Blogiartikkelit Tapio Keskinen Maaseutu, Talous

Kesälomareissulla ajelimme Suomen läpi Ruotsin ja Norjan kautta Jäämeren rantaan. Jälleen kerran tuli todettua, että Suomi on pitkä maa ja olosuhteet eri osissa maata varsin erilaiset. Kilpisjärvellä muistui mieleen Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisema selvitys aluepoliittisten toimien vaikutuksista. Siinä osoitettiin, kuinka aluepoliittisin keinoin suomalaisia kannustetaan asumaan väärissä paikoissa eli Helsingin ja muiden kasvukeskusten ulkopuolella. Esimerkkinä oli käytetty Tunturi-Lapissa asuvaa Niemisen nelihenkistä perhettä, jolle valtio maksoi valtionosuuksia 6000 € vuodessa aluetekijöihin perustuen tunturissa pysymisestä. Selvityksen mukaan tämä on vastoin aluepolitiikan periaatteita, koska muuttamalla Helsinkiin korkeamman tuottavuuden alueelle Niemisen perhe kasvattaisi kansantaloutta ja hyvinvointia nykyistä enemmän.

Vailla taloustieteellistä koulutusta olen luullut, että aluepoliittisten toimien tavoitteena on tasata alueiden välisiä eroja, pitää koko maa asuttuna ja ihmiset mahdollisimman tasa-arvoisina. Samoin olen joskus ollut ymmärtävinäni, että maanpuolustuksen kannalta olisi hyvä, jos koko maa pidetään asuttuna. Olen näköjään ollut väärässä. Raportin mukaan aluepolitiikka on kääntynyt itseään vastaan, kun ihmiset asuvatkin väärissä paikoissa.

Uusi hallitus on ottanut biotalouden keskeiseksi välineeksi Suomen leijonan nostamiseksi takaisin tassuilleen. Lukenkin toiminta keskittyy biotalouden ympärille. Biotalous ei kuitenkaan toimi pelkästään kaupungeissa ja tietoverkoissa, vaikka ruokaa saadaan kaupasta, sähköä pistorasiasta ja vettä hanasta. Biotalous, oli se sitten väriltään keltainen, vihreä tai sininen, tarvitsee pyöriäkseen ihmisiä ympäri Suomen. Ammattikalastus ei toimi enää kivikautiseen malliin niin, että mennään kesäksi pyyntimatkalle asumattomiin erämaihin ja palataan syksyllä takaisin kuivattujen haukien kanssa. Ja vaikka tulevaisuuden metsäkone muistuttaakin Iso-Arskaa, varmaan sekin tarvitsee ihan inhimillistä huoltoa jossain välissä.

Mutta entä jos viimeinenkin Maggan perhe lähtee Helsinkiin ja sammuttaa valot Lapista? Kuka tuottaa poronfilettä pääkaupunkiseudun hienostoravintoloihin? Biotaloudessa on yhtenä osana ladattu suuria odotuksia luontoon perustuvaan matkailuun. Matkailun vaatima infra ja työllistävä vaikutus on kuitenkin muualla kuin kasvukeskuksissa. Tornionjoen lohenpyytäjälle palveluita tarjoava matkailuyrittäjä ei voi toimia muualla kuin jokivarressa.

Kun kaikki kansa on saatu asutettua oikeisiin paikkoihin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, syntyy mielenkiintoinen tilanne. Asuntopulaa ei enää olekaan, koska uusia muuttajia ei enää tule. Ruoka täytynee tuoda ulkomailta, koska kerrostalojen katot eivät riitä tuottamaan tarpeeksi vihanneksia aurinkopaneelien varjossa. Asterix ja kadonnut kilpi -sarjakuvassa oli Gergovian kylä, jossa kaikki asukkaat olivat joko viini- tai hiilikauppiaita. Kylän talous perustui siihen, että asukkaat kävivät toistensa luona ostoksilla. Tuleeko tulevaisuuden kasvukeskuksista vastaavanlaisia kyliä, jos muu maa tyhjenee?

Kesäkuun alussa Turussa pidettiin sinisen biotalouden työpaja, jossa pohdittiin mahdollisuuksia ja esteitä Saaristomeren alueella. Yhtenä asiana esille nousi se, että työllistäessään kalanviljely ja kalastus luovat mahdollisuuksia yhteiskunnalliselle infralle. Täten alkutuotanto mahdollistaa muidenkin asukkaiden elämisen ja saariston pitämisen asuttuna. Oletuksena tässä tietysti on, että saaristo ylipäätään halutaan pitää asuttuna alueena.

Taloustieteilijöillä on tietenkin laskelmiinsa hyvät teoreettiset perusteet, vaikka kritiikkiäkin on esitetty. Kasvukeskuksien ja muun maan väliset suhteet tulevat varmasti olemaan keskustelun kohteena jatkossakin. Mutta toimiakseen biotalous-Suomi tarvitsee myös asutun periferiansa, sillä kaikkea ei voi tuottaa kaupungissa.

Kommentoi

  1. Joskus Nokian kasvun aikoihin, ja pienempien porskuttaessa perässä, taloustieteen professori haastoi kuulijoita väittämällä, että sijoitusten tulee liikkua herkästi sinne, missä lyhyen tähtäimen tuotot ovat parhaat. Näin kansantalouden moottori toimii tehokkaimmin. Mieleen tuli, että noinkohan tuolla tyylillä 10 vuoden jälkeen on jäljellä muuta kuin savuavia raunioita. Näin jälkeenpäin tuntuu kauhistuttavalta ajatus, että tuolloin sijoittajat olisivat vetäneet kaikki rahansa pois metsä- ja metalliteollisuuden osakkeista ja sijoittaneet ne elektroniikkateollisuuteen. Pääomavaltaisina teollisuuden aloina metsä ja metalli olisivat tarvinneet pitkän ajan noustakseen taas raunioiltaan, ja suomalaisen kansantalouden moottori olisi hyytynyt totaalisesti elektroniikkateollisuuden lähdettyä muille maille.

    VATT:n taloustieteilijöiden malleissa on samantyyppinen harha. Maa on Suomen kaltaiselle valtiolle erittäin tärkeää pääomaa. Ei Helsingistä olisi kaupunkivaltioksi, ei vaikka helsinkiläiset söisivät samat ruuat useampaan kertaan. Se näivettyisi väärän sijaintinsa vuoksi. Siksi suomalaisen yhteiskunnan kannattaa investoida maaomaisuutensa ylläpitoon ja rakenteisiin, joilla sitä hyödynnetään. Mitä paremmin siinä onnistutaan, sitä varmemmalla pohjalla Suomi on. ”Vihreä Suomi” on kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin köyhän kansan metropoli.

  2. Mainio kirjoitus! Kansantalouden mallintaminen on haastava tehtävä, ja tulosten ymmärtäminen vielä vaikeampaa. Suomalaiset mahtuisivat kaikki Ahvenanmaalle, ja tilaa jäisi vielä ylikin. Miksi emme sitten mene ja perusta Eldoradoa sinne. Tai jonnekin, missä sijaintimme olisi nykyistä edullisempi. Vaikka kaikkeen toimintaan onkin olemassa ihanteellisin ja optimaalisin paikkansa, niin kaikkea ei vaan voi toteuttaa just siinä. Biotalous perustuu hajallaan oleviin resursseihin, ja jos ”siellä ei ole ketään” niin biotaloudestakaan ei tule mitään. Harvaan asuttujen alueiden elinkelpoisuus edellyttää väyliä, infraa, energiaa ja palveluita. Mitä moninaisempi elinkeinorakenteen mosaiikki, sitä varmempaa, että infra pysyy ja on hyödynnettävissä. Kiitos siis Niemisille, että sinnittelevät kansantalouden kannalta väärässä paikassa. Heidän ansiostaan pysyy tie talvellakin auki, meille muille vapaasti kulkea.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *