Neuvostoliitto halusi hallita Suomen puuntuontia 1975

Neuvostoliitto yritti perustaa vuonna 1975 Suomeen monopoliyhtiön, joka olisi hallinnut puuntuontia Neuvostoliitosta Suomeen, kertoo Helsingin Sanomat. Tuontipuun osuus oli tuolloin 10-12 % Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä. Hankkeesta kerrotaan suurlähettiläiden henkilökuvia sisältävässä kirjassa ”Suomalainen diplomaatti”. Kirjassa arvioidaan, että tuontipuuyhtiön toteutuminen olisi merkinnyt vakavia vaikeuksia Suomen metsäteollisuudelle. Teollisuus pelkäsi, että koko metsäsektorin kaupankäynti olisi keskitetty kulkemaan yhtiön kautta. Kirjan mukaan Thomesto oli ollut mukana hankkeessa ja yhtiön perustaminen pysäytettiin siinä vaiheessa, kun sitä …

Venäläis-suomalaisesta puukauppasopimuksesta rikossyyte Karjalassa

Karjalan syyttäjänvirasto on käynnistänyt rikosasian Jyskyjärven lespromhozin (Jushkozerskij lph) toimintaan liittyen. Syyttäjä Mihail Bykanov kertoo ”Moskovskij komsomolets v Karelii” –lehdelle, että lespromhoz on solminut puun vientisopimuksen suomalaisyritysten kanssa liian alhaisella hinnalla. Yritysten menettely oli seuraava: Ensin tehtiin sopimus hinnalla, joka vastaa Karjalan keskihintaa. Sen jälkeen kun sopimus oli tarkastettu ja hyväksytty Karjalan ulkoministeriössä, osapuolet allekirjoittivat sopimusmuutoksen, jolla puun hinta alennettiin. Tällä tavoin Jyskyjärven lespromhoz toimitti kahdelle suomalaiselle yritykselle noin 30 …

Tehokas puunkäyttö vaatii lisää metsäteitä

Segezhan sellu- ja paperitehtaan laskelmien mukaan puuvarojen tehokas käyttö edellyttäisi metsäteiden rakentamista yli 400 miljoonalla dollarilla tulevina vuosina. Raaka-aineen saavutettavuuden ongelmat ovat Segezhan sellu- ja paperitehtaan pääjohtajan Vasilij Preminin mukaan suoraan kytköksissä ympärivuotisten metsäteiden vähyyteen. Preminin mukaan raaka-ainepula aiheutti vuoden alussa hänen tehtaalleen yli 4 milj. dollarin tulonmenetykset. Premin puhui sellu- ja paperiteollisuuden ongelmista Pietarin viidennessä kansainvälisessä metsäfoorumissa. Metsäfoorumiin osallistunut Venäjän federaation Metsähallinnon johtaja Valeri Roschupkin kommentoi myös metsätienrakennusta. Roschupkinin …

Venäjän metsävarat arviolta 80 miljardia m3

Pietarin viidenteen kansainväliseen metsäfoorumiin osallistuneen Venäjän federaation Metsähallinnon johtajan Valeri Roschupkinin mukaan Venäjän metsävarat ovat arvioiden mukaan 80 miljardia kuutiometriä ja metsien vuotuinen kasvu 90 miljoonaa kuutiota. Roschupkinin tilastojen mukaan vuotuinen hakattavissa oleva puumäärä on yli 500 milj. kuutiota. Tällaisten raaka-ainevarojen järkevä käyttö mahdollistaa – ekologista kestävyyttä vaarantamatta – maan oman teollisuuden puuhuollon turvaamisen ja merkittävän aseman saavuttamisen maailman puumarkkinoilla. Venäjä on maailman toiseksi suurin raakapuun viejä: yli 20 % …

Sidosryhmät hyväksyivät Komin sellutehdassuunnitelmien ympäristönäkökohdat

Udorskin sellutehtaan rakennussuunnitelmien ympäristönäkökohdat hyväksyttiin sidosryhmien kuulemistilaisuudessa Komin tasavallassa 14. lokakuuta. Arviolta 800 milj. dollaria maksavan rakennusprojektin sidosryhmien kuulemistilaisuuteen otti osaa 50 henkeä, jotka edustivat metsäteollisuuden yrityksiä, kansalaisjärjestöjä, poliittisia puolueita jne. Rakennusprojektin edustajina tilaisuudessa olivat rakennussuunnitelman laatineen Giprobum-yrityksen sekä Komin tasavallan teollisuus- ja talouskehityksen ministeriöiden edustajat. Sidosryhmien edustajat kiinnittivät hankkeen suunnittelijoiden huomion tarpeeseen rakentaa tulevan tehtaan käsitellyille kemiallisille jätteille turvallisempi säilytyspaikka. Udorskin sellutehtaan tuotantokapasiteetti tulee olemaan 500 000 tonnia sellua …

Stora Enso tähyää itään

Stora Enson puutuotteista ja kuituhuollosta vastaavan johtajan Arno Pelkosen mukaan yhtiön suurin mielenkiinto toiminnan laajentamisessa kohdistuu itään, kertoo sanomalehti Karjalainen. Baltian alueella on seitsemän sahaa ja Venäjällä kaksi, kun toiminnassa olevan Impilahden sahan lisäksi Novgorodin alueella rakenteilla oleva saha valmistuu. Molempien venäläisten sahojen kapasiteetti on 100 000 m3. Pelkonen sanoo, että pienillä sahoilla kerätään kokemusta ja valmistaudutaan tulevaa varten, sillä yhtiön suunnitelmissa on myös suursahan rakentaminen Venäjälle. Hänen mukaansa puhutaan …

Vientitullien poistamisesta syntyy venäläisille metsäyrityksille 100 milj.$ säästö

Venäläiset metsäteollisuusyritykset säästävät tänä vuonna 100 milj. dollaria vientitullien poistamisen seurauksena, kertoo teollisuuden, tieteen ja teknologian varaministeri Sergei Mitin Prime-Tassin uutisessa. Syyskuun alussa poistettiin vientitulli 220 pitkälle jalostetulta puutuotteelta ja vuoden loppuun mennessä harkitaan vielä 180 metsäteollisuustuotteen tullin poistamista. Näillä toimilla yrityksille luodaan vuoteen 2015 mennessä viiden miljardin dollarin säästö, joka voidaan käyttää tuotannon kehittämiseen. Summa on 22 % metsäteollisuuden tarvitsemista investoinneista. Metsäteollisuuden tukemiseksi harkitaan myös ulkomaisten puunkorjuuseen sekä puunjalostukseen …

Venäjän metsätalouden Neuvostoajan perintö

Pertti Veijolan muistio, UM/Moskova Pietarin metsäteknisen akatemian professori G. Redko ja N. Redko ovat kirjoittaneet Venäjän metsätalouden historian, jossa esitetään myös arvio Neuvostoliiton ajan myönteisistä ja kielteisistä piirteistä. Näillä ilmiöillä ei ole pelkästään historiallista mielenkiintoa vaan ne vaikuttavat vielä selvästi tämän hetken metsäpoliittiseen tilanteeseen, koska metsäsektorilla ollaan monia muita talouden aloja enemmän sidoksissa menneiden vuosikymmenten toiminnan tuloksiin. Neuvostoajan perinto 141003

Karjala puolustaa etujaan metsävaroja jaettaessa

Segezhan sellu- ja paperitehtaan pääjohtaja Vasili Preminin kertoo näkemyksiään raakapuun viennistä ja suomalaisten investoinneista uutistoimisto Regnumin artikkelissa. Preminin ennusti raakapuun viennin vähentymisen pakottavan suomalaisen metsäteollisuuden aloittamaan oman jalostustoiminnan Karjalassa. Lisäksi Preminin ennustaa, että vuoteen 2010 mennessä Suomen puuntarve on 20 milj. m3 ja että suomalaiset saavat kotimaastaan vain puolet. Ensi vuonna voimaantulevien vientitullien korotusten seurauksena suomalaisyritykset rakentavat alueelle sahoja, mutta eivät ole kiinnostuneita jalostamaan tuotteita pidemmälle. Niille riittää, että raakapuu …

Liity postituslistalle, saat uutisotsikot sähköpostiisi.