Kala

Kalatien tai luonnonmukaisen ohitusuoman tilaajana toimiminen : Kokemuksia ja vinkkejä käytännöistä

Tämä raportti on osa FRESHABIT LIFE IP –projektia, joka on Suomen suurin sisävesien suojeluprojekti. Projektissa rakennetaan kalateitä, elvytetään jokihelmisimpukan kantoja sekä kunnostetaan puroja, jokia, järviä, kosteikkoja ja soita. Yhteensä FRESHABIT- projektissa rakennetaan kuusi kalatietä ja poistetaan yksi pato. Kalateiden rakentaminen on paikallisille toimijoille usein ainutkertainen tapahtuma, jossa joutuu toimimaan omien rutiinitehtäviensä ulkopuolella. Tähän raporttiin on kerätty rakentamisesta saatuja kokemuksia avuksi tuleville kalatie-hankkeille.

Kala

Vaellusesteiden purkaminen osana vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia

Tässä selvityksessä kerättiin yhteen tieteellisissä julkaisuissa esitettyä tutkimustietoa sekä virtavesien patoamisen että padon poistamisen ekologisista vaikutuksista. Lisäksi selvityksessä on esitetty esimerkinomaisesti kotimaisten patojen poistamisen ekologisen kriteeristön laatiminen hyödyntäen olemassa olevia aineistoja. Työn tavoitteena oli kohdistaa vaellusesteiden purkaminen ensimmäisenä niihin vaellusesteisiin ja vesistöihin, joilla saavutettaisiin mahdollisimman suuri ekologinen hyöty vaelluskalojen lisääntymisen kannalta.

Kala

Alamitan noston vaikutus kaupallisten kalastajien kuhasaaliisiin ja kuhakantaan Saaristomerellä : Loppuraportti

Hankkeen tavoitteena oli arvioida alamitan noston vaikutuksia kaupallisille kalastajille ja kuhakannalle. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman moni ammattikalastaja mukaan, jolloin saataisiin tarkempaa tietoa saaliiden määrästä ja kokorakenteesta, ja voitaisiin kompensoida alamitan nostosta johtuvaa mahdollista saaliin vähenemää kirjanpitokalastuksesta annettavan palkkion muodossa. Tiedon avulla seurattiin muutoksia ammattikalastajien saaliin määrässä ja kokojakaumassa verrattuna Luken aikaisempiin havaintoihin, jolloin voitiin tehdä päätelmiä myös kuhakannan runsaudesta ja populaatiorakenteesta.

Kala

Sininen biotalous : Tutkimusohjelman loppuraportti

Sinisen biotalouden tutkimusohjelma toteutettiin vuosina 2016–2020. Keskeiset tavoitteet olivat edistää ja varmistaa vesivarojen kestävä käyttö, tukea vesipohjaisia yrityksiä (vesiviljely, kalastus, kalankäsittely) ja kehittää vesivarojen lisäarvoa tuottavia tuotteita. Sininen biotalous -ohjelmassa on tehty vuosina 2016−2020 tieteellisesti korkeatasoista tutkimus- ja kehitystyötä kalavarojen kestävän käytön ja kotimaisen kalan tarjonnan lisäämisen edistämiseksi, vesialan yritystoiminnan tukemiseksi sekä lisäarvotuotteiden kehittämiseksi akvaattisista resursseista. Ohjelma on myös tukenut sinisten hyvinvointi- ja virkistyspalvelujen kehittämistä. Raportissa kuvataan Luonnonvarakeskuksessa vuosina 2016–2020 toteutetun tutkimusohjelman päätuloksia.

Kala

Tornionjoen nousulohien kaikuluotausseurannat vuosina 2009–2020

Tornionjoella lohien kutunousua on seurattu kaikuluotaamalla vuodesta 2009 alkaen. Kahdentoista vuoden seurantajakson (2009–2020) aikana nousulohien määrät kaikuluotauspaikalla ovat vaihdelleet 17200–100200 lohiyksilön välillä. Kaikuluotaus aloitetaan toukokuun ensimmäisten viikkojen aikana, joen jää- ja tulvatilanteen niin salliessa. Ensimmäiset lohet havaitaan kaikuluotaimissa tyypillisesti toukokuun puoleen väliin mennessä. Vilkkaimmillaan lohien nousu on kesäkuun kahdella viimeisellä viikolla.

Kala

Rannikkolajien säätelyn tehostamismahdollisuudet ja -tarpeet Suomen rannikolla

Suomen merenhoidossa asetettiin kaudelle 2016‒2021 uudeksi merenhoitotoimenpiteeksi selvittää rannikkolajien kalastuksen säätelyn tehostamismahdollisuuksia ja -tarvetta. Kalastuksen ohjauksella tai säätelyllä hoidetaan yhteisiä kalavaroja ja pyritään varmistamaan kalakantojen elinvoimaisuus, turvaamaan kalakantojen tuotto sekä kalastuksen kestävyys. Samalla pyritään tehokkaasti hyödyntämään kalojen kasvupotentiaali rajoittamalla kalojen pyyntiä siinä vaiheessa, kun kasvu on vielä nopeimmillaan. Lisäksi tavoitteena on yleensä turvata riittävä kutukannan koko, jotta populaation lisääntymisteho ei heikkene.

Kala

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2019

Vuosittain hylkeet aiheuttavat haittaa niin kalastukselle kuin kalankasvatuksellekin syömällä pyydyksiin joutuneita tai verkkoaltaissa kasvatettavia kaloja. Ne voivat myös rikkoa verkkoaltaita, jolloin kasvatettavat kalat pääsevät karkaamaan. Kaikilla alueilla missä on kalankasvatusta, voi esiintyä hylkeiden aiheuttamia vahinkoja. Tässä raportissa esitetyt vahinkojen tulokset perustuvat kalankasvattajien antamiin tietoihin.

Kala

Kivisimppu Tenojoen vesistössä : Esiintyminen ja levittäytyminen v. 1979–2020

Kivisimppu ei kuulu Tenojoen vesistön luontaiseen kalalajistoon. Oletus on, että kivisimppu on tuotu Tenoon ihmisen toimesta, mahdollisesti kalankuljetusten yhteydessä. Kivisimppu (Cottus gobio) havaittiin ensimmäisen kerran Tenojokeen laskevasta Utsjoesta vuonna 1979 vuosittaisten sähkökoekalastusten yhteydessä. Kivisimpun esiintymistä ja levittäytymistä koskevan raportin aineistona oli pääasiassa Tenojoen vesistössä tehdyt sähkökoekalastustulokset yli neljältä vuosikymmeneltä. Toistaiseksi kivisimppuja on havaittu ainoastaan Utsjoessa ja sen sivuvesissä, Tenojoen pääuomassa ja Pulmankijärvessä.