Hylkeiden kalastukselle aiheuttamat vahingot muodostuvat menetetystä saaliista ja rikkoutuneista pyydyksistä. Tässä raportissa esitetään kaupallisten kalastajien ilmoittamien hylkeiden aiheuttamien saalisvahinkojen määrä ja arvo kalalajeittain ja kalastusalueittain.
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2019 asti
Raportissa käsitellään kalastusmatkailijoiden tilastoituja lohisaaliita kokonaisuutena tai jaettuna eri jokialueille ja kalastustavoille pitkällä seuranta-ajalla.
Tässä raportissa tarkastellaan Teno-Inarijoen pääuoman, rajajokilaueen Suomen puoleisia lohisaaliita pyyntitavoittain, pyydyksittäin pitkältä seuranta-ajalta ja neljältä eri ajanjaksolta, jotka määräytyivät Tenojoen kalastussäädösten muutosvuosien, 1979 ja 1989 mukaan.
Ulkopaikkakuntalaiset perintökalastajat olivat Teno-Inarijoen lohenkalastajien pienin erityisryhmä, mistä syystä heidän kalastustaan ei ole aiemmin erikseen julkaistu. Tässä raportissa käsitellään perintökalastajien lohisaaliita sekä kalastuslupia eri vuosikymmeninä.
Raportissa käsitellään Tenojoen sivujokien lohikantoihin kohdistuvaa kalastusta ja muutoksia saaliissa. Noin 45 vuoden seuranta-aikana lohenkalastukseen vaikuttivat monet kalastussäädösten ja kalastustapojen muutokset. Luonnonvaraiset lohikannat vaihtelivat melko säännönmukaisesti, mikä heijastui myös saalistilastoissa.
Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa valtaosan Suomen maa- ja elintarviketaloutta, metsäsektoria ja kalataloutta koskevista tilastoista. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirjaan on koottu niiden keskeiset tiedot tuoreimpaan tilastovuoteen 2019 keskittyen.
Merenkurkun rannikkoalueen merkitys kaupallisessa ahvenenkalastuksessa on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Enimmillään Vaasan ja Mustasaaren vesialueelta, tilastointiruudulta 23 on kalastettu yli 20 % rannikon kaupallisesta ahvensaaliista. Ahveneen kohdentuva vapaa-ajankalastus, sekä verkolla että aktiivivälinein vavalla tai pilkillä on myös suosittua, mutta saalismääristä ei ole tarkkaa tietoa. Ahvenen pyynnin suhteellisen merkityksen lisääntyessä tarvitaan lisätietoja ympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusten ymmärtämiseksi ja toisaalta kalastuksen säätelemiseksi, jotta ahvenkantoja voidaan käyttää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Tenojoen lohenkalastuksen taloudellista merkitystä Utsjoen kunnassa, kalastusmatkailijoiden tyytyväisyyttä kalastusmatkaan, alueen vetovoimatekijöitä ja palveluiden tärkeyttä.
Tässä raportissa kuvataan mahdollisuuksia suomalaisten läpivirtauslaitosten kuormituksen pienentämiseksi. Kyseeseen voivat tulla yksinkertaiset rehutehokkuutta edistävät menetelmät kuten lisähapetus tai kiintoaineen poistoa tehostavat menetelmät kuten uudenlaiset lietetaskut ja yksinkertaiset suodattimet.
2. painos. Korvaa aiemmin ilmestyneen julkaisun, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 77/2020. COVID-19-pandemian vaikutukset näkyvät globaalisti vielä pitkään 2020-luvulla. Tässä selvityksessä tarkastellaan, millaisia vaikutuksia vaihtoehtoisissa tulevaisuutta kuvaavissa kehityksissä kohdistuu metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Selvityksen arviot perustuvat lokakuun 2020 alun tilannekuvaan, jossa koronapandemian osalta on edelleen esillä tilanteen epävarmuus.
Kalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen merikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Katsaus perustuu kalatalouden yritysten viimeisimpiin tilasto- ja tilinpäätöstietoihin vuosilta 2018 ja 2019. Katsaus ei toistaiseksi sisällä sisävesikalastuksen taloudellisia tietoja.
Tämän hankkeen tarkoituksena oli muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva niistä siikakantojen ekologisista eroista, jotka vaikuttavat siihen, miten kannanhoito ja kalastuksen vaikutukset kohdistuvat eri siikakantoihin.
Itämeren kalakannoista silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven ovat tämän tutkimuksen aiheena.
Tässä selvityksessä arvioidaan, miten kirjolohen kasvu poikkeaa eri kasvatuspaikoissa Suomen merialueilla ja miten se vaikuttaa kasvatuksen kannattavuuteen.