Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maaseutu,
Puutarha,
Yleinen
LEVI GOES GREEN -seminaari kokoaa yhteen viher-, hyvinvointi- ja matkailualan ihmisiä Leville. Kolmipäiväisessä seminaarissa perehdytään hyvinvointi- ja matkailualojen keinoihin tuotteistaa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Samalla esitellään viherrakentamisen ja maisemanhoidon menetelmiä, jotka vahvistavat luonto- ja viheralueiden hyvinvointivaikutuksia. Levillä jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimialojen rajat ylittäen ja tiivistetään viher-, hyvinvointi- ja matkailualan yhteistyötä. Tavoitteena on virittää vilkasta keskustelua ja synnyttää uusia ideoita.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maaseutu,
Ympäristö
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arvioinnin yhtenä osuutena oli ympäristötoimien tuloksellisuuden arviointi, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja tullaan toistamaan vuonna 2019. Tavoitteena on selvittää, missä määrin Maaseutuohjelmassa on toteutettu luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa, vesien ja maaperän hyvää tilaa sekä ilmastonmuutoksen hillintää edistäviä toimenpiteitä. Arvioinnin tuloksia käytetään komissiolle toimitettavissa arviointiraporteissa sekä kansallisen ohjelmatyön kehittämisen tukena.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maaseutu,
Talous,
Ympäristö
Vihreä talous perustuu tehokkaaseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseen luonnonvarojen ja energian käyttöön (United Nations 2012). Tämän hankkeen tavoitteena oli luoda kylätason hajautettu, kestävä ja kilpailukykyinen toimintamalli vihreään talouteen siirtymiselle, joka perustuu verkostoajatteluun ja
luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa toteutettiin positiivisen kierteen ohjelmaa, jonka avulla käynnistettiin paikallisia, kylätason biotalouden pilottihankkeita ja kehittämisprosesseja.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maaseutu,
Puutarha,
Yleinen
Tämä julkaisu käsittelee maitohorsman ja vuorenkilven lehtien fermentointimenetelmiä, eri ruusujuurikantojen vaikuttavien aineiden pitoisuuksia, vuorenkilven vaikutusta ihmisen suorituskykyyn, marjapihlonian (aik. marja-aronia) vaikutusta verenpaineeseen ja tulehdustekijöihin sekä yrttiopetuksen kehittämistä Leningradin alueella ja Suomessa.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maaseutu,
Maatalous,
Ympäristö
Kaupunkien laajentuessa taaja-asutus siirtyy yhä lähemmäksi maatiloja. Ongelmia syntyy, kun vaihettumisvyöhykkeellä sijaitseva kotieläintila haluaa laajentaa tai muuttaa toimintaansa. Käytäntö on osoittanut, että naapurit kiinnittävät ympäristölupaa koskevissa vastineissaan erityisesti huomiota odotettavissa olevaan hajuhaittaan ja vaativat jopa laajennussuunnitelmista luopumista tämän perusteella.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maaseutu,
Maatalous,
Ruoka
Matkailukeskusten palveluilta odotetaan korkeaa laatua, monipuolisuutta ja matkailuelämyksiltä kokonaisvaltaisuutta. Lähiruoka voi monipuolistaa matkailupalveluja ja lisätä matkan elämyksellisyyttä. Lähiruoka osana matkailukeskuksen ruokaketjuja synnyttää myös uusia työpaikkoja ja kerrannaisvaikutuksia paikallistalouteen
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maaseutu,
Maatalous,
Metsä,
Puutarha,
Yleinen,
Ympäristö
Virkistyskäytön tulevaisuuden hahmottaminen on tarpeellista kaikille luonnonvara-alalla, metsätaloudessa, maankäytön suunnittelussa sekä virkistys- ja liikuntapalvelujen toimialoilla työskenteleville. Kaikkien näiden toimet vaikuttavat siihen, miten paljon, missä ja milloin kansalaisille on tulevaisuudessa tarjolla virkistysmahdollisuuksia luonnossa.
Maaseutu,
Maatalous
Maatalousyrittäjät kohtaavat työssään erilaisia turvallisuusriskejä, jotka voivat häiritä yritysten päivittäistä työtä ja vaarantaa maatalousyrityksen toiminnan jatkuvuuden.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maaseutu,
Yleinen
Lapin asukasluku ja elinkeinorakenne on vuosikymmenien vaihtuessa muuttunut paljon. Lappilaisen maaseudun yritystoiminnan peruskivi maatalous, on muuttunut rakenteeltaan ja lukumääräisesti. Eniten maatiloja Lapissa oli vuonna 1969. Tuolloin tiloja Lapissa oli 11647 kpl. Tästä tilojen määrä väheni tasaisesti ja nopea tilamäärän lasku käynnistyi 1980-luvulla. Vuoden 2014 tilaston mukaan maatiloja on enää 1612 kpl (MAVI 2015).
