Maatalous

Elinvoimaiset pihvivasikat kylmissä tuotanto-olosuhteissa : Vaali viisaasti vasikkaa -hankkeen kirjallisuusselvitys

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa pihvivasikoiden elinvoimaisuuteen vaikuttavista tekijöistä painottaen kylmissä olosuhteissa tapahtuvaa tuotantoa. Työssä tarkastellaan eri rotujen ja risteytysten tuotanto-ominaisuuksia, emolehmän tiineyden aikaisen ruokinnan vaikutuksia, kylmien olosuhteiden aiheuttamia haasteita sekä ternimaidon merkitystä.

Maatalous, Ruoka

Maailman halutuinta maitoa Suomesta : Suomen lypsykarjatalouden tutkimuksen strategia 2018–2025

Alan tutkimuksen ja sen sidosryhmien yhteistyönä on luotu lähivuosille yhteinen tutkimusstrategia, jonka tavoitteena on tehdä Suomen lypsykarjatalous kilpailukykyiseksi niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Strategiaa tarvitaan, sillä Suomen maitosektori tarvitsee huippuluokan tutkimustietoa sekä uusia innovaatioita ja ratkaisuja toiminnan kehittämiseen.

Maatalous, Ruoka, Talous

Suomen maa- ja elintarviketalous 2018

Luonnonvarakeskuksen Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa perinteiseen tyyliin ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta.

Maatalous

Sivuvirrasta väkilannoitteen korvaajaksi : Mädätysjäännöksen jalostusteknologioiden nykytila, tarpeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Suomessa

Tämä raportti selvittää biokaasutoimijoiden ja viljelijöiden näkemysten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia mädätysjäännöksen hyödyntämisestä lannoitteena. Molemmilta kysyttiin jäännöksen laadun ja käytön nykytilasta sekä sen jatkojalostamisen tarpeista. Kirjallisuudesta selvitettiin myös eurooppalaisia laitos- sekä pilotmittakaavan ratkaisuja erilaisista jalostusteknologioista. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan suosituksia mädätysjäännöksen jalostamisen ja kierrätyslannoitteiden valmistuksen käyttöönottoon sekä kierrätysravinteiden markkinoiden kehittämiseen.

Maatalous, Ruoka

Maatalouden ja elintarvikealan tulevaisuus Etelä-Savossa vuoteen 2030

Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää Etelä-Savon tuottajien ja elintarvikealan kilpailukykyä ja vähähiilisyyttä ennakointimentelmiä hyödyntäen. Hankkeessa selvitettiin Etelä-Savon elintarvikealan nykytilaa ja kehittämistarpeita, kuluttajaodotuksia sekä rakennettiin vaihtoehtoisia tulevai-suusskenaarioita 2030 maa- ja elintarviketalouden osalta, joiden vaikutuksia arvioitiin niin yrittäjien kuin alan toimijoiden kanssa vuorovaikutteisella kehittämistoiminnalla.

Maatalous

Suomen peltojen maalajit, multavuus ja fosforipitoisuus : Vuodet 1996–2000 ja 2005–2009

Julkaisuun on koottu tietoja Suomen peltomaiden muokkauskerroksen lajitekoostumuksesta (maalajista), orgaanisen aineksen määrästä (multavuudesta), happamuudesta ja maan viljavuusfosforipitoisuudesta vuosilta 1996–2000 (noin 880 000 maanäytettä) ja 2005–2009 (noin miljoona näytettä). Maanäytteet ovat viljelijöiden tai maatalousneuvojien ottamia osana vapaaehtoista maatalouden ympäristökorvausta.

Maatalous, Ruoka

Hyönteiset ruokaketjussa : Hygieniariskien hallinta rehuntuotannon kannalta

Hyönteisistä saatu ravinto on oikein käsiteltynä turvallista ja terveellistä. Tähän liittyy viranomaisten varovaisuus ja huolellinen harkinta sekä yhteensopivuus muun elintarvikelainsäädännön ja siihen liittyvän muun lainsäädännön kanssa. Tässä raportissa tarkastellaan tilannetta vuonna 2017. Heinäkuun alusta lähtien v. 2017 hyönteisistä valmistetun valkuaisrehun käyttö kalojen ruokinnassa sallittiin EU:n lainsäädännön muutoksen perusteella. Vuoden 2018 alusta alkavaa uuselintarvikeasetuksen siirtymäaikaa ennakoiden kokonaisten hyönteisten elintarvikekäyttö sallittiin Suomessa, kuten oli jo tehty muutamassa muussa EU-maassa.

Maatalous, Metsä, Riista, Tilasto

E-yearbook of food and natural resource statistics for 2017 : Statistical facts on agriculture, forestry, fisheries and hunting in Finland

The e-yearbook of food and natural resource statistics is an annual compilation published by the Natural Resources Institute Finland (Luke). This is Luke’s third publication of this kind. The publication portrays Finnish bioeconomy and natural resource statistics on agriculture and the food processing industry, the forest sector, and the game and fisheries industry. The publication contains links to our online statistical database.

Maatalous

Säilörehun hometoksiinit ja niiden vaikutukset naudoilla

Tässä kirjallisuusselvityksessä kootaan yhteen tietoa siitä, mitä säilörehun toksiineista ja niiden vaikutuksista nautoihin tiedetään ja mitä tulevaisuuden tutkimustarpeita asiaan liittyen on olemassa. Selvitys päätettiin toteuttaa, koska nurmisäilörehun toksiineista tiedetään hyvin vähän. Yleisesti tiedetään, että toksiinit voivat aiheuttaa merkittäviä tuotanto-, terveys- ja lisääntymisongelmia.

Maatalous, Puutarha, Ruoka

Kasvissivutuotteiden hyödyntäminen rehuna ja maanparannusaineena : Hyvä tapa toimia -ohje

Erilaisia kasvissivuvirtoja muodostuu kasviksia käsittelevissä yrityksissä suuria määriä. Kasvissivutuotteet ovat märkiä, huonosti säilyviä ja niiden varastointi ja kuljettaminen on hankalaa ja kallista. Yrityksissä on tarve kehittää sivutuotteiden hyödyntämistä nykyisestä. Myös hyödyntäjätahojen kiinnostus sivutuotteita kohtaan on lisääntynyt. Yritykset tarvitsevat erilaisia sivutuotteiden käsittelyvaihtoehtoja, sillä olosuhteet, resurssit, yrityksen sijainti, välimatkat erilaisiin hyödyntämislaitoksiin, eläintiloille ym. vaihtelevat.

Maatalous

Typen talteenotto lantaperäisestä nesteestä – tekninen toteutettavuus ja prosessin kannattavuusarvio

Suomessa käytetään maataloudessa epäorgaanista väkilannoitetyppeä noin 135 000–180 000 tonnia vuosittain (Eurostat 2015a), mikä on noin 65 % maatalousmaahan kokonaisuudessaan lisätystä typestä. Perinteisesti epäorgaanisen lannoitetypen valmistukseen kuluu suuri määrä energiaa, joka on käytännössä valmistettu fossiilisilla polttoaineilla. Esimerkiksi Suomen lannoitemarkkinoille typpi sidotaan epäorgaanisiin lannoitteisiin maakaasulla tuotetun energian avulla ja kuljetetaan pääosin Venäjältä ammoniakkina Suomeen lannoitteiden valmistusta varten. Synteettistä väkilannoitetyppeä voitaisiin korvata ainakin osittain kierrätystypellä.