Blogiartikkelit Helena Henttonen Metsä, Ympäristö

Yli kolmannes Suomen metsien kasvun noususta on ympäristönmuutoksen seurausta. Muutos on kiihtynyt 1990-luvulta lähtien.

Suomessa on seurattu metsien kehitystä tilastollisella valtakunnan metsien inventoinnilla (VMI) jo lähes 100 vuoden ajan. Itsenäisyyden alkuvuosina Suomen nykyisellä alueella oli puuta noin 60 prosenttia nykyvarannosta ja sen vuotuinen kasvu oli alle puolet nykyisestä yli 100 milj. m3:stä.

Tutkimme ympäristönmuutosten osuutta metsien kasvun nousuun 1970-luvulta 2010-luvulle VMI:n aineistojen avulla.  Turvemaat sekä soistuneet ja ojitetut metsät rajattiin aineiston ulkopuolelle. Koko Suomessa ympäristönmuutos nosti kasvua kivennäismailla keskimäärin 0.7 m3/ha, joka on 37 % kasvun muutoksesta 1970-luvun alusta 2010-luvulle. Ympäristönmuutoksen osuus on pienin Etelä-Suomen eteläosassa (25 %) ja suurin Pohjois-Suomen pohjoisosassa (45 %).

Ilmaston lämpeneminen on tämän tutkimuksen valossa tärkein kasvun muutokseen vaikuttava ympäristötekijä.

Koko Suomessa ympäristötekijöiden aiheuttama kasvun nousu on kiihtynyt  yhtä aikaa kasvukauden lämpösumman kanssa 1990-luvulta alkaen. Etelä-Suomessa huhti-toukokuun lämpösumman ja metsien kasvun muutokset ovat samansuuntaisia. Pohjois-Suomessa koko kasvukauden lämpösumma on paremmin yhteensopiva ympäristönmuutoksen aiheuttaman kasvunmuutoksen kanssa.

Metsien kasvun muutosta on selitetty ilmaston lämpenemisen lisäksi typpilaskeumalla ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut tasaisesti koko tarkastelujakson eikä typpilaskeumassa ole tapahtunut huomattavia muutoksia jakson aikana.  Ilmaston lämpeneminen on tämän tutkimuksen valossa tärkein kasvun muutoksen vaikuttava ympäristötekijä.

Pitkällä aikavälillä metsien tihentymistä ja rakenteen muutosta selittää puuston kasvun kannalta huono lähtötilanne.

Metsien tihentymisen ja metsänhoidon ansiota lähes kaksi kolmannesta

Ympäristön vaikutus kasvun nousuun on merkittävä, mutta metsien tihentymisen ja metsien rakenteen muutosten vaikutus on vielä sitä suurempi. Pitkällä aikavälillä metsien tihentymistä ja rakenteen muutosta selittää puuston kasvun kannalta huono lähtötilanne.

Ensimmäisissä inventoinneissa 1900-luvun alussa parhaiden kasvupaikkojen metsät olivat kaskeamisen ja metsälaidunnuksen kuluttamia. Tervanpolton ja harsinnan vaikutukset olivat vielä näkyvissä. Metsien muutokset nopeutuivat 1960-luvulta lähtien, kun metsänhoidon tehostamisella pyrittiin turvaamaan teollisuuden puuhuolto.

Toki tulevaisuudessakin sään vaihtelut näkyvät vuosikasvuissa, mutta kasvua säätelevät ympäristötekijät voivat olla muita kuin kasvukauden lämpimyys.

Ympäristötekijöiden vaikutuksia puuston kasvuun on tutkittu yhtä kauan kuin metsien kasvua on mitattu. Tutkimuksen painopiste oli pitkään vuosien välisessä vaihtelussa. Kylmien ja lämpimien kasvukausien seuratessa toisiaan puuston kasvuun syntyi satunnaisluonteista vaihtelua vakaan keskitason ympärillä. Uudet havainnot viittaavat siihen, että tästä on jo siirrytty trendinomaiseen muutokseen. Toki tulevaisuudessakin sään vaihtelut näkyvät vuosikasvuissa, mutta kasvua säätelevät ympäristötekijät voivat olla muita kuin kasvukauden lämpimyys.

Aiheesta lisää:

Henttonen, H.M.; Nöjd, P.; Mäkinen, H. 2017. Environment-induced growth changes in the Finnish forests during 1971-2010 – An analysis based on National Forest Inventory, Forest Ecology and Management vol. 386:22-36. Linkki artikkeliin

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *