Blogiartikkelit Tapio Keskinen Kala

Jo yhdentoista päivän ajan on kalastusasioita määrännyt uusi laki. Edellinen laki oli peräisin vuodelta 1982. Uuden lain vaatiman valmisteluajan ja sen herättämän keskustelun perusteella kalastuslaki on tärkein laki heti perustuslain ja sukupuolineutraalin avioliittolain jälkeen. Uudessa kalastuslaissa on 137 pykälää, ja lisäksi tarkentavaa ohjeistusta kalastuksen harjoittamisesta annetaan asetuksilla.

Vuoden 1982 lain ensimmäisessä pykälässä todettiin, että ”Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon”.

Tämä sanamuoto velvoitti kalastusoikeuden haltijaa käyttämään kalaresurssia mahdollisimman tehokkaasti muistaen kuitenkin biotalouden perusajatuksen eli luonnonvarojen uusiutuvuuden turvaamisen. Mahdollisimman suuren pysyvän tuottavuuden tulkinnasta oli erimielisyyttä. Kalastusoikeuden haltija toimi pykälää vastaan, mikäli rajoitti kalastusta tilanteessa, missä kalakantaa olisi voitu hyödyntää kestävästi senhetkistä tehokkaammin. Kalakantojen kestävyyttä ja kalastustehon sopivaa tasoa pohdittiin jopa ihan käräjäsalissa asti, mikä takasi mahdollisimman suuren tuottavuuden lakimiehille.

Uusi laki paaluttaa reunaehdot

Tuoreen lain ensimmäinen pykälä lähestyy kalakantojen hyödyntämistä vähän monipuolisemmin: ”Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.”

Nykytilanteessa on ilmeisesti ollut ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyysvajetta, koska lainsäätäjä on nämä asiat nostanut esille. Tavoitteeksi ei kuitenkaan aseteta enää jonkin yksittäisen asian maksimointia, vaan ennemminkin paalutetaan reunaehdot.

Ekologinen kestävyys on helppo ymmärtää. Kalastuksen harjoittamisella ei saa vaarantaa saalispopulaation tai sivusaalislajin populaation tuottavuutta. Kalastus ei saa myöskään vahingoittaa muuta vesiekosysteemiä tai aiheuttaa geneettisiä muutoksia saalislajin populaatiossa, kuten muutoksia kasvunopeudessa tai vaelluskäyttäytymisessä.

Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ovatkin sitten hieman monimutkaisempia termejä, koska kyse on ihmisen luomasta ulottuvuudesta. Yhteiskunnan kannalta luonnonvaran (kuten kalakannan) olisi syytä tuottaa myös taloudellista hyötyä, olipa se sitten ammattikalastajan saamaa tuloa tai kalastusoppaan palkkaa. Taloudellista hyötyä ei kuitenkaan saa ulosmitata vaarantamalla tulevaisuuden tuloja.

Vaikein ulottuvuus on sosiaalinen. Kaikkia tyydyttävää lopputulosta on käytännössä hyvin vaikea saada aikaan. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu, että kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluville, mikä ei automaattisesti tietenkään tarkoita toiveiden toteutumista. Myös perustuslain 20§ mukaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, kaikkien kestävyyslajien maksimia ei saavuteta samalla tavalla samassa kohdassa.

Kestävää käyttöä varten tarvitaan tietoa

Ensimmäisessä pykälässä painotetaan myös tiedon merkitystä päätöksenteossa. Uudessa laissa (90§) on rannikko- ja merialueiden tapaan myös sisävesien ammattikalastajille määrätty velvollisuus pitää kalastuksestaan päiväkirjaa ja ilmoittaa saaliit Luonnonvarakeskukselle.

Parhaimmillaan tällä tavalla voidaan kustannustehokkaasti tuottaa tietoa kestävää käyttöä ja hoitoa varten. Mikäli pyyntiponnistus ja saalis tiedetään, voidaan laskea yksikkösaalis, mikä tietyin edellytyksin kuvaa kalakannan runsautta. Tämä on hyvin käyttökelpoista tietoa kalastuksen ohjauksen tarpeisiin. Mikäli kerättävä tieto on puutteellista tai ei ole päätöksentekijän käytettävissä, ei lainsäätäjän tavoite ole täyttynyt ja kaupallista kalastajaa kiusataan turhaan.

Vielä uusi laki ei ole suuria muutoksia aiheuttanut, jollei sitten kylmä ilmavirtaus johtunut siitä. Uuden lain vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan laaja-alaista tutkimusta, jossa Luke on merkittävässä roolissa. Tulosten perusteella voidaan tarvittaessa sitten tehdä korjausliikkeitä tai todeta lakimuutos onnistuneeksi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *