Siirry pääsisältöön

Toiveemme Itämerelle: Tulosperusteisista rahoitusmalleista hyötyä ympäristölle ja kaikille toteuttajille

Blogi 21.7.2021 Pauliina Louhi Antti Iho Meri Kallasvuo

Minkä Itämereen liittyvän asian toivoisitte muuttuvan?

Haluamme kalakantojemme luonnollisen elinkierron toimivan ja kantojen olevan elinvoimaisia. Kalakantojen elinvoimaisuuden saavuttaminen edellyttää onnistumisia esimerkiksi vaellusreittien avaamisessa, veden tilan parantamisessa ja kalastuksen säätelyssä. Toive on iso haaste, jonka ratkaiseminen vaatii muun muassa valtavia rahallisia panostuksia.

Perinteisesti työtä on rahoittanut valtio. Aivan viime vuosina julkista rahoitusta on kohdennettu erityisesti vaelluskalojen palauttamiseen ja elinvoimaisuuden lisäämiseen rakennetuissa vesistöissä. Julkisen sektorin panostukset ovat olleet merkittäviä, mutta siitäkin huolimatta niukkoja verrattuna haasteen laajuuteen.

Samaan aikaan suomalaiset suhtautuvat lohikalojen elinympäristökunnostuksiin hyvin innostuneesti. Vesistökunnostukset koetaan tapana ennallistaa suomalaisille tärkeää vesimaisemaa ja sillä tavalla lisätä vesistön arvostusta, asuinympäristön viihtyvyyttä, virkistyskäyttöarvoa ja matkailullista vetovoimaa. Yksityishenkilöt ja yritykset ovat olleet halukkaita osarahoittamaan miljoonaluokan ennallistamisprojekteja.

Voidaankin todeta, että kalakantojen ennallistamiseen tarvitaan uusia, kustannustehokkaita rahoitustapoja.  Julkisen rahoituksen vaikuttavuutta voitaisiin tehostaa yhdistämällä siihen yksityistä pääomaa ja sijoitustoimintaa.

Miksi se on tärkeää? Miten se muuttaisi Itämeren tilaa?

Runsaat kalakannat tarjoavat enemmän saalista pienemmillä hoitopanostuksilla. Monipuolinen ja luonnonvalinnan läpikäynyt kalasto kestää ympäristön muutoksia ja kykenee palautumaan yllättävistäkin ympäristömuutoksista. Tulosperusteisten rahoitusmallien avulla yksittäisten toimenpiteiden ja rajallisten hankkeiden sijaan voitaisiin siirtyä laajempiin kokonaisuuksiin, jolloin vaikutukset olisivat havaittavissa sisävesissä ja Itämerellä.

Yksityistä pääomaa hyödyntävät tulosperusteiset rahoitusmallit voisivat parhaimmillaan muuttaa nykyiset ympäristöhaasteet sijoituskohteiksi. Näissä rahoitusmalleissa korvauksen suuruus on sidottu toimenpiteiden onnistumiseen; mitä enemmän vaikuttavuutta saadaan, sitä suurempi voi korvaus olla.

Tulosperusteisten rahoitusmallien käyttämiseen liittyy läheisesti tulostavoitteisuus – tehokkaimmat ja toimivimmat menetelmät tuottavat ympäristön kannalta parhaan tuloksen, minkä toteutumista myös seurataan. Ympäristö hyötyy kattavimmista toimenpiteistä ja seurannasta, sijoittaja voi saada rahoilleen tuottoa ja positiivista mainetta sekä parantaa yhteiskuntavastuutaan, ja valtion rahoitukselle saadaan enemmän vaikuttavuutta.

Mikä on tärkein Itämeren tilan kohentamiseksi tehty toimenpide?

Luken koordinoimassa Kalatalouden ympäristöohjelmassa kehitetään ja testataan tulosperusteisia rahoitusmalleja ja tarjouskilpailuja. Työ on vasta alussa, joten konkreettisia tuloksia joudumme odottamaan vielä hetken. Tulosperusteiset rahoitusmallit ovat tapa maksaa työn tuloksista perinteisten toimenpiteiden toteutuksen sijaan. Kalaston ennallistamisessa tätä voitaisiin soveltaa esimerkiksi pienten vaellusesteiden purkamisessa. Pato kerrallaan tapahtuvan vaellusesteiden purkamisen sijaan voitaisiin kilpailuttaa toimija, joka sitoutuisi löytämään ja purkamaan kerrallaan esimerkiksi 10 vaellusestettä. Toimija vastaisi määritellyn vaikuttavuuden saavuttamisesta eli toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta sekä rahoituksen keräämisestä yksityisiltä tahoilta. Kilpailutuksen perusteella purkamiseen valikoituisivat kohteet, jotka eniten vapauttaisivat potentiaalia vaelluskalojen luonnolliselle lisääntymiselle. Vaellusesteiden purkamiseen saataisiin tehokkuutta vähemmillä resursseilla, ja ne kohdistuisivat selkeämmin juuri oikeisiin kohteisiin.

Lisätietoa:
  • Kalatalouden ympäristöohjelma
  • Sushydro-projekti, joka valmistelee yhdessä WWF:n, MMM:n, Etelä-Savon Elyn kanssa tarjouskilpailupilottia Etelä-Savon ELyn alueelle. Tarkoituksena on testata ja kehittää menetelmää niin, että sitä päästäisiin soveltamaan Suomessa laajemmin. Näin päästäisiin kohdentamaan huomio ja toimintatarmo vaikuttavimmassa järjestyksessä sinne, missä päästään mahdollisimman sujuvasti avaamaan ja kuntouttamaan äärimmäisen tärkeitä pieniä ja keskisuuria virtavesiä ja suurten virtavesien latvoja.