Suomessa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön uusi toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä.Tähän raporttiin on koottu monipuolisesti tietoa uuden järjestelmän ensivaiheista, vaikutuksista ja eri toimijaryhmien näkemyksistä.
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2018 asti.
Kalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen merikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Katsaus perustuu kalatalouden yritysten viimeisimpiin tilasto- ja tilinpäätöstietoihin. Katsaus ei toistaiseksi sisällä sisä-vesikalastuksen taloudellisia tietoja.
Tässä raportissa esitetään viehekalastuspäiväestimaatit kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella ja muilla luvilla kalatalousalueittain sekä kalastonhoitomaksun maksaneiden kalastuksen jakautuminen viehekalastukseen ja seisovilla pyydyksillä kalastamiseen. Kalatalousalueittain esitetään myös viehekalastuspäiväestimaattien osuudet kaikista koko maan viehekalastuspäivistä sekä ELY-keskusten kalataloustehtävien hallintoalueen viehekalastuspäivistä.
Tässä raportissa esitetään saalistietojen ja saalisnäytteistä saatujen tietojen pohjalta karkeita arvioita kalastuksen tehostumisen mahdollisista vaikutuksista Saaristomeren särki- ja lahnakantoihin.
Tämän kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelua tukevan aluesuunnitteluluonnoksen tavoitteena oli laatia esimerkki siitä, miten erilaisia tietolähteitä voidaan hyödyntää laadittaessa käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kalastuslain 36§ mukaisia aluemäärityksiä.
Tämä menetelmäraportti tukee jo ilmestynyttä Porvoon-Sipoon merialueen KHS-luonnosta sekä kertoo, miten siinä käytetyt paikkatietoaineistot on koottu ja avaa KHS-luonnoksessa käytettyjä paikkatietomenetelmiä. Vuoden 2019 alussa perustettujen kalatalousalueiden on laadittava alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat (KHS) vuoden 2020 loppuun mennessä.
Kalamerkintätietoja voidaan hyödyntää kalastuksen suunnittelussa ja ohjauksessa. Tässä raportissa on käytetty esimerkkiaineistoina Suomenlahdelle ja Päijänteelle viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehtyjä taimenmerkintöjä. Merkintöjen avulla saadaan tietoa mm. taimenten vaelluksista, keskeisistä pyyntipaikoista ja pyydyksistä.
Tämä käyttö- ja hoitosuunnitelman (KHS) mallirunko on laadittu kalatalousalueiden KHS-ehdotusten valmistelun apuvälineeksi. Ensisijainen ohjenuora ehdotuksen laadinnassa on kalastuslaki, joka määrittelee käyttö- ja hoitosuunnitelman sisällön ja sen laadinnassa huomioon otettavat seikat.
Tämä rapukantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnos on laadittu Luonnonvarakeskuksen, Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen kalatalouskeskuksen ja Pohjois-Päijänteen kalastus/kala-talousalueen yhteistyönä. Tavoitteena oli laatia esimerkkisuunnitelma siitä, millä tavoin käytettävissä olevaa tai kohtuullisin kustannuksin tuotettavissa olevaa tietoa voidaan hyödyntää uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin sisältyvien raputaloudellisten suunnitelmien laadinnassa.
Tässä hankkeessa kehitettiin laskentatapa, ja laadittiin ehdotus korvausarvoiksi taloudellisesti hyödynnettäville kalajeille. Korvausarvoja tarvitaan, jos kaloihin kohdistuu sellainen kalastusrikos tai – rikkomus, jossa tekijä voidaan tuomita korvaamaan valtiolle laittomasti pyydetyn kalan arvo lajinsa edustajana. Tehtävää varten laskettiin euromääräiset suojeluarvot kaikille taloudellisesti hyödynnettäville kalalajeille ja jokiravulle.
Tähän raporttiin on koottu vuosina 2011–2018 toiminnassa olleiden Luonnonvarakeskuksen (vuoteen 2015 asti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) hankkeiden tärkeimmät tulokset sekä julkaisuluettelo.
Tämän raportin tavoitteena on esittää esimerkkien avulla tietoa siitä, minkälaisia kunnostuksia fladoissa, kluuveissa ja kluuvijärvissä voidaan toteuttaa, sekä mitä kunnostuskohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon. Raportissa tarkastellaan tehtyjä kunnostustoimenpiteitä ja niiden toimivuutta kirjallisuuden sekä Luonnonvarakeskuksen alueelta viime aikoina keräämien aineistojen avulla.
Tässä hankkeessa tutkittiin Pohjanlahden rannikkoalueen jokien ja merialueen siikakantojen välisiä perinnöllisiä eroja, sukulaisuutta ja geneettisen diversiteetin määrää, sekä luotiin aineisto ja menetelmä merialueen siikasaaliiden alkuperän selvittämiseksi geneettisen kantaosuusanalyysin perusteella.
Ehdotuksen laadinnan tarkoituksena oli testata Luonnonvarakeskuksen helmikuussa 2019 valmistelemaa käyttö- ja hoitosuunnitelman runkoluonnosta sekä toisaalta demonstroida paikkatietoaineistojen ja -menetelmien käyttömahdollisuuksia käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelussa.