Blogiartikkelit Teppo Vehanen Metsä

Pohjolan asuttaminen alkoi kivikaudella noin 20 000 vuotta sitten. Suomeen pysyvä asukasto saapui, kun mannerjää vetäytyi viimeisen jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Geeniteknologian myötä tiedämme nyt, että osa väestöstä saapui idästä ja osa etelästä, Jako joka asiantuntijoiden mukaan näkyy edelleen. Biotalous, luonnosta saatavien uusiutuvien materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen, on kuitenkin ollut kansaa yhdistävä tekijä noista ammoisista ajoista lähtien.

Vaikka biotuotanto on suomalaisille jo vanhastaan tuttua, kesti pitkään ennen kuin biotuotteiden jalostusaste nousi niin korkealle, että sillä oli suuria vaikutuksia maan talouteen. Omat muistoni pohjoisesta tukevat tätä havaintoa. Biotuotteet hankittiin lähinnä kalastamalla ja metsästämällä (omavaraistalous), niitä ei juuri jalostettu, mutta voitiin toki vaihtaa muihin palveluihin tai hyödykkeisiin (vaihdantatalous). Ajoneuvoliikenne oli vähäistä ja liikkuminen, erityisesti näin talvisaikaan, tapahtui pääasiassa alhaisen jalostusasteen keinoin, pulkilla, kelkoilla ja suksilla liukuen läpi susisten maastojen.

Vasta metsäteollisuuden kansainvälinen menestys nosti jalostusastetta niin että syntyi runsaasti uusia työpaikkoja (markkinatalous). Suomi alkoi vaurastua ennenäkemätöntä vauhtia. Talouden nousu näkyi myös pohjoisessa lisääntyneenä kulutuksena ja laajoina hakkuuaukioina. Ensimmäinen biotalouden aalto pyyhkäisi yli Suomen.

Potkukelkka pitää saada kulkemaan

Vaikka välillä Suomi hurahti (väärään?) teknologiauskoon, talouden tämän hetkisiin ongelmiin haetaan uutta nousua juuri biotaloudesta. Juuri nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta, innovaatioita ja uusia tuotteita. Ilmassa on kuitenkin myös vakavia uhkia. Kykenevätkö suomalaiset aidosti uudistumaan ja kykeneekö Suomi uudistamaan toimintatapansa jälleen asiakaslähtöiseksi? Pahimmissa ennusteissa Suomi on palautumassa takaisin kivikauteen. Tästä on kaksi varoittavaa esimerkkiä alla.

On tammikuinen sunnuntaiaamu Helsingissä. Aurinko paistaa, pakkasta on reilu 10 astetta ja uutta lunta parikymmentä senttiä: erinomainen sää lähteä lasten kanssa ulkoilemaan. Varastossa odottavat pulkka ja mummon potkukelkka. Mutta ei onnistu, pulkka kirskahtaa kiinni jalkakäytävän sorakivikerrokseen, jonka huoltoyhtiö on ehtinyt aamulla levittää. Potkukelkalla pääsen ajoittain vauhtiin mutta pysähdys on sangen kivulias kelkan jalasten kohdatessa soraan. Luovun ulkoilupäivästä, vien lapset mummolle hoitoon ja siirryn lähiöravintolaan miettimään kysymystä: Minkä ihmeen takia pakkaslumeen pitää sotkea pieniä kiviä koko väylän leveydeltä? Eihän pakkaslumi ole edes liukasta. Onko biotalousihminen niin taantunut että ei pysty enää kävelemään lumisella alustalla?

Aasianrunkojäärä on haitallinen lehtipuita tuhoava vieraslaji. Suomeen jäärä on saapunut kiinalaisen kivitavaran kuljettamiseen käytetyissä puisissa kehikoissa. Lähiöravintolassa herään uuteen kysymykseen: Jäärällä tai ilman, miksi ihmeessä Suomeen tuodaan kiviä Kiinasta? Onhan Suomessakin kiviä.

Löytyykö ratkaisu biotalouskivistä?

Molempiin kipeisiin kiviesimerkkeihin löytyy rakentava ja eteenpäin katsova ratkaisu uudesta ajattelusta ja biotaloudesta. Voimmehan tuottaa teollisuuden sivuvirroista kiviä, joiden kitka (µ=F/N) on lunta pienempi. Näin huoltoyhtiö saa vapaasti levitellä kiviä ja biotalouskivet suorastaan kiidättävät pulkan vauhtiin.

Ja tehdään suomalaisia kiviä myös korvaamaan kiinalaiset tuontikivet. Esimerkiksi nanoselluloosasta tehtyihin biotalouskiviin voitaneen liittää ominaisuus, jolla ne imevät ympäristöstään melua, ilmansaasteita ja rehevöittäviä ravinteita. Näin innovatiivisia tuotteita menee myös Kiinan vientiin kuin häkä, ja uhkaava kivikausi on muuttunut biokaudeksi. Näin ainakin lähiravintolassa kaikki hereillä olevat tuumaavat.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *