Blogiartikkelit Panu Orell Kala

Tenojoen lohikantojen hoidon ja lohenkalastuksen säätelyn perusta on Suomen ja Norjan välisessä kalastussopimuksessa. Nykyisen, vuodesta 1990 voimassa olleen sopimuksen uusimiseen tähtäävät neuvottelut alkoivat vuonna 2012 ja uuden päivitetyn kalastussopimuksen ja -säännön pitäisi tulla voimaan kalastuskaudesta 2017 alkaen. Uuden sopimuksen tavoitteena on Tenon lohikantojen tilan parantaminen, mutta myös vesistön lohenkalastuksen jatkuvuuden turvaaminen.

Uusi kalastussääntö pyrkii kokonaisuudessaan vähentämään loheen kohdistuvaa kalastuskuolleisuutta, painottuen kuitenkin kalastuskauden alkuun touko-kesäkuulle.  Käytännössä uusi sääntö vähentää kaikkien Tenon kalastajaryhmien, niin paikallisten kuin kalastusmatkailijoiden kalastusta. Vastaavasti sääntö rajoittaa sekä verkkopyydysten käyttöä että vapakalastusvuorokausia.

Tieto lohikannoista on lisääntynyt

Miksi Tenolla sitten tarvitaan lohenkalastuksen säätelyn päivittämistä? Uusien tutkimustietojen perusteella Tenossa esiintyy noin kolmekymmentä perinnöllisesti toisistaan poikkeavaa lohikantaa! Käytännössä jokaisessa merkittävässä sivujoessa on oma lohikantansa ja suurimmissa sivujoissa on useita kantoja. Näistä lohikannoista osa voi verraten hyvin, kun taas toiset ovat selvästi tavoitetasoaan (=kutukantatavoite) heikommassa tilassa.

Suomalais-norjalaisen Tenojoen monitorointityöryhmän arvioiden perusteella merkittäviä ongelmia esiintyy mm. Tenon suurissa latvajoissa, Karas-, Jies- ja Inarijoessa, jonne ei nykyisellään selviä riittävästi kutulohia. Pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa on lisäksi havaittu kookkaiden kolmen-neljän merivuoden lohien (7-15 kg) määrän hidas, mutta jatkuva vähentyminen.

Uuden kalastussäännön tavoitteena on leikata nimenomaan Tenon latvajokien lohikantoihin ja toisaalta isoihin lohiin kohdistuvaa kalastusta. Näppärää asiassa on se, että molempiin ongelmiin voidaan vastata varsin samankaltaisella täsmälääkkeellä, eli alkukauden kalastuksen vähentämisellä, koska sekä latvajokien että isojen usean merivuoden lohien nousu painottuu alkukauteen.

Kantojen elpymistä seurataan

Tenon kalastuksen säätelytoimien vaikuttavuutta seurataan suomalais-norjalaisena yhteistyönä. Hyvät lähtökohdat tähän tarjoaa Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaiset seurantaohjelmat, joista osa on aloitettu jo 1970-luvulla. Uudet tutkimusmenetelmät, kuten vedenalainen videokuvaus ja kaikuluotaus tarjoavat myös mahdollisuuden nousulohimäärien tarkkaan laskentaan. Näitä on viime vuosina otettu käyttöön sekä Suomen että Norjan puolen sivujoissa. Kaikkien Tenoon nousevien lohien laskentakin saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista Tornionjoen tapaan.

Jokainen Tenon kalastajakin voi myös kantaa kortensa kekoon vastaamalla aktiivisesti Luonnonvarakeskuksen vuosittaisiin saalistiedusteluihin. Tämän voi ottaa myös harjoituksen kannalta, sillä saaliiden ilmoittaminen on tulossa pakolliseksi vuodesta 2017 alkaen.