Blogiartikkelit Kala

Tasan viisikymmentä vuotta sitten, marraskuussa 1965, juhlittiin hotelli Marskissa komeasti uuden viljelykalalajin esiinmarssia. Presidentti Kekkosen toimiessa kummina laji sai entisen harhaanjohtavan nimen tilalle uuden ja iskevämmän. Sateenkaariraudusta tuli kirjolohi. Olisiko nyt uuden menestystarinan aika? Nelmassa on siihen aineksia.

luke_nelma_kuva_eetu_ahanen

Uusi tukijalka

Suomen vesiviljely on kasvanut kirjolohella, josta tuli nopeasti arvoltaan kalataloutemme tärkein laji. Tuotannon yksipuolisuudesta tuli ongelma, kun kauppa 1990-luvulla vapautui. Punalihainen kirjolohi joutui kilpailuun tuontilohen kanssa, jonka ylituotannot ja hintakriisit iskivät meillekin. Lisäksi tiukka ympäristösäätely on meillä Suomessa, naapureista poiketen, estänyt kilpailuun vastaamisen laitosten kokoa kasvattamalla.

Kehittyvä vesiviljelymme tarvitsee uusia, erilaisia lajeja ja entistä arvokkaampia tuotteita. Tätä varten tuotiin nelma Suomeen vuonna 2010. Tuojana oli Luonnonvarakeskukseen liitetty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tuodut kalat ovat Venäjällä viljelyssä olevaa kantaa.

Kalavalikoiman yläpäähän

Nelma on Siperiassa ja Alaskassa harvalukuisena elävä lohikala, joka kasvaa meressä ja nousee suuriin jokiin kudulle. Ulkonäöltään siikaa muistuttava nelma voi kasvaa jopa yli 25 kilon painoiseksi. Sukukypsäksi laji tulee 3 – 5 kilon kokoisena.

Nelman maku, aromi ja rakenne ovat gastronomien mukaan samettisen hienoja. Venäjällä nelma on valkoliinaravintoloiden kallein kalalaji. Arvotuotteeseen tähdätään Suomessakin. Valikoiman yläpäässä laji hyödyttää eniten koko arvoketjua. Jos yhteiskunnan vahva tahtotila vesiviljelyn lisäämisestä toteutuu, voi nelmasta tulla myös menestyvä vientituote.

Rauhassa ja turvallisesti

Nelma tuotiin vain kasvatukseen, istutuksia ei sallita. Tällöinkin uuteen lajiin liittyvät riskit on otettava huolella huomioon. Tuonti tehtiin desinfioituna mätinä karanteenin kautta ja lajista on tehty EU-asetuksen mukainen ekologinen riskiarvio.

Aivan keittiön oven takana ei nelma-annos vielä ole. Tuodusta mädistä kasvatetuista emoista alettiin tänä vuonna saada mätiä, jolla tuotantokokeilut voidaan käynnistää. Kasvu kauppakokoon vie joitakin vuosia. Mutta hyvää kannattaa hieman odottaa.

Blogi on julkaistu myös Biotalous.fi-sivuston blogissa.

Kommentoi

    1. Leviämisen hallinta on tärkeä seikka. Kun nelmaa ei ole Suomen luonnossa, sitä ei ole määritelty vieras- eikä tulokaslajiksi. Kyseessä on tuontilaji, joka on (useimpien maatalouden kasvi- ja eläinlajien tavoin) tuotu tänne muualta elintarviketuotantoa varten. Tässä ja vain tässä roolissa nelma on tarkoitus myös pitää. Lukella on tässä oma vastuunsa, mutta vielä tärkeämmät roolit on yrityksillä sekä hallinto- ja valvontaviranomaisilla.

      Tuontiluvassa nelman käyttö on rajattu vain viljelyyn, toistaiseksi vieläpä vain kiertovesiyksiköihin. Siinäkin tapauksessa, että lajin yksilöitä karkaisi tai luvatta päästettäisiin luontoon, on riski lisääntyvien populaatioiden muodostumiseen arvioitu erittäin pieneksi. Nelma vaatii mantereisen arktiset lisääntymis- ja elinolot. Huonona kilpailijana nelma on taantunut luontaisilla esiintymisalueillaankin. Luoteis-Venäjällä lajia on jo kauan yritetty kotiuttaa siinä onnistumatta, vaikka olosuhteet ovat lähempänä nelman luontaista elinympäristöä kuin meillä. Silti meilläkin on riskiarviossa suositettu, että Jäämereen laskevat vesistöt jätettäisiin viljelyalueen ulkopuolelle.

      Meidän oloissamme suurimmat kalafaunamuutosten huolenaiheet ovat liittyneet lämpenemisestä ja rehevöitymisestä hyötyviin, pienikokoisina ja nopeasti lisääntyviin uusiin lajeihin, joita ovat esimerkiksi hiljattain meille levinneet mustatäplätokko ja hopearuutana.

      1. Lisäkommenttina nelman luontoonleviämisriskistä. RKTL:n 1995 julkaisemassa raportissa ”Uusien kalalajien ja -kantojen tuonnin mahdollisuudet” (Urho ym. Kalatutkimuksia 90) nelmaa pidettiin mahdollisena arvokkaana, mutta todennäköisesti vaikeasti kotiutettavana lajina vesistöihimme. Tuo rajoitus jättää Jäämereen laskevat vesistöt viljelyn ulkopuolelle ontuu sikäli, että nelman läntisimmät esiintymisvesistöt ovat Ponoi ja muutama muu juuri jäämereen laskeva joki, missä laji hyvin harvalukuisena esiintyy.
        Ruokalankasvatuksen arvioitiin opuksessamme myös olevan nelman herkän suomupeitteen takia hankalaa. Tuolloin viljely oli maailmalla rajoittunut vain istukkaiden kasvatukseen. Onneksi olimme väärässä -nelma on ehdottomia gastronomisia suosikkejani!

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *