Blogiartikkelit Anneli Partala Maatalous, Ruoka, Tilasto

Viljanviljelyn tehostuminen kiteytyy kauranjyvässä. Montako maatilaa tarvitaan viljelemään 3 100 000 000 kauraneliötä, jolta viime vuonna korjattiin 25 000 000 000 000 kauranjyvää? 70 vuotta sitten hommaan tarvittiin 250 000 ahkeraa niittäjää.

Sota-aikana kotirintama kärsi työ- ja hevosvoiman puutteesta, mikä supisti peltotoimet siihen olennaisimpaan. Vuonna 1945 kauran viljelyala oli yhtä vähäistä kuin nykyisin. Sama viljelyala tuotti kolmanneksen tämän päivän määrästä eli noin 8 000 000 000 000 kauranjyvää.

Silloin maatiloja oli kymmenkertaisesti enemmän, ja oletettavasti lähes jokaisella tilalla viljeltiin kauraa noin 1,2 hehtaarilla. Suomalaisista siis ainakin joka kahdeskymmenes viljeli kauraa. Valitettavasti emme tiedä kauranviljelijöiden tarkkaa määrää yhtä tarkasti kuin nyt.  Silloin kun ei vielä tietotekniikka helpottanut, eivätkä EU:n säädökset velvoittaneet samanlaiseen tarkkuuteen kuin nykyajan viljelyssä.

Infograafi_600_kauranviljelijat_final
Kuva: Sanna Kettunen

Vuonna 2015 kymmenen ahkeraa kauranviljelijää

Suomen pelloilla kasvoi viime kesänä 25 000 000 000 000 kauranjyvää. Noin 5,5 miljoonasta suomalaisesta viljeli kauraa tositarkoituksella vain yksi 222 kansalaisesta. Keskimäärin kauran viljelijä huolehti 124 000 kauraneliöstä, jolta hän korjasi noin miljardi kauranjyvää.

Joidenkin suomalaisten mielestä sama asia sanotaan ymmärrettävämmin: Kaura-ala oli vuonna 2015 yhteensä noin 307 000 hehtaaria. Lähes puolet maatiloista eli 24 706 tilaa viljeli kauraa. Kauran viljelyala oli keskimäärin 12,4 hehtaaria.

70 vuoden päästä yksi tehokas tuottaja

Jos sama meno jatkuu tulevaisuudessa, niin vuonna 2085 kymmenesosa nykyisistä kauranviljelijöistä riittää hoitamaan 3 100 000 000 kauraneliötä. Yksi viljelijä hallitsee siten 1 240 000 neliötä eli 124 hehtaaria.

Pinta-alaa kohti saatava sato on kolminkertainen tämän päivän satotasoon verrattuna ja siten tuotanto samalla viljelyalalla tuottaa 75 000 000 000 000 kauranjyvää. Nähtäväksi jää, miten tämä skenaario toteutuu.

Kaurabuumi on ollut aina

Tilastojen perusteella kaura on säilyttänyt tärkeän asemansa suomalaisessa ravinnontuotannossa viimeiset sata vuotta. Jokaisella suomalaisella on esivanhempiensa kautta jonkinlainen yhteys kauran tuottamisen alkujuurille.

Kaura on aina löytänyt sekä ihmisten ruokapöydistä että eläinten rehukaukaloista paikkansa – tosin uusiakin käyttökohteita on jo löytynyt. Nyhtökaura on odotettu hittituote, joka yltää kenties vientiinkin asti. Suomalainen puhdas kaura on haluttua maailmalla, ja erityisesti sitä hamuavat trendimysleihinsä saksalaiset.

Mikä onkaan kaurabuumi 70 vuoden päästä? Toivottavasti meille kaurapuuron himosyöjille riittää myös silloin jyviä aamupuuroon.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *