Vastuullisuuden arvionitiin tarvitaan vertailukelpoisia indikaattoreita   

Yritykset hahmottavat suhdettaan yhteiskuntaan yritysvastuun avulla. Se on vastaus yhteiskunnan yrityksille asettamiin vaatimuksiin. Vastuullisuuden indikaattorien on oltava yhtenäisiä, jotta eri yritysten vastuullisuutta voidaan vertailla tasapuolisesti.

Vastuullisuustietojen on oltava merkityksellisiä yrityksen keskeisille sidosryhmille, kuten asiakkaille, osakkeenomistajille, työntekijöille, yhteisöille. Yritykset profiloituvat vastuullisessa toiminnassaan eri tavoin, mutta usein tekojen ja mittareiden olennaisuutta, varsinkaan ketjutasolla, ei ole perusteltu.

Elintarvikealalla on tarve tuottaa alatoimialakohtaisia, tutkimustietoon pohjautuvia vastuullisuuskriteereitä tuotteiden ja brändien vastuullisuuden kehittämiseksi ja vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Yritysten toiminnan suorituskykyä pitäisi pystyä mittaamaan niin taloudellisten kun myös ympäristö- ja sosiaalisten asioiden osalta.

Toimialakohtaiset yhteiset, tutkimukseen perustuvat vastuullisuusindikaattorit ovat tärkeitä: ne luovat tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille kriittiseen kestävyyteen liittyvien tietojen tarkasteluun ja mahdollistavat tietojen hyödyntämisen yritysten vastuullisuusviestinnässä. Sijoittajien ja muiden sidosryhmien on mahdollista vertailla saman toimialan yritysten suhteellista kestävyyttä. Lisäksi sidosryhmät pystyvät osallistumaan keskusteluun yritysten sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista.

Viime vuosina ilmastonmuutos, lähinnä ilmastovaikutuksen hallinta ja hillintä ovat olleet tärkeimpiä agendoja yritysten vastuullisuustyössä. Erityisesti globaalista näkökulmasta vesikysymykset ja vesivastuullisuus ovat tulevaisuudessa tärkeitä kysymyksiä.

Sosiaalisen vastuun osalta kyse on erityisesti vaikutuksista, jotka kohdistuvat työntekijöihin, arvoketjun toimijoihin, yhteisöihin, yhteiskuntaan ja kuluttajiin.  Usein tarkastelu kohdistuu yritysten työntekijöihin, heidän hyvinvointiinsa ja oikeuksiinsa. Tuoteturvallisuus ja ravitsemukseen liittyvät asiat ovat osa sosiaalista vastuuta ja koskevat erityisesti ketjun loppupään eli kuluttajien hyvinvointia.  Sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden mittarit linkittyvät usein yhteen esimerkiksi tasa-arvoisen palkkauksen tai tuotantoketjun taloudellisen arvon jakautumisen kysymyksissä. Sosiaalisen vastuullisuuden osalta konteksti, eli missä yhteydessä asiaa tarkastellaan, on merkittävässä roolissa. Esimerkiksi palkkataso/minimipalkka sekä ihmisoikeudet kuten yhdistymisvapauden mahdollisuudet riippuvat pitkälti maasta ja yhdyskuntien rakenteista. Monet asiat, kuten pääsy puhtaaseen juomaveteen tai sanitaatioon, ovat meille itsestäänselvyyksiä, mutta jo Etelä-Euroopassa, erityisesti alkutuotannon kausityövoiman osalta, tilanne voi olla toinen. Ketjukohtaiset sosiaalisen vastuun kysymykset ovat monitahoisia ja niiden kvantitatiivinen mittaaminen haastavaa. Tarve menetelmäkehittämiseen on suuri.

Haasteita riittää oleellisten toimialakohtaisten indikaattorien valinnassa. Niiden tulisi olla vastuullisuusraportoinnin perusta. Tietyt avainkysymykset ovat yhteisiä monille elintarviketoimialoille (esim. ilmasto- ja rehevöittävien vaikutusten hallinta, oikeudenmukaisen tulonjaon toteutuminen ketjun toimijoille), kun taas toiset koskevat erityisesti tiettyjä tuotantoketjuja (maaperän hiilensidonta ja turvepeltojen viljely, eläinten hyvinvoinnin kysymykset).

Alueellisilla eroilla on myös merkitystä, kuten sillä, millaisessa ympäristössä tuotantoa toteutetaan. Vastuullisuuden kriteerien valinnan tulisi siis olla perusteltua. Lisäksi on tunnistettava onnistuneesti ne kriittiset kohdat tuotantoketjuissa, joissa muutosta eniten tarvitaan ja jotka ovat tärkeimpiä laajimmalle joukolle sidosryhmiä. Tämä edellyttää tieteellisen tutkimustiedon hyödyntämistä, arvopohjakeskustelua ja yhteisten tavoitteiden määrittelyä. Prosessin on oltava läpinäkyvä sekä luotettava ja lopputuloksen on oltava käytännöllinen ja hyödyllinen.

Tätä työtä edistetään tänä vuonna alkavassa Vekka-hankkeessa vahvalla yritysyhteistyöllä, hanketta rahoittaa MMM:n ohella Atria, Vaasan, Fazer, Arla ja MTK. Lisäksi mukana mm. Gold &Green, Valio, Altia. Hankkeessa tarkastellaan lihanjalostus-, meijeri- ja leipomotoimialoja. Vastuullisuuden kriittisten kohtien mittareiden valinta ja linkitys globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG:t) ovat yksi hankkeen tavoitteista. Kunnianhimoisena tavoitteena hankkeessa on muodostaa ehdotus toimialakohtaisista vastuullisuuden indikaattoreista.