Blogiartikkelit Tuija Sievänen Maaseutu, Metsä, Tilasto, Yleinen

Kaikkihan me ulkoilemme ja teemme luontomatkoja. Vähintäänkin kävelemme raittiissa ulkoilmassa lähimetsässä tai matkustamme kansallispuistoon patikoimaan. Ketä se kiinnostaa ja miksi?

Kunnat ja valtio hakevat Sote-uudistuksella säästöjä verorahoilla kustannettavista sosiaali- ja terveyspalveluista. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että myös kansalaisten terveysongelmien ehkäisy voisi tuoda merkittäviä säästöjä terveydenhoidon kustannuksiin.

Luonnossa virkistäytyminen lisää kansalaisten hyvinvointia, elämänlaatua ja terveitä päiviä.

Helposti saatavilla olevat lähivirkistysmahdollisuudet sekä luontomatkailukohteet toimivat tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia tukevina voimavaroina. Luonnossa virkistäytyminen lisää kansalaisten hyvinvointia, elämänlaatua ja terveitä päiviä.

Virkistysmahdollisuuksien tarjoamisesta syntyy kuitenkin kustannuksia. Tiedetään, että kansalaiset ulkoilevat mieluusti kuntien järjestämillä ulkoilualueilla, joissa on hyvin hoidetut, valaistut kävelyreitit ja pyörätiet, sekä valtion hoitamissa kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla.

Ulkoilua helpottavat rakenteet ja palvelut eivät ole jokamiehenoikeutta, vaan kansalaisille maksuttomia palveluja, jotka rahoitetaan yhteisistä verorahoista. Siksi kustannusten ja hyötyjen vertailua varten tulisi tietää, miten paljon kansalaiset käyttävät näitä palveluja, kuka käyttää ja mitä hyötyä he kokevat saavansa. Sama koskee luontomatkailuun tehtäviä investointeja.

Kerätään sitä tietoa, mitä tarvitaan, paikataan puutteita ja karsitaan turhaa.

Tilastointiin tarvitaan jatkuvuutta

Tarvitsemme tilastoja, jotka kertovat virkistyskäytöstä ja sen vaikutuksista. Virkistyskäytön tilastoinnista on jo kokemusta ja hyviä käytäntöjä. Sen sijaan on tunnistettu, että nykyinen matkailun tilastointi ei palvele luontomatkailun seurantaa. Virkistyskäytön ja luontomatkailun tilastointi ja seuranta tarvitsevat kehittämispanoksia sekä päätöksiä ja takuita niiden jatkuvuudesta. Luonnossa virkistäytymisen hyötyjä ja vaikutuksia voidaan arvioida vasta, kun perustietoa on käytettävissä.

Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua kuvaavaa tilastotietoa arvioidaan parhaillaan Valtioneuvoston rahoittamassa VNKTEAS-hankkeessa. Siinä selvitetään, miten hyvin nykyinen tiedonkeruu vastaa asiantuntijoiden tietotarpeita. Arviointi on aika ajoin tarpeellista: Kerätään sitä tietoa, mitä tarvitaan, paikataan puutteita ja karsitaan turhaa.

Kävelyretkeni lähimetsässä ja luontokokemukseni ovat siis tärkeitä ja kiinnostavia. Pohjoismaisen rakkausteorian hengessä (pohjoismaisen hyvinvointivaltion taustateorian) yhteisiä verovaroja käyttämällä huolehdimme omasta ja toistemme hyvinvoinnista ja terveydestä. Näin tehden elämänlaatumme on tutkitusti maailman parasta! Jos tilastojen laatiminen auttaa asiassa, eiköhän niitä kannata tehdä!

Aiheesta myös:

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *