Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2017 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 165 tonnia (1,5 kg/ha) vuonna 2017.
Suomessa kasvatettiin vuonna 2017 noin 14,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa, mikä oli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko maan ruokakalasta 85 % (12,4 milj. kg) kasvatettiin merialueilla. Kalankasvatus merialueilla on lähes yksinomaan verkkoaltaissa tapahtuvaa ruokakalan kasvatusta. Vuonna 2017 hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot olivat kalamäärinä yhteensä 171 000 kg ja vahinkojen arvoksi koko merialueella arvioitiin 930 000 euroa.
Suomen kaupallisen kalastuksen saalis mereltä oli 155 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2017. Saaliin tuottaja-arvo oli 36 miljoonaa euroa. Merialueella kaupallisesti kalastaneista 1293 toimijasta vajaa kolmannes ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä.
Tässä raportissa esitellään tärkeimmät kalatien toimivuuden seurantamenetelmät ja vertaillaan niiden soveltuvuutta erilaisissa tilanteissa. Seurantamenetelmän tai menetelmäyhdistelmän valinta riippuu paljolti seurannalle asetettavista tavoitteista. Käytännön esimerkkinä käydään läpi Oulujoen Merikosken kalatien seurannan tavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi tehdyt toimenpiteet ja tulokset.
Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.
Kalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen merikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Katsaus perustuu kalatalouden yritysten viimeisimpiin tilasto- ja tilinpäätöstietoihin.
Tässä raportissa esitellään lohen vaelluspoikasten alasvaellusreittien yleissuunnitelmat kaikille viidelle Iijoen pääuoman voimalaitokselle, perustuen voimalaitosten yläkanavien 3Dvirtausmallinnuksiin, Haapakosken yläkanavassa toteutetun lohen vaelluspoikasten akustisen telemetriaseurantatutkimuksen tuloksiin sekä maailmalta saatavissa olevaan kirjallisuuteen alasvaellusratkaisuista.
Osana Saimaanorppa-LIFE -hanketta selvitettiin Saimaan vesialueiden omistajien kalastuksen muutoksia, muutosten syitä, kalastusrajoitusten vaikutuksia sekä suhtautumista saimaannorppaan ja sen suojeluun. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat norpan keskeisen esiintymisalueen kymmenen osakaskunnan vesialueiden osakkaat, sekä vakituiset asukkaat että vapaa-ajanasuntojen omistajat.
Raportti käsittelee Suomen merialueen kalakantojen tilaa 2017 ja antaa ennusteen vuosille 2018-2019 silakan, kilohailin, turskan, lohen, siian, kuhan ja ahven osalta.
Osana Saimaannorppa-LIFE –hanketta selvitettiin vapaa-ajankalastusta Saimaalla, saimaannorpan esiintymisalueella, 15.4.2014 – 14.4.2015 välisenä aikana. Selvityksessä tarkasteltiin kalastuksen alueellista ja vuodenaikaista jakautumista sekä kalastajien, pyynnin ja saaliin määriä ja tärkeimpiä pyyntitapoja ja saalislajeja. Työssä tarkasteltiin myös kalastuksen merkitystä harrastuksena ja suhtautumista norpansuojelun takia annettuihin kalastusrajoituksiin.
Länsihaaran voimalaitoksia operoivan Helen Oy:n vetämässä hankkeessa selvitetään parhaat ja kustannustehokkaimmat vaihtoehdot kalan kulun järjestämiseksi Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten ohi vuosina 2017–2018. Tämän selvitystyön taustaksi Luonnonvarakeskus koosti tähän raporttiin yhteenvedon Kymijoen vaelluskalojen potentiaalisista tuotantoalueista, vaellusyhteyksistä, vaelluskalakantojen tilasta sekä niihin liittyvistä tutkimuksista ja seurannoista. Lisäksi Luonnonvarakeskus arvioi Kymijoen länsihaaran vaellusyhteyksien sekä laajemminkin Kymijoen vaelluskalatuotannon potentiaalisia kehittämismahdollisuuksia.
Tässä raportissa esitetään vuoden 2014 kalastuksesta tehdyn tiedustelun ja Enonselän, Kajaanselän ja Vääksynjoen vuosien 2014–2016 koekalastusten ja kirjanpitokalastuksen tulokset. Luonnonvarakeskus on hoitanut Vesijärven kalataloudellista tarkkailua osana järven kunnostuksen tutkimusta ja pitkäaikaista seurantaa. Raporttiin on koottu myös hoitokalastuksen vaikutuksiin ja petokalakantojen hoitoon liittyvien tutkimusten tuloksia.
Tässä raportissa esitellään lohen osalta Oulujoen velvoitehoidon pitkäaikaisten Carlin-merkintöjen keskeiset tulokset vuosilta 1979–2012 ja Oulujoella vuosina 2011–2012 PIT-mikrosiruilla ja T-ankkurimerkillä merkittyjen lohen vaelluspoikasistutusten seurantatulokset sekä arvioidaan niiden perusteella istutushoidon ja istutusten tuloksellisuuden seurannan kehittämismahdollisuuksia.
Geneettisen monimuotoisuuden, eli diversiteetin, säilyttäminen edellyttää tietoa siitä, kuinka olemassa oleva geneettinen diversiteetti on jakautunut eri alueille, populaatioiden ja populaatioryhmien välille, sekä mikä on kunkin populaation sisäisen perinnöllisen diversiteetin määrä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää luontaisten taimenkantojen perinnöllinen rakenne ja eri taimenkantaryhmien alueellinen jakautuminen Päijänteen vesistön ja sen latvavesien alueella. Tämän geneettisen tiedon avulla on mahdollista tehostaa ja tarkentaa taimenkantojen hoitoa ja voidaan muodostaa taimenkantojen suojelu- ja hoitoyksiköitä lajin hoitostrategiaa varten.
Hankkeen lähtökohtana oli Laitakarin Kala Oy:n suunnitelmat Oulusta 20 kilometriä pohjoiseen Haukiputaan Martinniemeen sijoitettavasta suuresta kalankasvattamosta. Tavanomaisen kalankasvattamon rakentamisen lisäksi hankkeessa tarkasteltiin mahdollisuuksia saada kalankasvatuksen rinnalle muita liiketoimintoja, jotka tukisivat toisiaan. Hankkeen lopputuloksena syntyi konsepti sinisen biotalouden liiketoimintaekosysteemistä, sen arvoketjuista ja toimijoista sekä arviot materiaali- ja energiavirroista. Konseptia työstettiin hankkeen aikana yhteistyössä ekosysteemin potentiaalisten toimijoiden kanssa haastatteluissa sekä yhteisessä työpajatilaisuudessa.