Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Tämä raportti on osa FRESHABIT LIFE IP –projektia, joka on Suomen suurin sisävesien suojeluprojekti. Projektissa rakennetaan kalateitä, elvytetään jokihelmisimpukan kantoja sekä kunnostetaan puroja, jokia, järviä, kosteikkoja ja soita. Yhteensä FRESHABIT- projektissa rakennetaan kuusi kalatietä ja poistetaan yksi pato. Kalateiden rakentaminen on paikallisille toimijoille usein ainutkertainen tapahtuma, jossa joutuu toimimaan omien rutiinitehtäviensä ulkopuolella. Tähän raporttiin on kerätty rakentamisesta saatuja kokemuksia avuksi tuleville kalatie-hankkeille.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Tässä selvityksessä kerättiin yhteen tieteellisissä julkaisuissa esitettyä tutkimustietoa sekä virtavesien patoamisen että padon poistamisen ekologisista vaikutuksista. Lisäksi selvityksessä on esitetty esimerkinomaisesti kotimaisten patojen poistamisen ekologisen kriteeristön laatiminen hyödyntäen olemassa olevia aineistoja. Työn tavoitteena oli kohdistaa vaellusesteiden purkaminen ensimmäisenä niihin vaellusesteisiin ja vesistöihin, joilla saavutettaisiin mahdollisimman suuri ekologinen hyöty vaelluskalojen lisääntymisen kannalta.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Hankkeen tavoitteena oli arvioida alamitan noston vaikutuksia kaupallisille kalastajille ja kuhakannalle. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman moni ammattikalastaja mukaan, jolloin saataisiin tarkempaa tietoa saaliiden määrästä ja kokorakenteesta, ja voitaisiin kompensoida alamitan nostosta johtuvaa mahdollista saaliin vähenemää kirjanpitokalastuksesta annettavan
palkkion muodossa. Tiedon avulla seurattiin muutoksia ammattikalastajien saaliin määrässä ja kokojakaumassa verrattuna Luken aikaisempiin havaintoihin, jolloin voitiin tehdä päätelmiä
myös kuhakannan runsaudesta ja populaatiorakenteesta.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Sinisen biotalouden tutkimusohjelma toteutettiin vuosina 2016–2020. Keskeiset tavoitteet olivat edistää ja varmistaa vesivarojen kestävä käyttö, tukea vesipohjaisia yrityksiä (vesiviljely, kalastus, kalankäsittely) ja kehittää vesivarojen lisäarvoa tuottavia tuotteita. Sininen biotalous -ohjelmassa on tehty vuosina 2016−2020 tieteellisesti korkeatasoista tutkimus- ja kehitystyötä kalavarojen kestävän käytön ja kotimaisen kalan tarjonnan lisäämisen edistämiseksi, vesialan yritystoiminnan tukemiseksi sekä lisäarvotuotteiden kehittämiseksi akvaattisista resursseista. Ohjelma on myös tukenut sinisten hyvinvointi- ja virkistyspalvelujen kehittämistä. Raportissa kuvataan Luonnonvarakeskuksessa vuosina 2016–2020 toteutetun tutkimusohjelman päätuloksia.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Tornionjoella lohien kutunousua on seurattu kaikuluotaamalla vuodesta 2009 alkaen. Kahdentoista vuoden seurantajakson (2009–2020) aikana nousulohien määrät kaikuluotauspaikalla ovat vaihdelleet 17200–100200 lohiyksilön välillä. Kaikuluotaus aloitetaan toukokuun ensimmäisten viikkojen aikana, joen jää- ja tulvatilanteen niin salliessa. Ensimmäiset lohet havaitaan kaikuluotaimissa tyypillisesti toukokuun puoleen väliin mennessä. Vilkkaimmillaan lohien nousu on kesäkuun kahdella viimeisellä viikolla.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten rannikkokalastajien rysistä vapautettujen luonnonlohien eloonjääntiä ja vaelluskäyttäytymistä kesällä 2020 Selkämerellä, eteläisellä Perämerellä ja Perämeren pohjukassa merkittyjen lohien avulla.