Blogiartikkelit Teppo Hujala Metsä, Yleinen

Mitä on kestävä luonnonvaratalous vuonna 2030? Vaikkemme voi sitä vielä tarkasti tietää, voimme vaikuttaa siihen, millaisena tulevaisuus toteutuu.

Tulevaisuudentutkimus on harhaanjohtava sana: osuvampaa olisi puhua tulevaisuuksien tutkimisesta. On useita toistaiseksi toteutumattomia tulevaisuuksia: osa mahdottomia, osa mahdollisia, jotkut toivotumpia ja jotkut todennäköisempiä kuin toiset.

Kun kunnolla avaamme silmämme, voimme nähdä vaihtoehtoisten kehityskulkujen metsän.

Kun kunnolla avaamme silmämme, voimme nähdä vaihtoehtoisten kehityskulkujen metsän. Yksi pohjoisen biotaloutemme menestystekijä on, että osaamme suunnistaa siinä metsässä.

Tulevaisuus on tehtävä

Me Lukessa painotamme, että kestävän luonnonvaratalouden toteutuvaan tulevaisuuteen voi ja pitää vaikuttaa. Kaiken vaikuttamisen perustana on tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva tieto kestävistä tuotantomahdollisuuksista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä ekologisista ja yhteiskunnallisista muutosvoimista. Tällainen tietämys on tutkijoiden perusnyhtökauraa. Toisin sanoen vanhoja aineksia uudella, luovalla tavalla yhdistelevää tuotosta, mutta sellaisenaan vain lähtökohta.

Tulevaisuus tehdään hyödyntämällä käytettävissä olevaa tietoa älykkäästi. Tulevaisuuden tekemisessä olennaista on tiedostaa, että monimutkaisten ilmiöiden seassa navigoiminen edellyttää yhteistä kehittelytyötä.

Suunnannäyttäminen on vuorovaikutusta

Näkemykset vaihtelevat siitä, mikä on erityisen tavoiteltavaa esimerkiksi luonnonvarataloudessa. Siksi yhteisen tulevaisuuden tekeminen on jatkuvaa näkemysten jakamista ja niistä keskustelemista.

Vuorovaikutteisessa määrittelytyössä käytetään valtaa, mutta myös otetaan vastuuta ja rakennetaan luottamusta. Siinä erilaiset osaamiset kytkeytyvät ja tarjoavat syntypisteitä oivalluksille. Parhaimmillaan siinä innostutaan yhdessä ja sitoudutaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Kestävän luonnonvaratalouden yhteiskunta on osallistava, utelias, aktiivinen ja kantaaottava. Toimintaympäristönsä asettamissa puitteissa se tekee – siinä toimivat ihmiset tekevät – haluamansa tulevaisuuden.

Tutustu myös (esimerkki) yhteistoiminnallista tulevaisuuden tekemistä vahvistavaan tutkimukseen, tapaus alueelliset metsäohjelmat: Tikkanen, J., Hujala, T. & Kurttila, M. 2016. Potentials of collaborative decision support methodologies to enhance reconciliation of competing forest uses – an action research on Regional Forest Programme in Finland. Land Use Policy 55: 61–72. Linkki: http://dx.doi.org/10.1016/j.landusepol.2016.03.021

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *