnostus sivutuotteita kohtaan on lisääntynyt. Yritykset tarvitsevat erilaisia sivutuotteiden käsittelyvaihtoehtoja, sillä olosuhteet, resurssit, yrityksen sijainti, välimatkat erilaisiin hyödyntämislaitoksiin, eläintiloille ym. vaihtelevat.
Tässä tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen, miten Lapin maatalous nyt voi? Toteutetun tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki maaseutuviraston rekisterissä olevat Lapin maatilayrittäjät.
Tämän oppaan tarkoituksena on tuottaa ajantasaista tietoa Suomessa käytettävistä palkokasveista sekä niiden merkityksestä ja käsittelyohjeista. Opas on tarkoitettu avuksi erityisesti elintarvikeketjun kehittäjille ja yrityksille, mutta toivottavasti siitä on myös konkreettista hyötyä tavalliselle kuluttajalle.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Siikajoen toimipisteessä toteutettiin kasvukaudella 2017 ohran, kauran ja kevätvehnän lajikekokeet eloperäisellä maalla (Mm). Kokeiden tarkoituksena oli selvittää eri viljalajien ja -lajikkeiden menestymistä pohjoisemman Suomen olosuhteissa, jossa myös eloperäisten maiden suhteellinen osuus peltoalasta on suuri.
Suomessa käytetään maataloudessa epäorgaanista väkilannoitetyppeä noin 135 000–180 000 tonnia vuosittain (Eurostat 2015a), mikä on noin 65 % maatalousmaahan kokonaisuudessaan lisätystä typestä. Perinteisesti epäorgaanisen lannoitetypen valmistukseen kuluu suuri määrä energiaa, joka on käytännössä valmistettu fossiilisilla polttoaineilla. Esimerkiksi Suomen lannoitemarkkinoille typpi sidotaan epäorgaanisiin lannoitteisiin maakaasulla tuotetun energian avulla ja kuljetetaan pääosin Venäjältä ammoniakkina Suomeen lannoitteiden valmistusta varten. Synteettistä väkilannoitetyppeä voitaisiin korvata ainakin osittain kierrätystypellä.
Hyvä ja toimiva maatila voi olla missä hyvänsä Lapissa, se ei ole riippuvainen maantieteellisestä sijainnista, erityisesti jos kyläalue jossa tila sijaitsee, on vireä. Maatilojen alueelliseen jakautumiseen näyttääkin enemmän vaikuttavan maataloustuotteiden markkinoihin ja jalostukseen liittyvät seikat. Tässä raportissa julkaistavat tutkimustulokset tuovat hyvin esille sen mitä Lapin maataloudelle kuuluu. Raportin lopussa on tutkimuksen tuloksiin perustuva ehdotus toimenpiteistä joilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti Lapin maatalouden elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuden haasteisiin.
Rukiin rehukäytön esteenä on pidetty tiettyjä rukiin sisältämiä haitta-aineita sekä muita rehuviljoja heikompaa maittavuutta. Ruista onkin suositeltu lisättäväksi nautojen ruokintaan rajoitetusti niin, että sen osuus väkirehuseoksesta olisi korkeintaan 20 %. Tässä kokeessa oli yhteensä 80 maitorotuista sonnia, jotka olivat kokeen alussa keskimäärin 250 vuorokauden ikäisiä ja painoivat keskimäärin 320 kg. Sonnit ruokittiin seosrehulla, jonka kuiva-aineesta 50 % oli nurmisäilörehua ja 50 % väkirehua.