Tässä julkaisussa esitellään hankkeen tulokset, jotka vahvistivat käsitystä viljelykierron ja kevennetyn muokkauksen myönteisistä vaikutuksista maaperän mikrobistoon ja viljelykasvien resilienssiin. Kasville annetuilla hivenravinteilla todettiin kasvinterveyttä edistäviä vaikutuksia kauralla ja nurmikasveilla.
Tässä selvityksessä tarkastellaan eläinlääkäripalveluiden kunnille aiheuttamia kustannuksia sekä kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien toiminnan laajuutta nyt ja neljässä julkisen päivystyspalvelun tarjonnan muutosta kuvaavassa skenaariossa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli toimia esiselvitystyppisenä avauksena aiempaa kokonaisvaltaisemmalle yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnille. Yhteiskunnalliset vaikutukset jaettiin alueen elinvoimaisuuteen, ympäristöön ja sosiaalisen pääomaan sekä sosiaalisiin vaikutuksiin. Tähän tarkoitukseen kehitettiin kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijatyöpajan avulla vaikuttavuusmittaristo, hankittiin niiden soveltamiseen tarvittava aineisto ja sovellettiin mittaristoa kohdealueille.
Tämän työn tavoitteena oli tarkastella kestävyyskriteerejä ja raaka-ainekohtaisia kasvihuonepäästö-kertoimia Suomessa viljeltävälle nurmelle, kun nurmea käytetään biokaasun tuotannossa. Direktiivissä on biokaasun osalta oletusarvoja lietelannalle, maissille, lanta-maissi sekoituksille sekä biojätteelle. Tässä työssä päästökertoimet laskettiin viljellylle nurmelle (kivennäis- ja eloperäisellä maalla), suojavyöhykenurmelle sekä apilapitoiselle nurmelle.
Julkaisussa luodaan silmäys vuoden 2018 tapahtumiin ja arvioidaan, mitä vuonna 2019 on odotettavissa. Katsauksen erityisteemoissa nostamme tänä vuonna esiin erityisesti luomutuotannon. Teema-artikkeleissa kerrotaan luomutuotannon rakenteesta ja kestävyysvaikutuksista sekä luomutuotteiden maailmanmarkkinanäkymistä. Julkaisun muut erityisteemat käsittelevät suomalaisen lihaketjun kilpailukykyä, maatalouden investointikehitystä, maatalouden ekosysteemipalveluja ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta.
Poronhoitoalue kattaa kolmanneksen Suomen pinta-alasta ja sen eri alueet eroavat mm. laiduntyypeiltään, poronhoitotavoiltaan ja maankäyttömuodoiltaan, jolloin myös poronhoitoympäristöjen tilaan vaikuttavat useat tekijät. Tämä asettaa haasteita laidunresurssien määrän, laadun ja käytettävyyden sekä niiden muutosten selvittämiselle.
EuroMaito-hanke sai innoituksensa EU:n Horizon2020-ohjelmasta rahoitetusta 14 EU-maan EuroDairy-hankkeesta, jossa Suomi oli mukana Luken kautta. EuroDairy (2016–2019) oli verkosto- ja tiedonsiirtohanke, jonka tavoitteena oli tukea maidontuottajia Euroopan laidasta laitaan. Hankkeessa keskityttiin maitotilojen talouteen, ravinteiden käytön tehokkuuteen, eläinten hyvinvointiin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Siikajoen toimipisteessä toteutettiin kasvukausilla 2017–2018 ohran, kauran ja kevätvehnän lajikekokeet eloperäisellä maalla. Kokeiden tarkoituksena oli selvittää eri viljalajien ja -lajikkeiden menestymistä pohjoisemman Suomen olosuhteissa, jossa myös eloperäisten maiden suhteellinen osuus peltoalasta on suuri.
Viherteho-hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten viherlannoituskasvusto lopetetaan, jotta huuhtoutumisriski on pieni ja satovaikutus kevätkylvöiseen kasviin hyvä. Kenttäkokeiden vuodet olivat erilaiset. Ns. normaaleissa sääoloissa maan nitraattitypen määrät olivat erittäin suuret, märissä oloissa pienet. Viherlannoitus lisäsi kauraesikasviin verrattuna viljojen jyväsatoa keskimäärin noin kahdella tonnilla per hehtaari hyvänä viljavuonna ja tonnilla kuivuuden rasittamana kesänä.
Nautojen terveysongelmien varhainen toteaminen on ensiarvoisen tärkeää tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja tilan kannattavuuden kannalta. Kuvaa Nautaa -hankkeessa (2018–2020) selvitetään lämpökamerakuvantamisen tarjoamia mahdollisuuksia nautojen terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa tuotantotiloilla. Tässä katsauksessa esitämme tieteelliseen kirjallisuuteen perustuen eläinten lämpökuvantamisen teoreettista taustaa ja miten kansainvälisissä tutkimuksissa ja käytännön tiloilla on pyritty soveltamaan lämpökuvantamista nautojen terveyden seurannassa.
Suomen raviala on suuressa muutoksessa sekä itsessään että kaiken yhteiskunnallisen muutoksen osana. Raveilla nähdään olevan vankka ja sitoutunut ydinharrastajakunta, mutta laji ei ole kyennyt uudistumaan tarpeeksi rivakasti. Tutkimusten mukaan ravit ei mahdu kymmenen seuratuimman ja arvostetuimman urheilulajin joukkoon. Ala kilpailee muiden harrastusten ja ajanviettotapojen kanssa tilanteessa, jossa vapaa-aika ei enää välttämättä lisäänny.
Tämän arvioinnin tavoitteena on ollut selvittää Euroopan komission 4.2.2014 annetun päätöksen C(2014)510 mukaisten tukitoimenpiteiden toteuttamista ja vaikutuksia Etelä-Suomen maatalouteen. Pääpaino arvioinnissa on ollut tukien myötä aikaansaadun tulo- ja kannattavuuskehityksen sekä rakennekehityksen muutoksen tarkastelussa.
Tämä raportti on Suomen oloihin sovellettu katsaus kasvinsuojeluaineiden resistenssin perusteista, esiintymisestä ja ennaltaehkäisemisestä. Raportin aineisto pohjautuu Pohjoismaisen Norbarag (Nordic Baltic Resistance Action Group) -työryhmän 2010-luvulla kokoamiin tietoihin. Kasvintuhoojat (kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkakasvit) haittaavat kasvintuotantoa. Viljelykasvien kasvintuhoojien runsautta säädellään kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla eli pestisideillä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin lämpökemiallisten käsittelyjen, torrefioinnin ja märkähiillon (HTC), vaikutusta lietefosforin välittömään käyttökelpoisuuteen kasvatuskokeilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös kotieläinlantafosforin (sian-, naudan- ja ketunlannan) käyttökelpoisuus ja orgaanisten fosforilähteiden aikaansaamaa satoa verrattiin väkilannoitefosforin vastaavaan.
Tässä julkaisussa esitellään Tuota Valkuaista hankkeen tuloksia, sekä hankkeessa tuotettuja viljelyohjeita erinäisten valkuaiskasvien viljelyyn. Hankkeen tavoitteena oli saada hankealueen (Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat) valkuaiskasvimarkkinoista toimivampia, selvittää mm. perunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämismahdollisuuksia ja parantaa hankealueen valkuaisomavaraisuutta kasvinviljleyssä tiedotuksella uusinta tutkimustietoa hyödyntäen.