Tässä julkaisussa esitetään vaihtoehtoisia skenaarioita maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta vuoteen 2030 ja ennakoidaan sitä, minkälaiset politiikkapainotukset kussakin skenaariossa ovat ohjaavassa roolissa.
Tässä hankkeessa selvitettiin tilatason mittauksilla erilaisten lypsykarjanavetoiden perusratkaisujen (lämmin, viileä) sekä lannankäsittely- ja kuivitustapojen vaikutusta navetoissa muodostuviin ammoniakkipäästöihin. Mittauksia tehtiin kuudessa eri lypsykarjanavetassa eri vuodenaikoina noin yhden viikon mittausjaksoissa.
Tässä selvityksessä kehitettiin erilaisia riskienhallintavälineitä tuottajien erilaisiin riskienhallintatarpeisiin. Näillä riskienhallintavälineillä voidaan hallita tuottajien tarpeista riippuen pieniä ja usein toistuvia hintariskejä tai harvemmin toistuvia katastrofaaliseksi luokiteltavia hintariskejä. Riskienhallintavälineiden toimintaa tarkasteltiin kolmella erilaisella hintaskenaariolla (toistamalla toteutunut hintakehitys, Monte Carlo simuloinnilla ja taantuvilla hintasuhdanteilla). Tarkastelun keskeisin tulos oli se, että riskienhallintavälineiden toiminta riippuu olennaisesti tulevaisuudessa tapahtuvasta hintakehityksestä ja hintariskien toteutumisesta. T
Tässä raportissa esitellään turkiseläinten lannan määrän ja laadun selvityksen tulokset. Turkiseläinten lanta on fosforirikasta kuivikelantaa. Sen hyödyntämisen merkittävimpiä haasteita on turkistuotannon sijoittuminen maantieteellisesti alueelle, jolla on runsaasti muutakin kotieläintuotantoa. Ravinteiden runsas tarjonta vaikeuttaa merkittävästi turkislannan käyttöä alueen kasviviljelyn lannoitteena. Lanta tulisi kuitenkin pystyä hyödyntämään nykyistä kustannustehokkaammin. T
This report contains the documentation of the first version of the Finnish Normative Manure System (FNMS). The system calculates Finnish manures as a mass balance starting from animal feeding and excretion (excretion ex animal) and considering national manure management in housing (manure ex housing) and manure storage (manure ex storage).
Tämä raportti dokumentoi ensimmäisen version Suomen normilanta –järjestelmästä. Järjestelmä laskee lantojen määrän ja ominaisuudet massataseena aina eläinten ruokinnasta ja erityksestä eläinsuojan ratkaisujen kautta varastoituun lantaan. Järjestelmässä on varaus 74 eri eläinluokalle, joista pääosa voidaan jo laskea. Lantatyyppejä on neljä: lietelanta, kuivikelanta, kuivikepohjalanta ja eriliskerätyt kuivalanta ja virtsa. Tuloksena saadaan vuosittaiset määrät lannalle sekä sen sisältämille kuiva-aineelle, orgaaniselle aineelle, typelle, fosforille ja kaliumille (tonnia per eläin(paikka) per vuosi).
Tässä tutkimushankkeessa tehtiin kenttä- ja astiakokeita vuosina 2014–2016. Kohdekasveina olivat tärkeimmät avomaalla viljeltävät vihannekset ja mansikka. Kenttäkokeissa verrattiin eri fosforilannoitusmäärien vaikutusta satoon, sadon laatuun ja kasvien ravinteiden ottoon. Osa kokeista tehtiin vihannestiloilla.
Raportti kuvaa fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanteen Suomessa ml. perustiedot biomassojen ja niiden sisältämien ravinteiden määristä sekä alueellisesta jakaumasta. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan toimenpide-ehdotuksia ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Luonnonvara- ja ympäristotutkimuksen yhteenliittymä LYNET:iin kuuluvien laitosten asiantuntijoiden yhteistyönä toteutettu selvitys tehtiin taustaksi kansalliselle ravinteiden kierrätyksen toimintaohjelmalle.
