Blogiartikkelit Martti Esala Maatalous

FoodAfrica on läntisen ja itäisen Afrikan maiden ruokaturvatutkimukseen keskittyvä nelivuotinen tutkimusohjelma, joka päättyy kesäkuun lopussa. Kehitystyötä on tehty seitsemässä työpaketissa: maaperän hivenravinteet, kotieläinten genetiikka ja jalostus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ihmisten tasapainoinen ravitsemus, maissin ja maidon mykotoksiinit, tuotteiden markkinointi sekä uudet neuvontamenetelmät.

Kehittämiskohteet valittiin yhteistyössä suomalaisten tutkijoiden ja kehitysmaissa maataloustutkimusta tekevien CGIAR -laitosten tutkijoiden kanssa. Valitut aiheet ovat kohdealueella tärkeitä ja niihin suomalainen osaaminen voi tuoda lisäarvoa.

Kaksi keskeisintä meille tutkijoille esitettyä kysymystä ovat olleet, mikä on koko ohjelman yhteinen päämäärä, lopputulos ja vaikuttavuus, sekä miten tulokset saadaan pienviljelijöiden käyttöön. Toisin kuin monessa kehitysyhteistyöhankkeessa, emme voi osoittaa vain yhtä konkreettista tulosta: rakennusta, tehdasta, tietä tai muuta fyysistä rakennelmaa. Voimme kyllä kertoa, kuinka monta viljelijää olemme kouluttaneet, mutta se ei ole koko totuus.

Tieto luo uusia toimintamalleja

FoodAfrica-ohjelma on edistänyt tietämystä ja lisännyt CGIAR -laitosten tutkimusosaamista ja -kapasiteettia kaikkien seitsemän tutkimusaiheensa alueella. Olemme kehittäneet uutta analytiikkaa ja kartoittaneet Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden hivenravinnetilaa. Tämän tiedon avulla ja samanaikaisesti voimakkaasti kehittyvän lannoiteteollisuuden kanssa pystytään kehittämään viljelykasvien tasapainoista lannoitusta ja parantamaan niiden satoja sekä poistamaan ihmisten ja eläinten hivenravinnepuutoksia, niin sanottua piilonälkää. Olemme lisänneet tietoisuutta sadon ja maidon hometoksiineista, jotka ovat yleisiä ja haitallisia ihmisille ja eläimille, kehittäneet niiden analysointia sekä sadonkäsittelyä niiden torjumiseksi.

Ohjelmassa tuotettu tieto opastaa muun muassa videoiden välityksellä pienten lasten äitejä antamaan lapsilleen paikallisista lähteistä saatavaa tasapainoisempaa ravintoa, mikä torjuu lasten kehityshäiriöitä. Kehitimme menetelmiä, joilla kartoitetaan eri lypsykarjarotujen perimää ja jalostetaan sikäläisiin oloihin soveltuvia parempia maidontuottajia. Tulostemme avulla väestö pystyy paremmin varautumaan ilmastonmuutokseen. Kehitimme myös sadon markkinointia ICT-teknologian avulla.

Ohjelman vaikuttavuuden kannalta ratkaisevaa on, miten tieto saadaan pienviljelijöille ja muuttaako se heidän käyttäytymistään. Tieto voidaan saada viljelijöille myös kehittämällä sen pohjalta yritystoimintaa. Työmme tulosten käytäntöön saamiseksi ulkoministeriö on myöntänyt meille kahden vuoden jatkorahoituksen.

FoodAfrica-ohjelma on ollut luomassa osaamista, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia Afrikan kehityksessä. Ohjelman merkittävin vaikutus syntyy siitä, miten tuottamamme tieto luo uusia toimintamalleja laajoilla alueilla ja miten se johtaa seuraaviin innovaatioihin ohjelmassa muodostuneiden tutkimuskontaktien tai muiden tutkijoiden toimesta. Suoraan voimme tavoittaa kenties 50 tai 500 viljelijää ja parantaa heidän elinolojaan. Välillisesti toivomme pitkällä tähtäyksellä voivamme vaikuttaa muutaman sadan miljoonan viljelijän ja kaikkien miljardin afrikkalaisen hyvinvointiin.

Ulkoministeriö rahoittaa FoodAfrica-ohjelmaa osana CGIAR-laitosten rahoitusta. Hanke on Luonnonvarakeskuksen koordinoima, ja siinä ovat Suomesta mukana myös Helsingin yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *