Blogiartikkelit Mervi Kunnasranta Riista

Villisika levittäytyy itärajan yli Suomeen. Monin paikoin villisika on luokiteltu vieraslajiksi, mutta Suomeen se palaa tulokaslajina muutaman tuhannen vuoden tauon jälkeen. Aikaisemmin sikaa pidätteli rajojemme ulkopuolella routainen maa ja paksut hanget, mutta talvien lämpeneminen mahdollistaa villisian vakiintumisen myös pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle Suomeen. Villisian pärjäämistä täällä edesauttaa myös lisäruokinta.

Villisika on uusi ja kiehtova riistalaji, mutta samalla huoli sen aiheuttamista haitoista on kasvanut. Suurimpia uhkakuvia muodostavat sen mukana mahdollisesti leviävät eläintaudit, erityisesti afrikkalainen sikarutto (ASF), joka on sikaeläimiin tarttuva tappava verenvuotokuume. Tautiin ei ole rokotetta eikä hoitokeinoa.

Suurimpia uhkakuvia muodostavat villisian mukana mahdollisesti leviävät eläintaudit.

Suomeen levitessään sikarutto aiheuttaisi mittavia taloudellisia seuraamuksia sikataloudelle. Myös riistatalous kärsisi, koska epidemia johtaisi metsästysrajoituksiin. Vaikka sikaruton on arvioitu saapuvan todennäköisemmin ihmisen mukana, villisikakannalla on suuri merkitys taudin levittämisessä ja ylläpitäjänä epidemian puhjetessa.

Villisiat vierailevat mielellään puutarhoissa, jopa taajamissa, ja viljelyksillä, missä ne voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa. Maailmanlaajuisesti villisika on maatalouden haitallisimpia nisäkästuholaisia. Keski-Euroopassa viljelykasvit muodostavat monin paikoin jo valtaosan villisian ravinnosta. Kaikkiruokaisena se voi myös vaikuttaa eläin- ja kasvilajistoon ja siten uhata esimerkiksi maassa pesiviä riistalintuja.

 Maailmanlaajuisesti villisika on maatalouden haitallisimpia nisäkästuholaisia.

Villisiasta vähän tietoa lajin levinneisyyden pohjoisrajalta

Luken tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomessa on 1100−1750 villisikaa. Kannan arvioidaan olevan laskusuunnassa parin vuoden takaisen huipun jälkeen. Laskennassa hyödynnetään metsästäjien arvioita villisikamääristä ja esiintyvyydestä sekä saalistilastoja. Lisäksi käytetään kirjallisuuteen perustuvaa tietoa villisikojen biologiasta eteläisimmiltä levinneisyysalueilta.

Villisikakannan suuruuden ja riskien arviointi on haasteellista. Erityinen ongelma on niukat tiedot villisian käyttäytymisestä ja elintavoista Suomessa, jossa laji on levinneisyytensä pohjoisrajalla.

Tietoja villisian levittäytymisestä ja elinympäristönkäytöstä Suomen oloissa tarvitaan etenkin ASF:n torjumiseen valmistautumista varten. Tämän tiedonpuutteen paikkaamiseksi maa- ja metsätalousministeriö myönsi Lukelle määrärahan villisikojen pannoittamiseen.

Pannoitustutkimuksessa keskitytään niihin seikkoihin, joilla pystytään tehostamaan levittäytyvän kannan seurantaa, hoitoa ja tarvittaessa nopeaakin rajoittamista.

Pannoitusten tuottama tieto auttaa varotoimenpiteiden suunnittelussa

Villisikojen pannoitusten valmistelu aloitettiin heti vuoden alussa. Pannoitustutkimuksessa keskitytään niihin seikkoihin, joilla pystytään tehostamaan levittäytyvän kannan seurantaa, hoitoa ja tarvittaessa nopeaakin rajoittamista. Pannoitusten avulla saatava tieto parantaa vahinko- ja tautiriskien ennakointia ja hallintaa.

Älykäs ja epäluuloinen villisika ei ole helpoimpia lajeja pyydettäväksi. Luken riistantutkijat ovat hakeneet oppia sekä ruotsalaisilta villisikatutkijoilta että suomalaisilta villisianmetsästäjiltä. Opit kantavat hedelmää toivottavasti jo tänä syksynä, jolloin ensimmäiset siat on kaavailtu saatavan seurantaan.

Satelliittitelemetriaan perustuva seuranta mahdollistaa villisikayksilöiden lähes reaaliaikaisen käyttäytymisen seurannan. Tutkimuksella haetaan vastauksia kysymyksiin, jotka ovat suomalaisten villisikojen kohdalla vielä avoimia, kuten:

  • Kuinka villisika liikkuu ja missä sijaitsevat sen tärkeimmät ruokailu- ja lepoalueet? Miten nämä alueet sijoittuvat suhteessa esimerkiksi sikaloihin, viljelyksiin, puutarhoihin, ruokintapaikkoihin ja eri metsätyyppeihin?
  • Miten vakiintunut yksilöiden elinpiiri on ja mikä osuus sioista käy Venäjän puolella?
  • Miten pitkään pahnue pysyy yhdessä ja mikä yksilöiden selviytyminen eri olosuhteissa on?
  • Miten käyttäytyminen eroaa eri vuodenaikoina? Missä määrin talven olosuhteet rajoittavat tai muuttavat liikkumista?

Tulokset palvelevat myös villisikakannan hoidon ja rajoittamisen kannalta avainasemassa olevien metsästäjien tietotarpeita. Pyrkimyksenä on osallistaa metsästäjät villisikatutkimuksen kaikkiin vaiheisiin; luottamukseen perustuva molemminpuolinen ajatustenvaihto on tutkimuksen kannalta tärkeää.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *