Blogiartikkelit Panu Orell Kala, Ruoka

Tenojoen uudesta kalastussopimuksesta on neuvoteltu ja väännetty kättä vuodesta 2012 alkaen. Prosessin aikaansaamat laineet ovat lyöneet myös Tenon lohitutkimuksen päälle. Julkisuudessa liikkuu säännöllisesti jos jonkinlaista huhua Tenon lohiseurannoista tai oikeastaan niiden olemattomuudesta. Puhutaan arvioista ja arvauksista, saalistilastoinnille hymähdellään, muista seurannoista ei edes keskustella. Jopa eräät kansanedustajat päivittelevät tilannetta ja esittävät lohiseurantojen käynnistämistä.

Tässä vaiheessa on pakko katsoa peiliin! Olen ollut mukana Tenojoen lohitutkimuksessa vuodesta 1998 lähtien, mutta viestimme ei selvästikään ole tavoittanut kansalaisia tai edes kansanedustajia. Tenojoen lohikannat ovat koko maailman mittakaavassakin yksi tutkituimpia ja seuratuimpia lohikantoja! Tietoa on valtavasti.

Tenojoen lohikannat ovat koko maailman mittakaavassakin yksi tutkituimpia ja seuratuimpia lohikantoja!

Monimuotoista seurantaa

Jo 1970-luvulta lähtien Tenolla on vuosittain seurattu muun muassa lohen poikastuotantoa laajahkoilla sähkökalastuksilla, tilastoitu vakioidusti kalastajien ja lohisaaliin määrää sekä selvitetty lohikantojen ikä- ja kokorakenteita sekä alkuperää (villi/viljelty) tuhansista saalisnäytteistä. Tällä vuosituhannelle on aloitettu nousevien lohien määrien videolaskennat Utsjoessa ja Laksjohkassa (= indeksijokia, jotka kuvaavat laajemminkin lohikantojen vaihtelua koko Tenossa) sekä kutulohimäärien pintasukelluslaskennat useissa pienemmissä sivujoissa.

Yllä mainittujen lisäksi nousulohien määriä on viime vuosina laskettu video- ja kaikuluotausseurannoin useissa tärkeissä Tenon sivujoissa kuten Vetsijoessa sekä Karas- ja Valljohkassa. Puhumattakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutetuista laajamittaisista geneettisistä tutkimuksista, jotka ovat avanneet aivan uuden maailman lohikantojen tilan arviointiin ja niiden hoidon suunnitteluun.

Julkisuudessa tikun nokkaan on viime aikoina noussut halu laskea kaikuluotaamalla kaikki Tenoon nousevat lohet Tornionjoen tapaan.

Kaikkien Tenon lohien laskenta?

Julkisuudessa tikun nokkaan on viime aikoina noussut halu laskea kaikuluotaamalla kaikki Tenoon nousevat lohet Tornionjoen tapaan. Se olisi toki erinomainen lisä Tenojoen vesistön lohikantojen seurantaan, muttei yksinään ole mikään parantava ihmelääke.

Yli 30 geneettisesti erilaistunutta lohikantaa edustavan jokisysteemin alaosassa toteutettava pistemäinen kaikuluotauslaskenta tarvitsee tuekseen vähintäänkin vankan geneettisen näytteenoton, saalistilastoinnin sekä joidenkin sivujokien nousulohien laskennan, jotta yksittäisten lohikantojen tilaan päästään käsiksi.

Tenojoen vesistössä lohikantojen hoidon keskeisenä tavoitteena on riittävän kutukalamäärän varmistaminen vesistön eri osiin ja sivujokiin. Siksi Tenolla tarvitaan lohikantakohtaista seurantatietoa, jota pääuoman lohien määrän kaikuluotauslaskenta ei yksinään ole.

Kun kaikki eri seurantatiedot yhdistetään, niin hyvä tulee. Rauhallista Joulua!

Kommentoi

  1. Miten tutkija selittää sen että verkkopyynti on vähentynyt kolmasosaan kahdeksankymmentäluvulta, mutta saalis pysynyt suunnilleen samana?

    1. Terve Jarkko. Hyvään kysymykseesi ei ole yksiselitteistä vastausta tutkijallakaan. Asiassa on tietenkin monta puolta. Ensinnäkin verkkopyynnin määrän väheneminen ei Tenon kaltaisessa lohijoessa suoraan tarkoita saaliiden vähenemistä samassa suhteessa. Tuottoisimmat verkkopyyntipaikat ovat edelleen käytössä, vaikka paljon pyyntipaikkoja on hiljentynytkin. Toisekseen lohikantojen luonnollinen vaihtelu (esim. meriselviytyminen) vaikuttaa suuresti tiettynä vuotena tai vuosijaksoina saataviin saaliisiin, jolloin pyyntitehon ja saaliin suora vertaaminen on varsin hankalaa. Oman epävarmuutensa kuvioon tuo myös se, ettei pitkän aikavälin kattavaa verkkopyyntitehotietoa ole olemassa. Vaikka esim. patokalastus on erittäin tuntuvasti vähentynyt, niin kulkutuspyynti on pikemminkin ollut kasvusuunnassa.

      Erilaisilla verkkopyyntitavoilla saaduksi arvioitu lohisaalis Tenolla on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuitenkin ollut selvästi pienempi kuin esim. 1980- ja 1990-luvuilla. Samaan aikaan Tenon lohikannat ovat hyötyneet niin Tenossa kuin merialueella 1980-1990-luvuilla tehdyistä säätelytoimenpiteistä.

      1. luulisi 1/3 osan verkkopyynnin vähenemisen jo näkyvän saalistilastoissa tai lohen määrässä, oli tutkimusmentelmä mikä tahansa ja tilastointi mitä tahansa.
        edellyttäen tietenkin että verkkopyynti on merkittävä kuolleisuustuottaja.

  2. Kaiken kaikkiaan uuden sopimusluonnoksen mukaan rannaltapyytäjäturisti (=perhokalastaja) ja venemies asetetaan aivan erilaiseen asemaan luvan hinnoittelun puolesta, eikä kalastusajan suhdetta oteta huomioon. Rantakalastukseen soveliaita jo ikimuistoisien paikkojen määrä on suurinpiirtein vakio. Lisäksi viimevuotisten huonojen jäittenlähtöjen takia uusia nousuväyliä/ottipaikkoja ei enää ole ilmestynyt. Venekalastaja pystyy kalastamaan koko joen leveydeltä. Rantaonkija kuten esim. Boratbockalla (jossa olen perhostellut yli 30 vuotta) kun onkijoita on luokkaa 15-17 kappaletta samaa aluetta onkimassa, niin kalaan pääsee kolme kertaa luvan aikana. Kalastusmatkaa on noin 100 metriä…Jos rantaonkija saa edes yhden kalan per lupa (yleensä 1-3 kg:n titti), niin tämä ei Tenon lohimäärää verota…Lyhennetään mieluummin kalastusaikaa eli laitetaan yksi rauhoituspäivä lisää…

  3. Tervehdys Ilkka. Kysyit kommentissasi miksi Tenon pääuoman lohien määrän laskemista ei ole tehty ja samalla ehdotit sitä toteutettavaksi kolmessa eri kohdassa. Hyvä kysymys, johon on helppo vastata. Ensimmäinen ja tärkein syy on raha. Yhdenkin pääuoman kaikuluotauspaikan perustaminen edellyttää ensi alkuun noin 350 000 € investointia kaikuluotauslaitteisiin ja oheistarvikkeisiin. Tämän päälle tulee vielä seurannan pyörittämisen ja aineiston analysoinnin kustannukset, joka sekään ei ole aivan ilmaista. Tällaisia rahoja ei seurantoihin nykypäivänä ole juurikaan tarjolla, tyrkyllä tai haettavissa. Pikemminkin seurantojen rahoitusta leikataan koko ajan. Mahdoton yhtälö, ellei jostain löydy anteliasta mesenaattia?

    Lopuksi vielä lyhyt kommentti kalamäärien ”arvioista”. Myös lohien laskenta Tenon pääuomassa kaukuluotausseurannalla tuottaa arvion lohimäärästä. Siinäkin on omat virhelähteensä ja epävarmuutensa..

    Kannustan Tenon lohenkalastuksessa kohtuuteen ja isojen lohien osalta vielä tiukemaan kohtuuteen.

  4. Hei. Kun tutkittua tietoa on niin paljon .kysyn vaan miksi pääuoman lohien määrän laskemista ei ole tehty. Jos toteutus olisi Tanassa,Utsjoella ja karikasniemellä. Niin olisi jonkinlainen kuva mitä nousulohelle tapahtuu. Nyt on vain joitakin arvioita kalanmääristä. Kysyisin vielä eikö voisi tehdä ehdotusta isojen lohien vapauttamiseksi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *