Blogiartikkelit Ilmasto, Maatalous

Etelä-Suomen lumettoman joulukuun pimeyteen ja jatkuviin huonoihin talousuutisiin toi tieto Pariisin uudesta ilmastosopimuksesta valon pilkahduksen. Viikonloppuna Pariisissa solmittiin lähes kaikki maailman maat kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään vuodesta 2020 alkaen. Ilmastosopimuksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Jo ennen Pariisin ilmastokokousta useat sijoittajat ilmoittivat luopuvansa fossiilisten polttoaineiden tuottajiin tekemistään sijoituksista. Esimerkiksi Norjan valtion öljyrahasto myi hiileen liittyvät osakkeensa. Suomessa Ilmarinen ja Nordea ovat poistaneet sijoituksiaan hiiliyhtiöistä. Nordea ilmoitti lisäksi, ettei se enää halua asiakkaikseenkaan yhtiöitä, joiden liiketoiminta perustuu hiileen. Sijoittajat tuntevat talouden lait. Kukaan ei halua olla häviäjänä ”hiilikuplan” puhjetessa.

Muuttuva ilmasto ajaa ihmiset liikkeelle

Vaikka ilmastomuutoksen, maan kasvukunnon heikkenemisen, siirtolaisuuden ja konfliktien kytkennöistä tarvitaan lisää tutkimustietoa, tiedetään maan kasvukunnon heikkenemisen olevan merkittävä siirtolaisuuden aiheuttaja. Syyriaa viime vuosina koetelleet kuivuudet ovat olleet osasyy tai jopa sytyke sisällissodalle. Puolet Syyrian asukkaista on jo liikkeellä: yli 4 miljoonaa on paennut maasta ja 7,6 miljoonaa maan sisällä.

Noin 40 prosenttia maapallosta on kuivia alueita, ja niillä asuu kaksi miljardia ihmistä. Ilmastonmuutos ajaa yhä useamman heistä liikkeelle tilapäisesti tai pysyvästi. Vaikka FAOn maaperän vuodeksi julistama vuosi 2015 on pian päättymässä, säilyy pellon hyvän kasvukunnon merkitys varmasti keskusteluissa niin turvapaikanhakijoiden kuin huonon maan rakenteen aiheuttamien satotappioiden takia.

Hiilen lisääminen parantaa maan tuottavuutta

Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastokokouksessa Ranskan aloitteen hiilen sitomisesta viljelysmaahan. Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Maaperän hiilen lisääminen hillitsee ilmastonmuutosta sekä parantaa peltojen tuottavuutta ja sopeutumiskykyä. Kansainvälinen maaperän hiileen liittyvä tutkimusyhteistyö tulee aloitteen ansiosta lisääntymään.

Hyvä peltomaan kasvukunto on ravinteiden kierrätyksen tärkein edellytys. Hyvälaatuinen peltomaa säätelee tehokkaasti hiilidioksidia, vesitaloutta ja ravinnekiertoa. Siinä on vilkas mikrobitoiminta, joka edistää kasvinravinteiden käyttöä ja vähentää päästöjä. Peltomaan sietokyky kuivuutta ja liikaa märkyyttä vastaan kasvaa.

Yksi tärkeimmistä keinoista maan biologisen kasvukunnon kohentamiseksi on lannan käyttö. Se lisää hiilensidontaa ja ravinteiden pidätyskykyä sekä parantaa hivenravinteiden saatavuutta.

