Blogiartikkelit Ville Vähä Kala

Yksi kesän uutishiteistä olivat zombilohet Tornionjoessa. Zombilohilla tarkoitettiin oudosti käyttäytyviä lohia, jotka uivat kuin hidastettuina rinkiä veden pinnan tuntumassa. Pää ja pyrstö olivat paksun homekerroksen peitossa ja ihossa paistoi verestäviä laikkuja. Näky oli karmaiseva. Nämä zombilohet eivät kuitenkaan olleet heränneet kuolleista takaisin elävien maailmaan, vaan päinvastoin. Ne olivat uhkaavasti siirtymässä kohti kuolemaa. Kysyttiin, onko tämä Tornionjoen lohen loppu?

Merilohien elinkierto on jakautunut kahteen erilliseen vaiheeseen: elämään joessa ja elämään meressä. Lisääntyminen, syntymä ja poikaskasvu tapahtuvat virtavedessä, kasvu aikuiseksi ja sukukypsyminen puolestaan meressä.

Tornionjoessa lohen poikasvaihe kestää 2–6 vuotta. Sen jälkeen lohet ovat merellä syönnösvaelluksella 1–5 vuoden ajan, ennen palaamistaan syntymäjokeensa lisääntymään. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, osa koiraslohista tulee sukukypsiksi käymättä lainkaan merellä. Ja kaikkien lohien elämä ei pääty ensimmäiseen kutukertaan, vaan sitkeimmät käyvät kudulla useita kertoja.

Lohella on valittavanaan useita kymmeniä erilaisia vaihtoehtoja elämänsä virstanpylväiksi.

Erilaiset elinkiertomallit varmistavat sen, ettei yksi tietyssä vaiheessa tai paikassa sattunut katastrofi tuhoa koko lohikantaa. Lohet eivät pelaa yhden tai edes kahden kortin varaan.

Maailman seuratuimmat lohet

Lohen kesänvanhoja poikasia.
Lohen kesänvanhoja poikasia. Kuva: Ville Vähä.

Lohenpoikaset kuoriutuvat mätimunista keväällä ja päätyvät ensimmäistä kertaa seuratuiksi heti loppukesästä. Koskipaikoilla tehtävät sähkökalastukset kertovat, kuinka paljon edellissyksyn kudusta on syntynyt poikasia. Jos tänä kesänä Tornionjokeen nousseet lohet eivät selviä hengissä syksyn kutuun saakka tai jos kudusta ei synny elinkykyisiä poikasia, näkyy se tulevan vuoden sähkökalastuksissa.

Kun lohenpoikaset jättävät kotijokensa ja lähtevät vaeltamaan kohti merta, tutkijat ovat niitä vastassa joen alaosalla. Tornion kaupungin kohdalle keväisin viritettävä smolttirysä on sekä saalismääriltään että kooltaan maailman suurin. Smolttipyynti kertoo erittäin tärkeän tiedon siitä, miten paljon lohen vaelluspoikasia lähtee vuosittain merelle.

Kun lohet palaavat mereltä kutupuuhiin Tornionjokeen, ne lasketaan jälleen. Kattilakoskella olevien kaikuluotaimien avulla saadaan selville nousulohien lukumäärän lisäksi muun muassa jokaisen ohi uineen kalan pituus. Kalastajille lähetettävät kalastuskyselyt kertovat tärkeimpänä tietona joesta saadut saaliit. Saalislohista kerättävät näytteet paljastavat esimerkiksi nousulohien ikärakenteen.

Mikä Tornionjoen lohia vaivaa?

Seurannalla ei voida parantaa sairaita lohia. Pitkäaikaisen ja kattavan seurannan avulla nähdään kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa tilanteen vakavuus, eli onko lohen tulevaisuus uhattuna. Tällä hetkellä tilanne ei näytä siltä. Lohen poikasmäärät ovat Tornionjoella seurantahistorian huippulukemissa. Nousulohia puolestaan laskettiin luotaimilla tänä vuonna yli 65 000, millä mennään top-kolmoseen vuodesta 2009 lähtien tehdyissä seurannoissa.

Zombilohistakaan ei ole uutisoitu sitten heinäkuun. Näyttää siltä, että sairaita lohia oli vain pieni osa kaikista jokeen nousseista lohista. Jotain on kuitenkin varmasti vialla, ja se vika tulee selvittää.

Mikä sitten tekee Tornionjoen lohet zombeiksi? Syy ei ainakaan ole itse Tornionjoessa. Tämä niin sanottu sairaus on ilmennyt vain aikuisissa lohissa ja samanlaisista vaivoista kärsiviä lohia on havaittu myös merellä ja muissa Itämereen laskevissa joissa. Perimmäisen syyn metsästys on edelleen käynnissä ja vaikuttaa siltä, ettei vastaus ole kovin yksinkertainen. Katseet ovat kääntyneet lohen ravintoketjuun Itämeressä ja koko Itämeren tilaan. Selvitystyötä jatketaan yhteistyössä eri maiden viranomaisten, kalastajien ja asiasta huolestuneiden kansalaisten kanssa.

Kommentoi

    1. Se on totta, ettei jokialueella ole vastaavaa lohisaaliiden ilmoituspakkoa kuin merialueen kaupallisessa kalastuksessa. En kuitenkaan nimittäisi saalistietoja arvaukseksi, vaikka ne pohjautuvatkin vapaaehtoisiin saalisilmoituksiin. Me Lukessa olemme puoltaneet kaikkia niitä ehdotuksia, jotka parantaisivat jokialueen saaliiden tilastointia ja tilastoinnin luotettavuutta. Yksi vaihtoehto olisi Tenolla käytössä olevan sähköinen saalisrekisteri ja siihen liitetty saaliiden ilmoitusvelvollisuus.

      Aikataulua en uskalla arvata, koska tämä asia ei ole Luken päätettävissä. Tornionjoella kalastusta ja sääntöjä hallinnoivat Suomessa maa- ja metsätalousministeriö ja Lapin ELY-keskus ja vastaavasti Ruotsissa Havs- och Vattenmyndigheten ja Norrbottenin lääninhallitus.

      1. Norjassa toimii vapaa-ajankalastajille lupasysteemi joka vaatii saalisilmoituksen sillä uhalla että uutta lupaa ei ilman ilmoitusta saa ostaa. Miksi tämä ei toimisi myös meillä…

        1. Norjassa ja myös suomenpuoleisella Tenolla suurin osa myydyistä luvista on vuorokausilupia. Kausilupia ei joko myydä ollenkaan tai sitten niitä myydään vain paikallisille. Tällaisessa lupajärjestelmässä Samun mainitsema vaatimus saalisilmoituksen tekemisestä ennen uuden luvan saamista toimii hyvin. Lisäksi vaaditaan sähköinen luvanmyyntijärjestelmä, johon ilmoitukset kirjataan.

          Tornionjoella suurin osa myydyistä luvista on kausilupia, sekä paikallisilla että turisteilla. Tornionjoella ei ole myöskään yhteistä sähköistä luvanmyyntijärjestelmää. Jos Tornionjoella halutaan Norjan mallin mukainen käytäntö, niin koko lupajärjestelmä tulee uusia.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *