Tämä raportti kokoaa kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa puhtaan puun sisäilmapäästöistä. Kaikista puulajeista haihtuu yhdisteitä ympäröivään ilmaan, mutta päästöjen määrä ja koostumus vaihtelevat muun muassa puulajin, näytetyypin ja näytteen käsittelytavan mukaan.
Tässä tutkimuksessa on arvioitu maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia nykyistä tutkimustietoa ja asiantuntija-arvioita kokoamalla sekä valmiina käytettävissä olevia mallinnusmenetelmiä soveltaen. Toimenpiteiden päästövähennys ja hiilinieluvaikutuksien arvioinnissa käytettiin kunkin toimenpiteen kohdalla parasta käytettävissä olevaa menetelmää ja toimenpiteen soveltamismahdollisuuksien laajuus perustui asiantuntija-arvioihin.
EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla (CAP) on merkittävä rooli Green dealin, Pellolta pöytään-strategian ja biodiversiteettistrategian toteuttamisessa eli päästöjen vähentämisessä, luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja kestävämmän ruoantuotannon edistämisessä. Green dealilla ja siihen liittyvillä strategioilla pyritään säilyttämään sekä biodiversiteettiä että suuntaamaan Eurooppaa kohti ilmastoneutraaliteettiä. Ne ovat komission mielenilmaus siitä, mihin suuntaan unionia pitäisi kehittää.
Tässä raportissa tarkastellaan demonstraatiolaitoksen kokonaisvaltaista ympäristökestävyyttä elinkaariotteella ilmastovaikutukseen keskittyen. Hiilijalanjäljen arviointi sisälsi Demotehdas-konseptilla jalostettavien kierrätyslannoitevalmisteiden valmistusketjujen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa.
Tässä selvityksessä on käsitelty keskeisiä metsien tulevaisuuteen liittyviä haasteita neljänä temaattisena kokonaisuutena: 1) metsät, taloudellinen kehitys ja kauppa, 2) metsät, energia ja ilmastonmuutos, 3) metsät oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen hyvinvoinnin perustana ja 4) metsät luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaajina.
Viisivuotisessa LIFEPeatLandUse (2013–2018) -hankkeessa tuotettiin uutta tietoa ja ennustelaskelmia heikkotuottoisten ojitettujen soiden jatkokäytön vaikutuksista monimuotoisuuteen, vesistökuormitukseen ja kasvihuonepäästöihin. Lisäksi siinä arvioitiin eri käyttövaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt. Ennusteet yltävät nykyhetkestä sadan vuoden päähän.
Tämän tilannekatsaus antaa kokonaisvaltaisen kuvan Luonnonvarakeskuksen (Luke) arktiseen alueeseen tai arktiseen näkökulmaan liittyvistä tutkimus- ja kehityshankkeista. Työn tuloksia voidaan käyttää Luken arktisen luonnonvaratalouden esittelyssä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimusten kohdealueina ovat erityisesti Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, siis Suomesta Barentsin alueeseen kuuluvat maakunnat.
EU:n komissio antoi 20.7.2016 asetusehdotuksen maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin (Land Use, Land-Use Change and Forestry, jäljempänä LULUCF) sisällyttämisestä EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin (COM/2016/479 final). Komissio katsoo, että LULUCF-sektorille tarvitaan tilinpitosäännöt vuoden 2020 jälkeen, kun Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi päättyy. Asetuksen tarkoituksena on asettaa jäsenmaille LULUCF-sektoria koskevat velvoitteet, joilla varmiste-taan EU:n kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteen täyttyminen 2021–2030, antaa säännöt LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien tilinpitoon ja tilien tarkastamiseen, sekä velvoitteiden noudattamiseen. Ehdotus tuo uutena LULUCF-sektorille velvoitteita varmistaa, että vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 päästöt eivät ole poistumia suuremmat.
Suomalaisten luonnonvaraelinkeinojen tulee sopeutua väistämättömään ilmastonmuutokseen riippumatta siitä kuinka nopealla aikataululla ja tehokkain toimenpitein kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään osana Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Tämä raportti on ensimmäinen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan politiikkasektoreita kokonaisvaltaisesti tarkasteleva katsaus (lukuunottamatta vesitaloutta), joka kokoaa alan monipuoliset tutkimukset ja tekee niiden tuottamaan ymmärrykseen nojaten päätelmät maa-, metsä-, riista-, kala- ja porotalouden kohtaamista haasteista ilmaston muuttuessa sekä haitallisten vaikutusten ajoittumisesta, pysyvyydestä ja alueellisesta jakautumisesta huomioiden näytön vahvuuden.
Maa- ja metsätalosministeriön toimeksiannosta Luononvarakeskus (Luke) laski vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten kolmelle eri puunkäytön tasolle (MMM Perus, MMM Politiikka ja Kestävä hakkuupotentiaali) arviot puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehityksestä vuosille 2015-2045. Tässä raportissa kuvataan laskelmien perusteet ja keskeisimmät tulokset.
Finland is committed to the EU goal of reducing greenhouse gas emissions by 80% from the 1990 levels by 2050. We examine the potential role of the forests in fulfilling this goal in Finland.
Suomen kansallisen biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sininen biotalous on uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja älykkääseen osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kasvun keskeisiä ominaispiirteitä ovat markkinalähtöisyys, arvon lisääminen, resurssitehokkuus, sektorirajat ylittävä ajattelu sekä vesiympäristön hyvän tilan edistäminen
Suomessa maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori (LULUCF) on merkittävä kasvihuonekaasujen nielu. Koko 2000-luvun sektorin nielu on kattanut yli 30 % Suomen kokonaispäästöistä, nielun ollessa suurimmillaan lähes 60 % muiden kasvihuonekaasusektoreiden päästöistä.