Kommentoi

  1. Hei Ville,
    Tarjan pyynnöstä yritän vastata kysymyksiisi, vaikka viiveellähän tämä tulee…
    Aiheesta on helppolukuinen esitys tässä linkissä http://4p1000.org/understand , joka esittää aloitteen lisätä maatalousmaiden hiilivarastoa neljä promillea vuodessa. Aloitteella on haluttu tuoda esiin maatalousmaiden käyttämätön ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaali.
    Viljelysmaiden hiilipäästöistä on vain epävarmoja lukuja saatavilla, ja lopputulos riippuu siitä, mitä lasketaan mukaan. Maaperässä on hiiltä 1500 Pg (petagrammaa) ylimmässä metrin kerroksessa. Jos tätä vertaa fossiilisiin päästöihin (10 Pg), on selvää, että pienikin prosentuaalinen muutos maaperän hiilivarastossa on merkittävä ilmakehän kannalta. FAO:n tilastojen mukaan pelkästään viljeltyjen turvemaiden globaalit päästöt ovat 0.2 Pg vuodessa. Ehkä olennaista eivät olekaan absoluuttiset luvut, vaan se, että maaperän hoitoon kiinnitetään huomiota.
    Viljely vähentää maaperän hiilivarastoa verrattuna luonnontilaisiin ekosysteemeihin. Tyypillisesti pellon hiilivarasto on 20-40 % pienempi kuin metsän. Päästöraportoinnissa ihmisen aiheuttamiksi päästöiksi lasketaan hiilivaraston vähenemä muilla kuin luonnontilaisilla alueilla (esim. suot eivät siis ole mukana). Pellot eroavat metsistä siinä, että sato käytetään vuosittain melko tarkkaan, ja maahan jää pieni osa tuotoksesta. Tavanomainen viljely tavanomaisine kasvintähteineen ei yleensä riitä säilyttämään maan hiilivarastoa. Jotta varaston koko ei pienenisi, tarvitaan siis lisäkeinoja. Keinoja hiilivaraston kasvattamiseksi ovat esim. mahdollisimman pitkä kasvipeitteinen kausi, monipuoliset viljelykierrot, maanparannusaineet tai muut käytännöt, joilla maahan tulevan orgaanisen aineksen määrää kasvatetaan tai hajotusta hidastetaan.
    Maailmanlaajuisesti tärkein keino kuitenkin olisi pienentää turvemaiden osuutta viljeltävistä pelloista. Turvemaan hiilivarasto on moninkertainen kivennäismaahan verrattuna, ja siksi myös hiilen hävikki on iso, jos maa on ojitettu. Suomen kokonaispäästöistä 10 % tulee viljellyistä turvemaista ja globaalisti 6 % ihmisperäisistä päästöistä on turvemaiden päästöjä. Turvemaan kohdalla puhutaan ennemminkin hiilen hävikin hidastamisesta, koska hiilen nettosidonta ei ole mahdollista niiden viljelyssä.
    Tukipolitiikassa on kyllä kiinnitetty huomiota maaperän päästöihin. Turvemaiden hiilivaraston vähenemistä on yritetty hillitä mm. poistamalla tukia raivioilta, tukemalla turvemaiden pitkäaikaista nurmiviljelyä tai säätösalaojituksen tuella. Muita nykyisen ympäristökorvausohjelman tukimuotoja ovat ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja orgaanisen katteen käyttö, jotka kaikki edistävät maaperän hiilivarastojen kasvattamista. Luonnonvarakeskuksessa on parhaillaan käynnissä hanke, joka tähtää siihen, että maanparannustoimien vaikutukset saadaan sisällytettyä kasvihuonekaasupäästöjen raportointiin.

  2. Hei,

    kiinnostava teema tämä peltomaiden osuus hiilikierrossa eli hiilensidonta ja -päästöt. Hiljattain eräällä luennolla aihetta sivuttiin ja siellä esitettiin uskomattomalta kuulostavia lukuja nimenomaan viljelysmaiden hiilipäästöistä: Väite oli, että viljelymaista tulisi viljelytoimien seurauksena yhtä suuret hiilidioksidipäästöt kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisesta yhteensä. Voiko tämä pitää paikkansa?

    Ja toisaalta esitettiin yhtä uskomattomalta kuulostavia lukuja maan kyvystä toimia hiilinieluna; mikäli viljelymaiden hiilipitoisuutta saataisiin joitain (en muista tarkkaa lukua) prosenttiyksikköjä suuremmaksi (käsitin siis, että maaperän hiilipitoisuus on x %, pitäisi olla jotain x + 4 / 2 % / tms. -yksikköä), saataisiin ilmakehän hiilidioksiditasoa laskettua helposti melkein esiteollisen ajan tasolle. Voiko tämä pitää paikkansa?

    Blogissasi mainitset, että hiilivarastojen lisääminen neljän promillen verran vastaisi ihmisten aiheuttamia vuotuisia hiilipäästöjä. Mikä on maaperän hiilivarastojen nykytila, eli paljonko maaperässä on hiiltä ja mikä on nykyinen muutos, miten hiilivarastot kehittyvät?

    Vähenevätkö hiilivarastot vuosittain neljä promillea (jos mainitsemallani luennolla kuulemani ensimmäinen väite pitää paikkansa ja ihmisen aiheuttamiksi päästöiksi lasketaan vain fossiilisten poltosta vapautuva hiili) ? Vai kahdeksan promillea, jos itse maaperänkin hiilipäästöt lasketaan ihmisen aiheuttamiksi?

    Mielestäni aihe on erittäin kiinnostava ja ajankohtainen. Maaperän hiilen lisäämiseenhän löytyy suomestakin luomuviljelyn ja -tutkimuksen puolelta valtavasti osaamista ja tietotaitoa. Luuletko, että joskus viljelytoimien vaikutus maan hiilitaseeseen voisi olla esimerkiksi yhtenä tukipolitiikan perusteena?

    Olisin erittäin otettu, mikäli viitsit kommentoida kysymyksiäni. En työskentele tutkimuksen parissa eikä minulla ole resursseja perehtyä aiheesta mahdollisesti löytyvään tutkimustietoon. Eikä maataloustieteen päivien luento- tai posteriohjelmaakaan selatessa sattunut silmiini, että aiheesta olisi päivillä mitään puhetta. Ihmettelen, koska mielestäni aiheen (esim. maatalous ilmastonmuutoksen ratkaisuna / hillitsijänä tms.) pitäisi olla ’erittäin kuuma’, mutta onko minulla joku ajatteluvirhe jota en hoksaa tms?

    Yst.terv. Ville Korpelainen

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *