Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Tässä työssä selvitettiin mahdollisuuksia hyödyntää kalanjalostusteollisuuden elintarvikelaatuisia sivutuotevirtoja kalaöljyn tuotannossa, öljyn markkinoita ja arvioitiin toiminnan kannattavuutta.
Maailmalla tuotetaan kalaöljyä noin miljoonaa tonnia vuodessa. Valtaosa kalaöljystä on peräisin valtameristä pyydetyistä kaloista ja määrästä noin neljännes saadaan elintarvikekäyttöön menevien kalojen sivutuotevirroista.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Lohenkalastuskulttuurit muuttuivat, kun Tenojoen saavutettavuus parani ja alueelle kehittyi pikkuhiljaa perinteisen paikallisen lohenkalastuksen oheen myös kalastusmatkailuyrittäjyyttä. Vaikka nykyisin saamelaisiin luontaiselinkeinoihin katsotaan liittyväksi myös lohenkalastusmatkailu, se on kiintiöimättömänä aiheuttanut vastakkaisasetelmaa perinteisen lohenpyynnin kanssa. Kalastuskulttuurien ja säädösten muutoksissa kalastusmatkailijoiden iltaöinen lohensoutu siirtyy päivänvaloon ja on jo nähty sekin päivä, kun Tenon veneestä kalastetaan puutarhajakkaroilla istuen.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Kokemäenjoki on Selkämeren merkittävin siikajoki, niin historiallisesti kuin nykyään. Joen patoaminen ja rakentaminen sekä valuma alueiden maa- ja metsätaloudellinen käyttö voimakkaan teollisuuskuormituksen ohella heikensi aiemmin vedenlaatua merkittävästi.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Vaelluskalakantojen hoidossa ylisiirrot ovat yksi mahdollinen toimenpide, jolla pyritään turvaamaan kutukalojen pääsy voimalaitospatojen yläpuolisille lisääntymisalueille. Suomessa lohikalojen ylisiirrot ovat yleistyneet viime vuosikymmenen aikana ja ne nähdään yhtenä tukitoimenpiteenä, jolla tuetaan kalateiden toimintaa ja vaelluskalakantojen elvyttämistä. Yleensä tavoitteena on aikaansaada jokialueelle leimautunut ja sinne kutunousullaan takaisin pyrkivä vaelluskalasto.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala,
Maatalous,
Metsä,
Puutarha,
Tilasto,
Yleinen
Luken Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja on kokoomajulkaisu, joka ilmestyy nyt toista kertaa. Kirjassa julkaistaan keskeisimmät
Suomen ruoka- ja luonnonvaratalouden tilastotiedot linkitettynä verkkopalvelumme tilastotietokantaan. Julkaisu sisältää
biotalouden ja luonnonvara-alan tilastotietoja maa- ja elintarviketaloudesta, metsäsektorilta sekä riista- ja kalataloudesta.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Suomen kaupallisen kalastuksen saalis mereltä oli 148 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2015. Saaliin tuottaja-arvo oli 34 miljoonaa euroa. Merialueella kaupallisesti kalastaneista 1320 kalastusyksiköstä runsas kolmannes ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä, mutta läheskään kaikki eivät pystyneet arvioimaan vahinkojen määrää numeerisesti.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Suomessa kasvatettiin vuonna 2015 yhteensä noin 14,9 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Koko maan ruokakalasta 83 % (12,4 milj. kg) kasvatettiin merialueilla. Kalankasvatus merialueilla on lähes yksinomaan verkkoaltaissa tapahtuvaa ruokakalan kasvatusta. Vuonna 2015 koko merialueella hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot olivat kalamäärinä yhteensä 250 000 kg ja vahinkojen arvoksi koko merialueella arvioitiin yhteensä 976 000 euroa. Noin 90 % tappioista aiheutui hylkeiden tappamista kaloista.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Valtakunnallista vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (VELMU) toteutettiin eri hallinnonalojen yhteistyönä vuosina 2004–2015. Kalojen osalta ohjelmassa kehitettiin toimivia ja kustannustehokkaita maastokartoitus- ja mallinnusmenetelmiä rannikon kalojen lisääntymisalueiden ja poikastuotannon selvittämiseen, toteutettiin kartoituksia tärkeimmiksi katsottujen lajien ja alueiden osalta sekä tuotettiin karttamuotoista tietoa tärkeistä kalojen lisääntymisalueista. Tässä raportissa esitetään tiivistetysti VELMU-ohjelman kalaosion sekä muiden aiheeseen liittyvien hankkeiden keskeiset tulokset.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Itämeren silakkasaalis vuonna 2015 oli 349 000 tonnia eli reilu 80 % 1980-luvun alun saalishuipusta. 1980-luvulta 2000-luvulle pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta heikentyi, mutta on sittemmin hiljalleen vahvistunut. Selkämeren silakkakanta on runsaslukuinen, ja saaliit ovat olleet huipputasoa. Vuonna 2015 Suomen silakkasaalis, josta 75 % saatiin Selkämereltä, oli 132 400 tonnia. Selkämeren saalis, josta suomalaisten osuus oli 96 400 tonnia, oli toiseksi suurin tarkastelujaksolla 1980–2015.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Kalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen merikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Katsaus perustuu kalatalouden yritysten viimeisimpiin tilasto- ja tilinpäätöstietoihin.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Atlantin ja Tyynenmeren lohikannat ovat taantuneet viime vuosikymmeninä monista syistä, mm. merellä tapahtuneen voimakkaan sekakantakalastuksen takia. Merikalastusta onkin monin paikoin rajoitettu tai se on lopetettu kokonaan, jotta lohikannat elpyisivät. Lohikantojen kestävä hyödyntä-minen on mahdollista, mikäli kalastus kohdistuu ainoastaan elinvoimaisiin kantoihin sellaisella teholla, että niiden tuotanto ei vaarannu. Tämä edellyttää kantakohtaista lohen kalastusta ja sen säätelyä.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää lohen vaelluspoikasten alasvaellusongelmia vesivoimantuotantoon rakennetulla Kemi-Ounasjoella sekä suhteuttaa näiden ongelmien laajuus ja esiintyminen luonnontilaisen vertailujoen (Tornio Muoniojoki) tuloksiin. Tutkimus toteutettiin radiotelemetriatekniikalla samanaikaisesti ja samoilla koeasetelmilla molemmissa joissa.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Kauhajoen vesistöstä, joka sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueen latvoilla, kerättiin vuosina 2011‒2013 taimenen kudosnäytteitä DNA-analyysiä varten sähkökalastamalla pääuoman, sivujokien ja purojen eli luomien koskialueilta. Näytteistä analysoitiin 16 DNA:n mikrosatelliittilokuksen muuntelu.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Itämerirehua kotimaisista kalavirroista -hankkeessa selvitettiin kotimaisen kalajauholinjan ja itämerirehun taloudellisia vaikutuksia suomalaiseen kalatalouteen. Hankkeessa arvioitiin myös vesiviljelyn kompensaatiomenetelmiä ja erityisesti itämerirehun toteuttamismahdollisuuksia.
