Blogiartikkelit Esa Katajamäki Kala, Maatalous, Metsä, Tilasto

YK:n toteuttamaa maailman tilastopäivää vietetään tänään 20.10.2020. Tavoitteena on kertoa tilastoista kansantajuisesti, saada tilastoille uusia käyttäjiä ja tuoda esille luotettavaa tietoa demokratian tukena.

Maailman tilastopäivää vietetään kolmatta kertaa. Ensimmäisen tilastopäivä oli kymmenen vuotta sitten 20.10.2010. Tähän nimenomaiseen päivämäärään en löytänyt erityistä syytä ja arvelen, että on haluttu valita mieleenpainuva numerosarja 20102010.

Luken tilastot kertovat maatalouden, metsätalouden, sekä kala- ja riistatalouden tilannekuvan Suomessa. Luken tilastojen avulla kansallista kehitystä voi verrata EU- ja kansainvälisellä tasolla.

Lukessa vietämme tilastopäivää työn merkeissä. Tänä vuonna julkaisemme lähes 200 tilaston julkistusta verkkopalvelussamme. Tuoreimmat julkistuksemme kertovat, että elokuussa hakattiin puuta teollisuuden käyttöön 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja että alkuvuonna Suomeen tuotiin puuta yhteensä 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Lokakuun aikana tulevista julkistuksistamme selviää muun muassa sisävesien kalasaaliin määrät viime vuodelta ja miten kannattavuus on kehittynyt kalataloudessa ja metsäteollisuudessa.

Ansaitsevatko tilastot oman teemapäivänsä?

Tilastopäivän lisäksi tänään on maailman osteoporoosipäivä. Tällä viikolla vietetään myös kehitystiedotuksen päivää ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK:n) päivää. Kaikkiaan tänä vuonna kalenterissa on 114 YK:n teemapäivää. Ovatko tilastot ansainneet oman teemapäivänsä? Tarkastelen tässä asiaa lähinnä Luonnonvarakeskuksen (Luken) tilastotuotannon näkökulmasta yhden esimerkin avulla.

Seuraava suuri ponnistuksemme on maatalouslaskenta 2020. Maatalouslaskennan tiedonkeruu käynnistyy loppuvuonna. Kyseessä on maailmanlaajuinen projekti, joka tuottaa vertailukelpoista tilastotietoa maataloudesta. Tämä tarkoittaa osittain yhtenäistä muuttujaluetteloa, yhtenäisiä määritelmiä, yhteisiä menetelmiä soveltaen niitä kunkin maan olosuhteisiin, tietojen julkaisemista keskitetysti (Faostat) ja niin edelleen.

Tätä kaikkea koordinoidaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) maatalouslaskennan ohjelman kautta. Suomen ja muiden EU-maiden osalta tämä tarkoittaa myös EU-tason tilastolainsäädäntöä, Eurostatin koordinointia, tietojen lähettämistä FAO:n lisäksi Eurostatille ja myös hieman taloudellista tukea EU:sta.

Vaikka maatalouslaskenta on suuri kansainvälinen ponnistus, se on myös mitä suurimmassa määrin kansallinen ponnistus. EU-tilastolainsäädäntö pitää huolen siitä, että kokoamme maatalouslaskentaan tarvittavat tiedot kansainvälistä vertailua varten. Sen lisäksi olemme lisänneet tiedonkeruuseen useita kansallisia kysymyksiä Suomen tietotarpeita varten. Maatalouslaskennan tiedot tulevat olemaan ahkerassa käytössä, kun julkaisemme ne ensi vuonna uudistuvassa verkkopalvelussamme.

Tämä on vain yksi esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä tilastoalalla. Luken tilastot kertovat maatalouden, metsätalouden, sekä kala- ja riistatalouden tilannekuvan Suomessa. Luken tilastojen avulla kansallista kehitystä voi verrata EU- ja kansainvälisellä tasolla. Kansainvälinen yhteistyö tilastoalalla on vakiintunutta ja toimii tilaston tekijän näkökulmasta hyvin. Nykyisen kaltainen kansainvälinen tilastotoimi, tai kuten nykyään tavataan sanoa tilastoekosysteemi, ansaitsee ehdottomasti paikkansa YK:n teemapäivänä.

Voiko tilastoihin luottaa?

Tilastopäivän teemassa korostetaan luotettavan tiedon merkitystä. Nykyajan tietotulvassa luotettaville tiedoille on kysyntää.

Tilastojen luotettavuutta varjostaa kulunut emävale-sanonta, joka todennäköisesti jää ikuisesti elämään. Kuitenkin tilastoekosysteemi on tehnyt ja tekee edelleen paljon töitä tilastojen luotattavuuden varmistamiseksi. Tilastojärjestelmän EU-asetukset määrittävät tarkkaan EU-tilastotuotannon menetelmät ja laatuvaatimukset. Tämän lisäksi tilastotuotannossa noudatamme tilastoalan käytännesääntöjä (code of conduct) ja Suomen Virallisen Tilaston (SVT) suosituksia. Näin pidämme tilastojen laatutason korkealla ja voidaan todeta, että päivän teema sopii erinomaisesti tilastoihin.

Tämä teema näkyy myös tänään julkaistavissa tilastoekosysteemin kehittämistavoitteissa vuosille 2021–2023. Jotta lukijalle ei muodostuisi liian ruusuista kuvaa tilastojen laadusta, on myönnettävä, että virheitäkin joskus sattuu.  Näissä tilanteissa myönnämme virheet ja julkaisemme viipymättä korjatut tilastotiedot SVT- ohjeistuksen mukaisesti.

Olympialaiset, joissa Suomikin voi pärjätä

Maailman tilastopäivänä aukeaa ilmoittautuminen tilasto-olympialaisiin. Tilasto-olympialaiset on kilpailu yläkoululaisille ja lukiolaisille sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Kilpailu on innostava tapa tutustua tilastoihin. Suomi on saavuttanut hyvää menestystä aikaisemmissa koululaisten tilastokilpailuissa. Helsinkiläisen Viikin normaalikoulun oppilas Pyry Pohjanoksa sijoittui tilastoaiheisella videollaan toiseksi Euroopan tilastokilpailun yläkoulusarjassa vuonna 2019. Videossaan hän esittää kansainvälisten tilastovertailujen avulla, mihin perustuu Suomen maine maailman onnellisimpana maana.

Itse jatkan maailman tilastopäivän viettämistä kuuntelemalla Tilastokeskus-päivän mielenkiintoisia esityksiä kotitoimistosta käsin.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *