Blogiartikkelit Antti Ihalainen Metsä

Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa Suomen metsien kehitystä valtakunnan metsien inventoinnilla (VMI). Tuloksista nostetaan usein esille puumäärä, 2,5 miljardia kuutiometriä tuoreimpien VMI12-mittausten mukaan tai puuston vuotuinen kasvu, 110 miljoonaa kuutiometriä. Inventointi tuottaa kuitenkin myös paljon muuta tietoa.

Kokosimme tähän kirjoitukseen niistä muutamia vastikään julkaistusta VMI11-loppuraportista:

Metsä- ja kitumaalla kasvaa yhteensä 79 miljardia puuta – 20 prosenttia puuston tilavuudesta isoja puita

Vähintään 1,3 metrin mittaisten elävien puiden lukumäärä VMI11-aineistossa on 472 932. Inventoinnin otantasysteemi huomioon ottaen se tarkoittaa, että metsä- ja kitumaalla kasvaa kaikkiaan 79 miljardia puuta:

  • Yli puolet puista on läpimitaltaan alle 2,5 cm.
  • Puista 12 miljardia on läpimitaltaan vähintään 10 cm.
  • Isoja, vähintään 30 cm läpimitaltaan olevia puita on 500 miljoonaa. Näiden puiden keskimääräinen tilavuus on 940 litraa ja yhteenlaskettu kokonaistilavuus 470 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 20 prosenttia metsä- ja kitumaan puuston tilavuudesta.

Yli 160-vuotiaita metsiä on lähes miljoona hehtaaria – vanhin VMI11-aineiston puu 522-vuotias

Suomessa on lähes miljoona hehtaaria metsämaan metsiä, joiden ikä on yli 160 vuotta. Mutta kuinka paljon meillä on yli 200- tai yli 400-vuotiaita metsiä:

  • Yli 200-vuotiaita metsiä on 520 000 hehtaaria ja jos kitumaatkin otetaan mukaan, alaa on yhteensä 660 000 hehtaaria.
  • Yli 300-vuotiaita metsiä on jo aika vähän: metsämaalla 40 000 hehtaaria ja kitumaalla 10 000 hehtaaria.
  • Puuston keski-iältään yli 400-vuotiaita metsiä on niin vähän, että inventoinnin koealojen (53 601 kpl) joukossa niitä on vain yksi.

Vanhoissa metsissä on tyypillisesti monen ikäisiä puita ja yksittäinen puu voi olla huomattavasti vanhempi kuin metsikölle arvioitu keskimääräinen ikä. VMI11-aineiston vanhin koepuu on 522-vuotias. Metsä- ja kitumaan koepuiden ikien perusteella on laskettu, että yli 200-vuotiaita puita on arviolta 270 miljoonaa, yli 300-vuotiaita 32 miljoonaa ja yli 400-vuotiaita 4,5 miljoonaa.

Koealametsiköissä 25 puulajia – vähintään kolmen puulajin metsiköitä 34 prosenttia

Lähes kolme miljoonaa hehtaaria (15 %) metsämaan alasta on puustoltaan eri-ikäisrakenteista (16 000 ha) tai siinä on vallitsevan puusukupolven lisäksi alikasvos ja/tai ylispuustoa. Alikasvoksia on yhteensä 1,5 miljoonalla hehtaarilla, puulajina useimmiten kuusi. Ylipuustoja on 1,4 miljoonaa hehtaaria, yleensä mäntyjä.

Koealametsiköissä vallitsevina puulajeina on kaikkiaan 18 eri puulajia – toki niin, että vain yhdellä prosentilla alasta se on muu kuin mänty, kuusi tai koivu:

  • Puhtaita tai lähes puhtaita havu- tai lehtimetsiä on 56 prosenttia metsistä.
  • Jossain määrin sekapuustoisia metsiä on 29 prosenttia.
  • 14 prosenttia on sekametsiä, joissa on sekä havu- että lehtipuustoa vähintään 25 prosenttia.
  • Yhden puulajin metsien osuus on 30 prosenttia, kahden 35 prosenttia, kolmen 27 prosenttia ja yli kolmen puulajin metsien osuus seitsemän prosenttia metsämaan alasta.

Lukupuina mitattiin kaikkiaan 25:n eri puulajin puita:

  • Männyn, kuusen ja koivun osuus puuston tilavuudesta on 96,4 prosenttia.
  • Haapaa, leppää, pihlajaa, raitaa, halavia, tuomia ja muita ei-jaloja lehtipuita on 82 miljoonaa kuutiometriä eli 3,5 prosenttia koko puuston tilavuudesta.
  • Muuta havupuuta kuin mäntyä ja kuusta on yhteensä 2,3 miljoonaa kuutiometriä.
  • Jalojen lehtipuiden – kynäjalavan, saarnen, tammen, vaahteran ja pähkinäpensaan – tilavuus on vajaat 600 000 kuutiometriä.

Valtaosa puustosta on luontaisesti syntynyttä – kokonaistilavuudesta 16 prosenttia viljeltyjä

Jokaiselle koepuulle kirjataan sen syntytapa eli, onko puu luontaisesti syntynyt, istutettu tai kylvetty. Vaikka nykyisistä taimikoista kaksi kolmasosaa ja nuorista kasvatusmetsistäkin 40 prosenttia on perustettu viljelemällä, valtaosa puustosta on luontaisesti syntynyttä. Puuston kokonaistilavuudesta 16 prosenttia on viljeltyjä eli istutettuja tai kylvettyjä puita. Istutettuja puita on kaikkiaan 3,9 miljardia ja kylvettyjä 2,1 miljardia kappaletta.

Lisätietoa:

Kommentoi

  1. Onko arviota siitä, miten puiden lukumäärä on läpimitaltaan 20-30 cm luokassa ja yli 30 cm luokassa kehittynyt Suomessa VMI10 –> VMI12?

    1. VMI10:n mittaukset tehtiin vuosina 2008-2013 ja VMI12:n mittaukset vuosina 2014-2018. Niiden välillä eli 10 vuoden aikana kysymäsi puiden lukumäärä (kpl) kehittyi seuravasti:

      Läpimittaluokka 20-30 cm: 2,1 miljardia ->2,5 miljardia, lisäys 21 %
      Läpimittaluokka yli 30 cm: 470 miljoonaa -> 540 miljoonaa, lisäys 14 %

      Puuston tilavuus (m3) kehittyi vastaavasti seuraavasti:

      Läpimittaluokka 20-30 cm: 731 miljoonaa ->902 miljoonaa, lisäys 23 %
      Läpimittaluokka yli 30 cm: 437 miljoonaa -> 514 miljoonaa, lisäys 18 %

      Puuston tilavuuden suhteellinen muutos on suurempi puin puiden lukumäärän muutos, eli puiden keskikoko noissa läpimittaluokissa suureni.

  2. 79 miljardia puuta Suomessa.
    1 % puista (500 milj.) läpimitaltaan yli 30cm, 15 % (12 mrd) läpimitaltaan yli 10cm ja ”yli puolet” läpimitaltaan alle 2,5cm.

    Tarkoittaako tämä, että reilusti yli 80% Suomen puista on läpimitaltaan alle 2,5cm?

    Kuulostaa asiaan perehtymättömälle aivan valtavalta osuudelta. Mihinkähän suuntaan on luvut menossa? Onko uusia raportteja aiheesta tehty?

    1. Läpimitaltaan yli 10-senttisiä puita on – kuten toteat – noin 15 % puiden lukumäärästä, ja 2,5 -10 senttisten puiden osuus on 30 %. Alle 2,5-senttisten puiden osuus on 55 % – eli joka tapauksessa ”valtava”, kuten kirjoitit. On syytä vielä tarkentaa, että tilastossa ei ole puita, joiden pituus on alle 1,3 metriä.

      Suomen metsien puustosta puhuttaessa tilavuus on kuitenkin kuvaavampi mittari kuin puiden lukumäärä. Alle 2,5 sentin puiden osuus puuston tilavuudesta on vain 0,7 %, kun yli 10-senttisten osuus on 90 %.

      Pienien puiden suuri lukumäärä perustuu vain pieneltä osin istutukseen tai kylvöön. Valtaosa on luontaisesti siemenestä tai vesoina syntyneitä lehtipuita, jotka kuolevat luontaisesti tai raivataan taimikonhoidon yhteydessä.

  3. Olisi eduksi globaalimielessä että myös metsäpalojen hehtaarit tulisivat meillä näkyviin. Eli Metsähallitus ennallisti 1 000 ha metsää, muita metsä paloja (wildfires)(Pelastuosastolta saa tiedon).
    Nämä tulisivat näkyviin FRA-2020 kerättävään dataan. Voitte katsoa Californian paloja realiajassa sekä Brasilian kymmeniä tuhansia maasto- ja metsäpaloja juuri nyt realiajassa (ainakin 30 Mha palaa siellä). Etelä-Euroopan vuoden 2017 lähes 1 Mha paloista voitaisiin myös tiedottaa koska ne tulevat vaikuttamaan EU alueen vuotuisen hiilinielun kokoon joka nyt on 220 Miljoonaa tonnia. Vuoden 2017 palot ovat vähentäneet tätä nielua lähes 100 Miljoonalla tonnilla.

    1. VMI:n tuloksissa metsäpalot näkyvät metsätuhotaulukoissa yhtenä tuhon aiheuttajana. VMI11:n mukaan metsäpaloja oli metsämaalla kaikkiaan 23 000 hehtaaria, joista vajaa kolmasosa vakavia tai täydellisiä tuhoja. Yli puolet metsäpaloalasta oli suojelluilla alueilla, missä palon jäljet voivat näkyä hyvinkin pitkään palon jälkeen. VMI ei kuitenkaan ole sopiva ”instrumentti” vuotuisten metsäpalojen määrän tilastointiin.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *