Blogiartikkelit Metsä

Toimintatapoja on muutettava, jotta tuottavuus, kannattavuus ja vaikuttavuus paranevat, kuuluu viesti näinä päivinä yhä useammalle. Kehotus koskee yhtä lailla niin alkutuottajia, tuotekehittäjiä ja palveluntarjoajia kuin tutkijoitakin. Mantramaisena muoti-ilmauksena meitä komennetaan usein epämukavuusalueelle.

Mutta miksi uusiutumisen ja kehittymisen pitäisi tapahtua kärsien? Ainakin minulla itselläni epämukavuuden tunne lannistaa luovuuden ja innon, ja luulenpa että samoin kokevia on muitakin. Ehdotan kärsimyssanaston sijaan uuteen tutustumista myönteisempien mielikuvien kautta. Tehdään pieniä kokeiluja, testataan uteliaasti uutta, tutustutaan kiinnostaviin ideoihin.

Pienet poikkeamat tutusta ja totutusta ovat käyntejä lähikehityksen vyöhykkeellä, joka on venäläisen psykologin Lev Vygotskin kehittämä käsite. Alun perin lähikehityksen vyöhyke oli apuna lasten oppimisen tutkimisessa, mutta myöhemmin sitä on sovellettu myös aikuisten oppimiseen kehittävän työntutkimuksen alalla. Kehittymistä tapahtuu, kun ympäristö tukee sellaista kokeilua, johon ei itse omin neuvoin kykenisi.

Omalla lähikehityksen vyöhykkeellä tietoisesti käyminen on henkilökohtaisen tason kokeilukulttuuria. Jokainen meistä voi rakentaa kokeiluja tukevaa ympäristöä jakamalla ideoita ja omia kokemuksia, auttamalla ja kannustamalla toista ja hyväksymällä myös epäonnistuneet kokeilut. Pienten uutuuksien kokeileminen ylläpitää turvallisuuden tunnetta ja pystyvyysuskomuksia – se ei kuitenkaan estä suurten tai jopa radikaalisti uudenlaisten toimintatapojen löytämistä, sillä pienissä kokeiluissa onnistuminen lisää rohkeutta yhdistellä yksittäisiä uutuuksia suuremmiksi kehittymisharppauksiksi.

Eräs esimerkki lähikehityksen vyöhykkeen ja kokeilukulttuuriajattelun soveltamisesta Luken toiminnassa on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa käynnissä oleva VERNE-projekti, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Siinä tutkijat ovat mukana virittämässä Metsäkeskuksen metsäneuvojille ympäristöä, jossa he pääsevät ohjatusti kokeilemaan uusia metsänomistajien ryhmäneuvonnan keinoja. Tavoitteena projektissa on, että metsäneuvojat viihtyvät ja ovat aiempaa tuottavampia työssään, kun uudet neuvontatavat innostavat metsänomistajia ja houkuttelevat omistajaverkostoihin myös sellaisia metsänomistajia, joita perinteinen neuvonta ei ole kiinnostanut. VERNE-projekti muodostuu kokeiluista, kokemuksista ja niiden avulla yhteistoiminnallisesti oppimisesta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *