Blogiartikkelit Olli Niskanen Maaseutu, Maatalous, Talous

Vuoden 2017 olosuhteet peltoviljelyssä olivat sanalla sanoen huonot. Pääasiallinen syy oli hitaasti kertynyt tehoisa lämpösumma, joka jäi noin 20 prosenttia tavanomaista pienemmäksi lähes koko maassa.

Jokioisissa lämpösummaa kertyi lokakuun loppuun mennessä 1175 astetta, kun vuosien 2000–2016 keskiarvo on 1410 astetta. Seinäjoella ja Maaningalla jäätiin 1070 asteeseen, kun normaalisti summaa kertyy noin 1330 astetta molemmilla paikkakunnilla. Kylmyys johti myös vähäiseen haihduntaan, joka lisäsi märkyyttä ja laatuongelmia.

Korjaamatta jäämisen tai heikon laadun vuoksi menetetyn sadon arvoksi arvioidaan kokonaistasolla yli 100 miljoonaa euroa.

Korjaamatta jäämisen tai heikon laadun vuoksi menetetyn sadon arvoksi arvioidaan kokonaistasolla yli 100 miljoonaa euroa. Korjatun sadon korjuukustannukset olivat korkeat. Ongelmia on muillakin tuotantosuunnilla: vaikkapa märehtijöiden ruokinnan tasapainotuksessa tai kuivikkeiden riittävyydessä.

Saako satovahingoille korvausta ja mistä?

Valtio ei enää vuoden 2016 alusta alkaen ole korvannut satovahinkoja. Aukkoa korvaamaan on syntynyt hitaasti kaupallisia satovakuutuksia.

Avotaivaan alla tapahtuva viljely on kuitenkin hankala vakuutuskohde, koska tyypillisesti vahingot ovat laajoja ja sattuvat monille samaan aikaan kuten tänä vuonna. Kaikille yhtä aikaa sattuvaa vahinkoa ei ole varaa korvata yksityisistä varoista, muuten vakuutusmaksut olisivat tähtitieteellisiä. Kaupalliset vaihtoehdot pystyvätkin tällä hetkellä tarjoamaan turvaa vain harvinaisia ja paikallisia sääoikkuja vastaan, joiksi kylmää kasvukautta ei lueta.

Avotaivaan alla tapahtuva viljely on hankala vakuutuskohde vakuutusyhtiöille, koska tyypillisesti vahingot ovat laajoja ja sattuvat monille samaan aikaan, kuten tänä vuonna.

Mielenkiintoa kaupallisten vakuutusten kehittämiseen kuitenkin on. Osana hallituksen päättämää maatalouden avustuspakettia, valtiovarainministeriöön perustettiin työryhmä selvittämään vakuutusmaksuverojen huojennusta satovahinkovakuutusten osalta. Tällöin satovakuutusten hintaa saataisiin hieman alaspäin ja volyymia siten mahdollisesti lisättyä.

Perusongelmaan, eli koko sektoria kohtaavien vahinkojen korvaamiseen, mahdollinen huojennus ei kuitenkaan tuo merkittävää muutosta. Käytännössä poikkeusvuosien korvauksiin tarvittaisiin laaja jälleenvakuuttaminen yhteiskunnan varoista. Ero poistuneeseen valtion satovahinkojärjestelmään olisi vahinkotarkastusten ja maksuliikenteen yksityistämisessä.

Jälleenvakuutuksen laukeamisen kriteerit tulisi määritellä ennakolta, esimerkiksi poikkeava lämpösumma tai sademäärä voisi olla objektiivinen kriteeri, josta aloittaa. Jälleenvakuutus ei ole hatusta vedetty ajatus: se on mainittu julkisuuteen vuodetussa yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen valmisteluasiakirjassa.

Otetaan ajatusleikkinä vertailu nyt päätettyyn avustuspakettiin, joka pääosin kohdistui energiaveron palautukseen viljelijöille. Viljan kuivausenergiaa kului sadon korjanneilla tiloilla todella paljon ja siten myös energiaveroja kerättiin tavanomaista enemmän. Näin ollen palautus kohdistuu aktiiviseen tuotantoon, jossa tavoitellaan korjattua satoa ja käytetään panoksia.

Viljan kuivausenergiaa kului sadon korjanneilla tiloilla ja siten myös energiaveroja kerättiin tavanomaista enemmän.

Toisaalta pahimmat satovahingot kärsineet eli korjaamatta jääneet pellot jäivät periaatteessa kohdennuksen ulkopuolelle. Samoin kävi huonoihin vuosiin jo varautuneilla, kuten bioenergiaan investoineilla tai sadon tuoreena säilövillä tiloilla.

Satovahinkovakuutuksen kautta korvaus olisi puolestaan pystytty kohdentamaan hyvinkin tarkasti ja maksuliikenne hoitamaan nopeasti. Olisiko yksityisellä sektorilla enemmän annettavaa maatalouden laajojenkin vahinkojen lievittämisessä vai onko sen rooli vain perinteisessä, harvinaisten vahinkojen vakuuttamisen bisneksessä?

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *