Blogiartikkelit Tarja Tuomainen Ilmasto, Maatalous, Metsä

LULUCF-sektorin hiilinielu kasvoi vuodesta 2016. Uusi aineisto ja menetelmät tarkensivat kuitenkin aikaisempien kasvihuonekaasuinventaarioiden tietoja. Tämän vuoksi sektorin nettonielu on aiemmin arvioitua pienempi.

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielu oli 20,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.) vuonna 2017, ja se oli 10 prosenttia suurempi kuin vuonna 2016. Tilastokeskus julkaisi nämä LULUCF-sektoria koskevat kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot 15.1.2019.

LULUCF-sektorin merkittävin tekijä on metsämaan nielu 27 milj. t CO2-ekv. Vuonna 2017 se oli noin 2,5-kertainen verrattuna muista ko. sektorin maankäyttöluokista (viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa) aiheutuviin päästöihin. Metsämaan nielussa tapahtuvat muutokset heijastuvat koko LULUCF-sektorin tulokseen, ja etenkin hakkuut aiheuttavat vuosien välistä vaihtelua. Hakkuukertymät ovat kasvaneet viime vuosina, ja metsämaan nielun kehityssuunta onkin nyt vähenevä; vuoden 2017 nielu on 16 prosenttia pienempi kuin vuonna 2010. Hakkuista huolimatta sektorin nettonielu kasvoi vuodesta 2016, koska puutuotteiden hiilinielu kasvoi ja muiden maankäyttöluokkien päästöt vähenivät.

Verrattuna edelliseen kasvihuonekaasuinventaarioon on LULUCF-sektorin nettonielu lähes 8,5 milj. t CO2-ekv. pienempi viimeisimpien vuosien osalta. Tämä johtuu uusimpien valtakunnan metsien inventoinnin tietojen käyttöönotosta (VMI12) sekä menetelmämuutoksista, jotka laskivat metsämaan nettonielua erityisesti aikasarjan viimeisinä vuosina.

Metsämaan puuston hiilivaraston muutos lasketaan puuston biomassan kasvussa sitoman hiilen ja biomassasta hakkuissa ja luonnonpoistumassa lähtevän hiilen erotuksena. Biomassan kasvuarvio lasketaan käyttäen valtakunnan metsien inventoinnin kasvumittauksiin perustuvaa tilavuuskasvua. Edellisessä inventaariossa käytettiin VMI11:n aineistoa (mitattu 2009–2013), josta analysoitiin tulevan kasvun trendi. VMI12-aineistoa käytettiin nyt vastaavalla tavalla, ja osoittautui, että trendi ei ole yhtä voimakkaasti biomassan kasvua lisäävä kuin mitä se oli VMI11-aineiston perusteella. VMI12-aineiston käytön seurauksena vuoden 2016 puuston nettonielu on 4 milj. t CO2-ekv. aiempaa arvioitua pienempi (Kuva 1). Lue lisää blogista Kasvihuonekaasuinventaario – jatkuvaa kehittämistä.

Myös metsämaan ja viljelysmaan kivennäismaiden hiilivarasto pieneni menetelmämuutoksen vuoksi. Nyt tehdyssä laskennassa otettiin huomioon ainoastaan laskentavuoden ja sitä edeltävän 29 vuoden sää, aiemmin laskennassa käytettiin lisäksi vanhempia yli 30 vuoden säätietoja. Säädatan muutoksen seurauksena metsämaaperän hiilinieluarvio on nyt 4 milj. t CO2-ekv. pienempi ja viljelysmaan maaperäpäästö 0,3 milj. t CO2-ekv. suurempi kuin edellisessä inventaariossa. Iso muutos johtuu siitä, että ennen vuotta 1990 vuoden keskilämpötila ei ollut niin korkea kuin nykyisin. Korkeamman keskilämpötilan vuoksi orgaaninen aines hajoaa maaperässä nopeammin ja pienentää nielua.

Laskennassa korjattiin metsämaan ojitettujen turvemaiden dityppioksidikerroin (N2O), jonka seurauksena ojituksen päästö kasvoi 0,8 milj. t CO2-ekv. Syynä korjaukseen oli mittalaitevirhe (Ojanen ym. 2018)

Inventaariossa otettiin huomioon myös kaikkia maankäyttöluokkia koskevat tarkentuneet maankäyttötiedot, jotka myös vaikuttivat tuloksiin. Taulukossa 1 on esitetty kaikkien muutosten nettovaikutus maankäyttöluokittain ja puutuotteissa.

Taulukko: Menetelmämuutosten ja uuden aineiston nettovaikutus edelliseen inventaarioon verrattuna (milj. t CO2-ekv.). Tiedot koskevat vuotta 2016.

Inventaario1 Muutos2
2018 2019  
Metsämaa -34.13 -25.74 -8.39
Viljelysmaa 7.17 7.22 -0.05
Ruohikkoalueet 0.67 0.66 0.01
Kosteikot 2.28 2.24 0.04
Rakennettu maa 0.59 0.74 -0.15
Puutuotteet -3.64 -3.65 0.01
Yhteensä -27.06 -18.53 -8.53

1 Negatiivinen arvo on poistuma eli nielu, positiivinen arvo on päästö

2 Muutossarake kuvaa muutoksen vaikutusta sektorin vuoden 2018 inventaarion nettonieluun; negatiivinen arvo pienentää nettonielua (nielu pienenee tai päästö kasvaa) ja positiivinen kasvattaa nettonielua (nielu kasvaa tai päästö pienenee).

Kuva 1. Metsämaan puuston hiilivaraston muutos 1990–2017 vuoden 2019 inventaariossa (2019) ja 1990–2016 vuoden 2018 inventaariossa (2018).
Kuva 2. Metsämaan kivennäismaiden hiilivaraston muutos 1990–2017 vuoden 2019 inventaariossa (2019) ja 1990–2016 vuoden 2018 inventaariossa (2018).

Lisätietoa:

Luke.fi: Maatalous ja LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion sivut

Blogin kirjoittajat:

tutkija Tarja Tuomainen
tutkija Paula Ollila

Kommentoi

  1. Onko hiilinielulaskelmissa huomioitu peltokasvien hiilinielut, myös peltokasvit ottavat hiilidioksidia, yhteyttävät ja lisäävät ksasvimassaa.

  2. Hyvä Luke, luottamus laskelmiin kasvaa näiden blogien myötä 😃

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *