Ilmasto

Maankäyttösektori EU:n ilmastopolitiikassa vuoden 2020 jälkeen : EU:n asetusehdotuksen COM(2016)479 final vaikutukset Suomen kannalta

EU:n komissio antoi 20.7.2016 asetusehdotuksen maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin (Land Use, Land-Use Change and Forestry, jäljempänä LULUCF) sisällyttämisestä EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin (COM/2016/479 final). Komissio katsoo, että LULUCF-sektorille tarvitaan tilinpitosäännöt vuoden 2020 jälkeen, kun Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi päättyy. Asetuksen tarkoituksena on asettaa jäsenmaille LULUCF-sektoria koskevat velvoitteet, joilla varmiste-taan EU:n kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteen täyttyminen 2021–2030, antaa säännöt LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien tilinpitoon ja tilien tarkastamiseen, sekä velvoitteiden noudattamiseen. Ehdotus tuo uutena LULUCF-sektorille velvoitteita varmistaa, että vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 päästöt eivät ole poistumia suuremmat.

Ilmasto, Maatalous

Sopeutumisen tila 2017 : Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Suomalaisten luonnonvaraelinkeinojen tulee sopeutua väistämättömään ilmastonmuutokseen riippumatta siitä kuinka nopealla aikataululla ja tehokkain toimenpitein kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään osana Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Tämä raportti on ensimmäinen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan politiikkasektoreita kokonaisvaltaisesti tarkasteleva katsaus (lukuunottamatta vesitaloutta), joka kokoaa alan monipuoliset tutkimukset ja tekee niiden tuottamaan ymmärrykseen nojaten päätelmät maa-, metsä-, riista-, kala- ja porotalouden kohtaamista haasteista ilmaston muuttuessa sekä haitallisten vaikutusten ajoittumisesta, pysyvyydestä ja alueellisesta jakautumisesta huomioiden näytön vahvuuden.

Ilmasto, Metsä

Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045 : Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten

Maa- ja metsätalosministeriön toimeksiannosta Luononvarakeskus (Luke) laski vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten kolmelle eri puunkäytön tasolle (MMM Perus, MMM Politiikka ja Kestävä hakkuupotentiaali) arviot puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehityksestä vuosille 2015-2045. Tässä raportissa kuvataan laskelmien perusteet ja keskeisimmät tulokset.

Ilmasto, Maatalous

Modeling European ruminant production systems: Facing the challenges of climate change

Ruminant production systems are important producers of food, support rural communities and culture, and help to maintain a range of ecosystem services including the sequestering of carbon in grassland soils. However, these systems also contribute significantly to climate change through greenhouse gas (GHG) emissions, while intensification of production has driven biodiversity and nutrient loss, and soil degradation.

Ilmasto, Kala, Maatalous, Puutarha, Riista, Ruoka, Talous, Tilasto, Yleinen, Ympäristö

Sininen biotalous : verkkojulkaisu

Suomen kansallisen biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sininen biotalous on uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja älykkääseen osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kasvun keskeisiä ominaispiirteitä ovat markkinalähtöisyys, arvon lisääminen, resurssitehokkuus, sektorirajat ylittävä ajattelu sekä vesiympäristön hyvän tilan edistäminen