Blogiartikkelit Kala, Maatalous, Ympäristö

Itämerellä ja Chesapeake Baylla on samanlainen ikoninen merkitys lähialueensa asukkaille. Yhteistä on myös se, että vesiensuojelun tavoitteet perustuvat pääosin luonnontieteelliseen tietoon. Talous- ja yhteiskuntatieteet voisivat tuovat päätöksentekoon lisää tehokkuutta, ymmärrystä kannustimien vaikutuksista ja tietoa suojelun koetuista hyödyistä.

Itämeri ja Yhdysvaltojen itäosassa sijaitseva Chesapeake Bay ovat maailman suurimpia murtovesiä. Vesistöjen ympärillä asuu miljoonia ihmisiä useiden osavaltioiden tai valtioiden alueella. Merkittävin ympäristöongelma on liiallisten ravinnepäästöjen aiheuttama rehevöityminen ja sen haitalliset seuraukset: hapettomuus, sameus ja leväkukinnat.

Itämeri ja Yhdysvaltojen itäosassa sijaitseva Chesapeake Bay ovat maailman suurimpia murtovesiä.

Sekä Chesapeake Bayn että Itämeren ravinnepäästöille on asetettu vähennystavoitteet, jotka on kohdennettu (osa)valtioille. Päästövähennykset perustuvat luonnontieteelliseen mallinnukseen siitä, paljonko kuormitusta tulee vähentää ympäristötavoitteen saavuttamiseksi. Chesapeake Bayn alueen malli laskee myös toimenpiteiden vaikutuksen päästöihin. Vähennystavoitteiden toteutumista vesistöissä seuraavat Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto EPA ja Itämeren suojelukomissio HELCOM.

Chesapeake Bayn valuma-alueella on kuusi osavaltiota, joista vain kahdella on rantaviivaa. Itämeren rannikkovaltioita on yhdeksän, ja valuma-alueella on lisäksi viisi muuta maata. (Osa)valtioilla on erilaisia näkemyksiä ja taloudellisia vaikutuksia suojelutoimenpiteistä, sillä suojelun kustannukset ja hyödyt jakautuvat epätasaisesti.

Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen on erityishaaste molemmilla alueilla.

Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen on erityishaaste molemmilla alueilla. Yhdysvalloissa osavaltiot päättävät itse maatalouden säätelystä. Itämerellä Euroopan unionin jäsenvaltioiden maataloutta ohjaa yhteinen maatalouspolitiikka. Rannikkovaltioista Venäjä ei ole tämän säätelyn piirissä.

Maatalouden kuormitusta vähentävien toimien tehokkuus riippuu siitä, missä ja minkälaisilla tiloilla ne toteutetaan. Kohdennetut toimenpiteet voisivat johtaa suurempiin päästövähennyksiin, mutta niiden käytännön toteutus on haastavaa. Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa käydään keskustelua tuloslähtöisestä maatalouspolitiikasta, jossa ympäristöperusteisia maataloustukia maksettaisiin niistä saatavien hyötyjen – esimerkiksi vesistöjen tilan parantumisen – mukaan, toimenpiteiden rahoittamisen sijaan.

Talous- ja yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella on paljon annettavaa vesiensuojelussa.

Talous- ja yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella on paljon annettavaa vesiensuojelussa. Sen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ympäristötavoitteiden asettamisessa ja priorisoinnissa sekä kansalaisten suojelusta saamien hyötyjen arvioinnissa. Lisäksi voidaan tunnistaa kustannustehokkaita toimenpiteitä ja arvioida kannustimien vaikutuksia esimerkiksi viljelijöiden käyttäytymiseen. Näin ravinnekuormitusta voidaan vähentää mahdollisimman tehokkaasti ja hyväksyttävästi.

Hyviä esimerkkejä luonnon- ja taloustieteellisen tutkimuksen yhdistämisestä löytyy yksittäisistä hankkeista, ja nykyisin tutkimusrahoituksessa painotetaan tieteidenvälisyyttä.

Tulevaisuuden haasteena on saada käyttöön korkeatasoista luonnon- ja yhteiskuntatieteitä syvällisesti yhdistävää tutkimusta, joka vastaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Valtameren ylittävä yhteistyö tuo uusia näkökulmia ja etuja sekä tutkimuksessa että päätöksenteossa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *