Tässä arvioinnissa tarkasteltiin Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 (Maaseutuohjelma) tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.
Kainuussa on hyvät mahdollisuudet tuottaa luontoperustaisia hyvinvointipalveluita sekä paikallisille että matkailijoille. Green Care - palveluiden mahdollisuudet on kirjattu Kainuun maakuntaohjelmaan ja Kainuun biotalousstrategiaan. Tavoitteina on vahvistaa luontoon perustuvien terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa Kainuussa.
Sininen biotalous, Green Care ja luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat kiinnittäneet huomion luonnonvesien tärkeyteen osana ihmisen hyvinvointia. Blue Wellbeing ja Blue Care -termien alle voidaan koota luonnon sinisen osan, vesistöjen, hyvinvointivaikutukset arjen ympäristöstä sosiaali- ja terveysalan palveluihin.
Hankkeen tavoitteena oli parantaa nurmirehuihin pohjautuvan tuotannon resurssitehokkuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä, samalla edistäen tuotannon sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hanketoimijoiden sekä maatalousyrittäjien keskinäistä tiedonvaihtoa haluttiin aktivoida ja lisätä vastavuoroisuutta, välittäen tietoa myös muualle Eurooppaan ja sieltä takaisin. Tässä tulosraportissa esitetään lyhyesti hankkeen keskeisimmät tulokset.
Levin alueen kesämatkailun kehittämistä on tuettu Voimametsistä viherkattoihin -hankkeessa toteutettujen pilottien avulla. Hanke on toiminut sytykkeenä myös Levin hyvinvointimatkailun kehittämiselle. Pilotit on suunniteltu ja toteutettu yhdessä matkailuyrittäjien ja -alan kehittäjien kanssa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin ruuan kotitarvetuotannon eli omaan tarpeeseen viljelyn sekä erilaisten hyötyeläinten kasvattamisen piirteitä keväällä 2017. Kotitarvetuotannolla tarkoitettiin ei-ammattimaista kasvisten kasvattamista tai eläinten pitämistä ruuan tuottamiseksi kotitalouden omaan käyttöön tai pienimuotoisesti myyntiin. Tavoitteena oli selvittää minkälaisesta ilmiöstä kotitarvetuotannossa on kyse, mikä motivoi ihmisiä ruuan tuotantoon kodeissaan sekä minkälaisia vaikeuksia tai esteitä he ovat mahdollisesti kohdanneet kotitarvetuotannossaan.
Tähän julkaisuun on koottu kertomuksia eri kirjoittajilta, jotka ovat olleet mukana suomalaisen Green Care -toiminnan kehittämisessä Valtakunnallisen Green Care -koordinaatiohankkeen puitteissa ja liepeillä.
Tämä julkaisu on kirjoitettu osana Maaseuturahaston rahoittamaa hanketta Luontolähtöisiä Palveluita Keski-Suomesta (LuoKSe) 2016-2018. Julkaisussa käymme läpi erilaisia puutarhaympäristöjä Green Care toimintaympäristöinä niin Luonto-Hoivan kuin LuontoVoimankin tulokulmista. Green Care on luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista, vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Puutarha on perinteinen ja hyvä ympäristö tuottaa ihmisille hyvinvointia edellä mainitun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Green Care -määritelmän mukaisesti.
Hankkeessa kartoitettiin kosteikkokasvien kaupallista käyttöä Suomessa ja ulkomailla sekä arvioitiin niiden hyödyntämismahdollisuuksia tutkimustiedon ja lainsäädännön valossa. Nämä tulokset on koottu tähän raporttiin. Raporttiin on koottu uutta tietoa tutuista ja vähemmän tunnetuista kasvilajeista. Aineiston toivotaan innostavan kotimaisia yrityksiä miettimään kosteikkokasveihin liittyviä mahdollisuuksia ja hyödyntämään niitä tuotekehityksessään.
2., korjattu painos julkaisusta Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2017
Hyvä ja toimiva maatila voi olla missä hyvänsä Lapissa, se ei ole riippuvainen maantieteellisestä sijainnista, erityisesti jos kyläalue jossa tila sijaitsee, on vireä. Maatilojen alueelliseen jakautumiseen näyttääkin enemmän vaikuttavan maataloustuotteiden markkinoihin ja jalostukseen liittyvät seikat. Tässä raportissa julkaistavat tutkimustulokset tuovat hyvin esille sen mitä Lapin maataloudelle kuuluu. Raportin lopussa on tutkimuksen tuloksiin perustuva ehdotus toimenpiteistä joilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti Lapin maatalouden elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuden haasteisiin.
LEVI GOES GREEN -seminaari kokoaa yhteen viher-, hyvinvointi- ja matkailualan ihmisiä Leville. Kolmipäiväisessä seminaarissa perehdytään hyvinvointi- ja matkailualojen keinoihin tuotteistaa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Samalla esitellään viherrakentamisen ja maisemanhoidon menetelmiä, jotka vahvistavat luonto- ja viheralueiden hyvinvointivaikutuksia. Levillä jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimialojen rajat ylittäen ja tiivistetään viher-, hyvinvointi- ja matkailualan yhteistyötä. Tavoitteena on virittää vilkasta keskustelua ja synnyttää uusia ideoita.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arvioinnin yhtenä osuutena oli ympäristötoimien tuloksellisuuden arviointi, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja tullaan toistamaan vuonna 2019. Tavoitteena on selvittää, missä määrin Maaseutuohjelmassa on toteutettu luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa, vesien ja maaperän hyvää tilaa sekä ilmastonmuutoksen hillintää edistäviä toimenpiteitä. Arvioinnin tuloksia käytetään komissiolle toimitettavissa arviointiraporteissa sekä kansallisen ohjelmatyön kehittämisen tukena.
Vihreä talous perustuu tehokkaaseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseen luonnonvarojen ja energian käyttöön (United Nations 2012). Tämän hankkeen tavoitteena oli luoda kylätason hajautettu, kestävä ja kilpailukykyinen toimintamalli vihreään talouteen siirtymiselle, joka perustuu verkostoajatteluun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa toteutettiin positiivisen kierteen ohjelmaa, jonka avulla käynnistettiin paikallisia, kylätason biotalouden pilottihankkeita ja kehittämisprosesseja.
Tämä julkaisu käsittelee maitohorsman ja vuorenkilven lehtien fermentointimenetelmiä, eri ruusujuurikantojen vaikuttavien aineiden pitoisuuksia, vuorenkilven vaikutusta ihmisen suorituskykyyn, marjapihlonian (aik. marja-aronia) vaikutusta verenpaineeseen ja tulehdustekijöihin sekä yrttiopetuksen kehittämistä Leningradin alueella ja Suomessa.