Eroosio on merkittävä maatalouden fosforikuormituksen aiheuttaja, ja peltojen eroosioriskin kehittyminen on yksi maatalouden kansainvälisistä ympäristöindikaattoreista. Maatalouden ympäristötoimenpiteiden suuntaamiseksi peltojen eroosioriskin arviointi on tärkeää ja peltolohkot, ja jopa niiden osat, on kyettävä luokittelemaan eroosioriskin suhteen. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa valtakunnallisesti kattava järjestelmä Mapero hankkeessa (2010-2013) kehitetylle karttapohjaiselle RUSLE -mallille.
Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman ja Luken tuottaman esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevia ja potentiaalisia tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia, jotka perustuvat vesistöistä poistettuihin ravinteisiin, sekä tarkastella niiden edistämismahdollisuuksia Suomessa. HELCOM:in Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ravinnekuormituksen vähennystavoitteet on määritelty maittain. Suomen osuus vähennystavoitteista on 150 tonnia fosforille ja 1 200 tonnia typelle vuodessa. Lisäksi Suomi on sitoutunut erityistoimenpiteisiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähköpylväiden euromääräistä vaikutusta pellon kauppahintoihin ja saada haitalle markkinahinta korvauskäytäntöjen uudistamistarpeeseen. Aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen vapailla markkinoilla myytyjen 1 418 peruslohkon kauppahinta-aineistoa vuosilta 2008–2016.
Luomupuutarhatuotannon keskeisimmät viljelytekniset ongelmat koskevat kasvinsuojelua, ravinnehuoltoa sekä luomutuotantoon sopivia lajeja ja lajikkeita. Merkittävä kasvinsuojeluhaaste luomussa ovat rikkakasvit. Rikkakasvien torjuntaan tarvitaan integroidun torjunnan (IPM) keinoja, joista katteiden käyttö on tehokas vaihtoehto vihannesten riviviljelyssä. Rikkakasvien torjuntaan perinteisesti käytetyt muovikatteet aiheuttavat ympäristöongelmia. Uuden kehitetyn innovaation, biohajoavan paperipohjaisen katteen soveltuvuutta luomutuotantoon, tehoa rikkakasvien torjunnassa sekä vaikutuksia mansikan ja eri vihannesten kasvuun on testattu koekentillä ja käytännön tiloilla vuosina 2011˗2016.
Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta voida useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Kuusivuotisessa hankkeessa käynnistettiin EU:n komission alaisen Euroopan maaperätoimiston ohjeeseen perustuvan maaperätietokannan ja maannoskartan laadinta. Hankkeen toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Valtakunnallinen kattavuus saavutettiin vuonna 2009.
Tietotekniikan käyttö alkutuotannon prosesseissa lisääntyy nopeasti. Käytössä olevat sekä kiinteät, että liikkuvat laitteet kytketään tietoverkkoon, jotta voidaan mahdollistaa uusia toiminnallisuuksia ja tehostaa toimintaa verkottuneiden ratkaisujen avulla. Samalla laitteiden kyberturvallisuuden merkitys kasvaa, kun niihin on mahdollista vaikuttaa tietoverkon kautta. Alkutuotannon laitteet noudattavat pääosin kyberturvallisuuden toimialasta riippumattomia perusperiaatteita. Toimintaympäristön erityispiirteitä ovat muun muassa laitekokonaisuuksien syntyminen ilman kokonaissuunnitelmaa, järjestelmällisen ylläpidon puute ja tyypilliseen tietotekniikkaan verrattuna pitkät käyttöiät.
Tämä raportti sisältää kirjallisuuskatsauksen perunan ja sen jalostusprosesseissa syntyneiden sivujakeiden, kuten perunapulpan ja perunarehun sekä juustoheran käyttökelpoisuudesta ja rehuarvoa parantavista käsittelymenetelmistä sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten ravitsemuksessa. Raportissa esitetään myös tulokset sivujakeiden fermentointitestauksista, jotka toteutettiin laboratorio- ja pilot -mittakaavassa.