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Suomen merenhoidossa asetettiin kaudelle 2016‒2021 uudeksi merenhoitotoimenpiteeksi selvittää rannikkolajien kalastuksen säätelyn tehostamismahdollisuuksia ja -tarvetta. Kalastuksen ohjauksella tai säätelyllä hoidetaan yhteisiä kalavaroja ja pyritään varmistamaan kalakantojen elinvoimaisuus, turvaamaan kalakantojen tuotto sekä kalastuksen kestävyys. Samalla pyritään tehokkaasti hyödyntämään kalojen kasvupotentiaali rajoittamalla kalojen pyyntiä siinä vaiheessa, kun kasvu on vielä nopeimmillaan. Lisäksi tavoitteena on yleensä turvata riittävä kutukannan koko, jotta populaation lisääntymisteho ei heikkene.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Vuosittain hylkeet aiheuttavat haittaa niin kalastukselle kuin kalankasvatuksellekin syömällä pyydyksiin joutuneita tai verkkoaltaissa kasvatettavia kaloja. Ne voivat myös rikkoa verkkoaltaita, jolloin kasvatettavat kalat pääsevät karkaamaan. Kaikilla alueilla missä on kalankasvatusta, voi esiintyä hylkeiden aiheuttamia vahinkoja. Tässä raportissa esitetyt vahinkojen tulokset perustuvat kalankasvattajien antamiin tietoihin.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Kivisimppu ei kuulu Tenojoen vesistön luontaiseen kalalajistoon. Oletus on, että kivisimppu on tuotu Tenoon ihmisen toimesta, mahdollisesti kalankuljetusten yhteydessä. Kivisimppu (Cottus gobio) havaittiin ensimmäisen kerran Tenojokeen laskevasta Utsjoesta vuonna 1979 vuosittaisten sähkökoekalastusten yhteydessä. Kivisimpun esiintymistä ja levittäytymistä koskevan raportin aineistona oli pääasiassa Tenojoen vesistössä tehdyt sähkökoekalastustulokset yli neljältä vuosikymmeneltä. Toistaiseksi kivisimppuja on havaittu ainoastaan Utsjoessa ja sen sivuvesissä, Tenojoen pääuomassa ja Pulmankijärvessä.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Hylkeiden kalastukselle aiheuttamat vahingot muodostuvat menetetystä saaliista ja rikkoutuneista pyydyksistä. Tässä raportissa esitetään kaupallisten kalastajien ilmoittamien hylkeiden aiheuttamien saalisvahinkojen määrä ja arvo kalalajeittain ja kalastusalueittain.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Raportissa käsitellään kalastusmatkailijoiden tilastoituja lohisaaliita kokonaisuutena tai jaettuna eri jokialueille ja kalastustavoille pitkällä seuranta-ajalla.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Tässä raportissa tarkastellaan Teno-Inarijoen pääuoman, rajajokilaueen Suomen puoleisia lohisaaliita pyyntitavoittain, pyydyksittäin pitkältä seuranta-ajalta ja neljältä eri ajanjaksolta, jotka määräytyivät Tenojoen kalastussäädösten muutosvuosien, 1979 ja 1989 mukaan.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Ulkopaikkakuntalaiset perintökalastajat olivat Teno-Inarijoen lohenkalastajien pienin erityisryhmä, mistä syystä heidän kalastustaan ei ole aiemmin erikseen julkaistu. Tässä raportissa käsitellään perintökalastajien lohisaaliita sekä kalastuslupia eri vuosikymmeninä.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Kala
Raportissa käsitellään Tenojoen sivujokien lohikantoihin kohdistuvaa kalastusta ja muutoksia saaliissa. Noin 45 vuoden seuranta-aikana lohenkalastukseen vaikuttivat monet kalastussäädösten ja kalastustapojen muutokset. Luonnonvaraiset lohikannat vaihtelivat melko säännönmukaisesti, mikä heijastui myös saalistilastoissa.
