Blogiartikkelit Tuula Packalen Metsä

Metsiä koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yleistyneet viime vuosina. Käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistamisen yhteydessä keskustellaan kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamisesta. Maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot voisivat turvata ympäristö- ja maisema-arvot myös pitkällä aikavälillä.

Metsien aktiivinen, kestävä ja monimuotoinen käyttö on yksi Suomen kansallisen metsästrategian 2025 päämääristä. Tavoitteina ovat muun muassa:

  • aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous, jossa maanomistajan ansaintamahdollisuudet voivat perustua puun lisäksi esimerkiksi ekosysteemipalveluiden kaupallistamiseen ja
  • metsäluonnon monimuotoisuus sekä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden vahvistuminen, joita turvataan metsien monipuolistuvalla hoidolla ja käytöllä.

Vuoden 2014 alussa voimaan astunut metsälaki toi metsien aktiiviseen, kestävään ja monimuotoiseen käyttöön vapautta ja vastuuta. Laki tarjoaa maanomistajille vaihtoehtoja metsien käsittelyyn. Maanomistajalla on siten aiempaa monipuolisemmat mahdollisuudet valita metsilleen tuotantosuunta tai käyttötarkoitus ja toteuttaa valinnan edellyttämät metsien käsittelyt – oli kyse sitten yritysmäisestä puun tai muiden luonnon tuotteiden kasvatuksesta ja myynnistä, luonnonarvokaupasta, reitti- tai maiseman vuokraussopimuksista. Monimuotoisuuden turvaamisessa lainsäädäntö on edelleen tiukka: monimuotoisuuden kannalta kaikkein merkittävimmät luontokohteet on suojeltu metsälailla tai luonnonsuojelulailla.

Keinot eli kaavat ovat vesittämässä tarkoituksen eli ympäristö- ja maisema-arvojen turvaamisen.

Kaavoitus valtaa alaa metsistä

Samaan aikaan toisaalla eli yleiskaavoituksessa ovat metsiä koskevat merkinnät ja määräykset sekä niihin perustuvat maisematyölupavaatimukset yleistyneet, koska kaavoittajatkin haluavat turvata ympäristö- ja maisema-arvoja. Valitettavasti tässä tapauksessa sanonta ”tarkoitus pyhittää keinot” on vaarassa kääntyä päälaelleen. Keinot eli kaavat ovat vesittämässä tarkoituksen eli ympäristö- ja maisema-arvojen turvaamisen. Kaikkein kaavamaisimmat kaavat edellyttävät maisematyölupaa kaikille metsätalousmaalla tehtäville toimenpiteille, mukaan lukien taimikonhoito ja yksittäisten puiden poisto.

Jos kunnalle maksettavan maisematyöluvan hinta on maanomistajalle korkeampi kuin mahdolliset, ehkä vuosikymmenten kuluttua toimenpiteestä saatavat tulot, metsät uhkaavat jäädä hoitamatta, maisemat pusikoitua ja reittien varret ränsistyä kulkijoille vaarallisiksi. Kuntalaisten kannalta harmillisena sivuvaikutuksena voi olla, että maanomistajat eivät enää halua omille mailleen ulkoilureittejä.

METSO-ohjelman nerokkuus perustuu kannustimeen, joka turvaa luontoarvot myös pitkällä aikavälillä.

Kaavojen sijasta kannustimia

Entä jos tarkoitus eli ympäristö- ja maisema-arvojen turvaaminen sittenkin pyhittäisi keinot ja maankäytön suunnittelijat ottaisivat käyttöön kaavamaisten karttamerkintöjen sijasta ekosysteemipalveluiden kaupallistamisen? Maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-ohjelma on osoittautunut tehokkaaksi toimintamalliksi monimuotoisuuden suojelussa. Sen nerokkuus perustuu kannustimeen, joka turvaa luontoarvot myös pitkällä aikavälillä. Kun maanomistaja saa tuloja luontoarvoista, hänen kannattaa hoitaa metsiään niin, että luontoarvot säilyvät tai jopa vahvistuvat. Tutkimushypoteesina voisikin esittää maankäyttö- ja rakennuslain uudistajille, eikö euro olisi kestävin konsultti myös muiden ympäristö- ja maisema-arvojen turvaamisessa?

Aiheesta lisää:
Metsäbiotaloutta käytäntöön metsien aktiivisen ja monimuotoisen käytön suunnittelulla

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *