Blogiartikkelit Liisa Tyrväinen Maaseutu, Metsä

Kansalaisten terveys ja hyvinvointi keskusteluttaa. Kasvaneesta elintasosta huolimatta osa väestöstä voi yhä huonommin. Terveysongelmien taustalla ovat useimmiten henkinen uupuminen, ylipaino sekä liian vähäinen liikunta. Enemmistö suomalaisista aikuisista on ylipainoisia, lasten liikunta-aktiivisuus vähenee reilusti murrosiän kynnyksellä, ja työikäisten yleisimpinä ennenaikaiselle eläkkeelle jäännin syinä ovat mielenterveyshäiriöt. Väestön terveyserot ovat Suomessa myös kasvaneet. Näillä asioilla on vahva yhteys terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin ja ihmisten kokemaan elämän laatuun.

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista kertyvä tutkimustieto tukee tarvetta uudistaa terveyden edistämisen käytäntöjä. Luonnossa oleskelu vähentää tutkitusti stressiä, parantaa mielialaa ja houkuttele liikkumaan. Luontokontakti ja mullassa möyriminen parantavat ihmisen vastustuskykyä. Luonnosta saatavat lääkeaineet ovat tärkeitä, kun kehitetään lääkkeitä sairauksien parantamiseen. Uusimmat tutkimukset antavat lisänäyttöä myös luonnonmarjojen terveellisyydestä.

Lähiluonto tekee hyvää

Terveys kytkeytyy yhteiskunnan moniin sektoreihin, kuten ravinnon tuotantoon, sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuun sekä yhdyskuntasuunnittelun ratkaisujen kautta asumis-, työ- ja vapaa-ajan ympäristöihin. Luonnon hyvinvointihyödyt liittyvät erityisesti ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja esimerkiksi työkykyä palauttavaan vaikutukseen.

Luontoalueet ja vihreys tekevät hyvää meidän kaikkien ruumiille ja sielulle. Miten siis ylläpidämme suomalaisten luontoyhteyttä ja korostamme luonnon tarjoamia terveyshyötyjä kaupungistuvassa yhteiskunnassa?

Terveys- ja hyvinvointihyötyjä saadaan niin kaupunkiluontoalueilta kuin kansallispuistoista. Lähiluonto on avainasemassa erityisesti ikääntyvän väestön liikunta- ja toimintakyvyn tukemisessa sekä lasten luontosuhteen kehittymisessä. Luonnon virkistyskäytön hyödyt syntyvät säännöllisen ja toistuvan käytön kautta.

Luonto osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys – Argumenta -hankkeessa on pohdittu, miten luonto vaikuttaa ihmisten terveyteen sekä millainen rooli luonnolla on kansanterveyden edistämisessä ja osana hyvinvointipalveluja. Suomen Kulttuurirahaston tukema hanke kokosi yhteen eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita pohtimaan myös, kuinka luonnon terveyshyödyt kytketään maankäytön suunnitteluun ja elinkeinojen kehittämiseen.

Seuraavana askeleena ehdotettiin kansanterveyttä edistävää Luonto lähelle ja terveydeksi -ohjelmaa (2015–2025), joka sisältää toimenpideohjelman sekä ohjelmaa tukevan viisivuotisen monitieteisen tutkimusohjelman. Ohjelma hahmottaa luonnon hyödyntämistä esimerkiksi sairauksia ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa, terveyttä tukevien ympäristöjen suunnittelussa, sekä palvelujen ja elinkeinojen kehittämisessä maaseudulla.

Luonnon kytkemisellä terveys- ja sosiaalialan palveluihin voidaan saavuttaa terveydenhuollon kustannussäästöjä. Alan kehittämiseksi on tietopohjaa vielä vahvistettava. Tässä tarvitaan sektoritutkimuslaitosten kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen vahvaa osaamista ja yhteistä panostusta.

Lisätietoja: Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Argumenta-hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. http://hdl.handle.net/10138/153461

 

Kommentoi

  1. Olimme monet kerrat pysähtyneet ihailemaan Nokian kirkon mäen ikihonkia paksuine, riippaisine oksineen. Keväällä kun taas menimme sinne, kuului moottorisahan ääni. Kaikki vanhat kaadettiin. Nokian kirkonmäki on nyt normaalin talousmetsän näköinen. Onneksi yksi puuvanhus jäi, toiselle puolen tietä kirkosta lounaaseen. Ehkä se ei sijaitse kirkon mailla ja säästyi.

  2. Upeaa kun puhut tästä edelleen ja uudelleen ääneen. Meillä Kuopiossa ollaan sitä mieltä, että Neulaniemeä ei tarttisi kaavoittaa asumiselle vaan virkistykselle ja ulkoilulle kun se on niin lähellä keskustaa oleva ainutlaatuinen järvimetsäalue ja perinteinen tuttu ulkoilumaasto. Tervetuloa FB:ssä Neulaniemi Virkistykselle ja Ulkoilulle sivun tukijaksi ja kommentoijaksi. Jaoin tämän siellä. Keräsimme yli 2300 nimeä kuntalaisaloitteeseen ja odottelemme pyyhkiikö kaupungin valtuusto sillä p—yään vai ottaako se kuntalaismielipiteen tosissaan. Vaalit on onneksi tulossa.

  3. Erittäin hyvä kooste ulkoilun tämän hetken kuvasta. Kiitos Liisa.

    Talouslukuja tarvitaan päättäjille ja tähän on ollutkin jotain yrityksiä. Muutamien tutkijoiden mukaan liian vähäisen liikkumisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään miljardin euron paikkeilla (mm. Vasankari UKK-instituutti).

    Ulkoilun ja luonnonvirkistyskäytön merkitys tasapuolisena kansalaisten liikuttajana mahdollistaa meille tulevaisuudessakin koko kansan liikuttamisen ja paremman hyvinvoinnin.

    Vapaaehtoistoiminta varmistaa liikunnan tasa-arvoisuuden ja maksuttomuuden. Eli miten 3. sektorin saisi tähän vielä jotenkin liitettyä mukaan eli sen kuinka eri 3. sektorin toimijoilla on vaikutusta ulkoiluun. Esim. eläkeläisjärjestöt, partioilaiset, vapaa-ajankalastajat, Martat Suomen Latu jne.

    Mielestäni Valtionhallinnon pitäisi ottaa vastuu ulkoilusta laajemminkin. Nyt ulkoilu on monen hallintoalan ulkokehällä. Tällä saataisiin huomiota enemmän tähän merkittävään toimintaan.

    Ja sitten on tämä vielä tämä paljon puhuttanut jokamiehenoikeus, joka pitäisi avata myös tältä terveysnäkökannalta laajemmin. Mikä on jokamiehenoikeuksien merkitys arvona – tasa-arvoisena hyvinvoinnin tuottajana?

    Kaikilla pitää olla oikeus ulkoilla!

    1. Nimenomaan kaikilla tulisi olla oikeutta ulkoilla luonnollisten kykyjensä rajoissa, edes päästä puutarhaan tai edes kanojen tepastelua katselemaan, luonnosta se kanakin tuli, munimaan. Lienee toki absurdi tavoite luoda kaikille 100% esteetön luontokokemus kaikkien luontomuotojen ja – tyyppien suhteen, ns urbaani puistoitus. Suomessamme on avaruutta luonnon kokemiseen , jopa Uudellamaalla, ilman puistoitusta. Toki kovin halutaan nykyään se entinen kauttakulkijoiden jokamiehen oikeus tuotteistaa ja brändätä, jopa nichettää, jotta päästään niin mitä – juu laskuttamaan ja toki se talouseliksiiri vääntämään eli se alv suorittamaan.

  4. Hei,
    iloilla luin tuon artikkelin ja korostaisin sitä, miten
    maaseudulla luonto on lähellä, ikkunamaisemat kauniita, jos ei vanhuksena pääse aina edes ulos. Onhan todistettu, että sairaat parantuvat vähemmillä lääkkeillä, jos voivat katsella luontoa, ikkunamaisemaa, kuvia luonnosta tms. kuin ne joiden on tuijotettava kaappirivistöä ahtaassa potilashuoneessa! Luonnon parantava voima on ollut tiedossa, vain poliitikot haluavat rakentaa kaikki talot yhteen kaupunkiin ja korkeiksi torneiksi, jotta kustannukset olisivat halvat ja siten vanhustenhoitokin sujuisi nopeasti paljon kerrallaan parilla hissillä. Luukusta vaipat ja toisesta ruokaa! Sujuvaa ja edullista. Maalla asumista tulisi korostaa ja tukea terveydellisenä etuna.

  5. Luonto on Suomessa lähellä kunhan malttaa laittaa tabletin, androidin jäähylle ja menee sinne luontoon. On jo hieman myöhäistä, jos sinne mennään vasta vanhana ja tuettuna kansalaisena, odotetaan ensin se eläke. Jokamiehen oikeus on edelleen olemassa, sitä ei ole vielä poistettu.
    Mutta toki hyvinvointibusiness on sitten aivan eri asia.
    Niin missä ovat ne vanhainkodit ja niiden puutarhat, sairaaloiden maatilat ? No tehostettu pois. tth el Esa Ruohola, Salo

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *