Blogiartikkelit Natalia Kuosmanen Maatalous, Metsä, Ruoka, Talous, Tilasto

Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) tuore raportti haastaa vakiintuneen kuvan Suomen biotaloudesta. Raportin mukaan Suomen biotalous on muutakin kuin puuta: maatalous, elintarviketeollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä hotelli ja ravitsemusalat ovat myös keskeisiä biotalouden toimialoja.

Metsäsektori dominoi Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimia Suomen virallisia biotalouden tilastoja. Viralliset tilastot kuitenkin aliarvioivat elintarvikeketjun merkitystä. Tämä johtuu siitä, että vakiintuneet biotalouden mittarit perustuvat toimialojen subjektiiviseen luokitteluun: kokonaan biopohjaiset, osittain biopohjaiset ja ei-biopohjaiset toimialat.

Alkutuotannon toimialoista maatalous, metsätalous, metsästys ja kalastus lasketaan kokonaan biopohjaisiksi toimialoiksi. Teollisuudenaloista esimerkiksi elintarvike-, paperi-, tekstiili- ja huonekaluteollisuus ovat osittain biopohjaisia toimialoja, koska ne käyttävät myös ei-biopohjaisia panoksia (esim. puusta tehdyn pöydän metalliset ruuvit). Näiden luokitusten ulkopuolelle jäävät toimialat luokitellaan ei-biopohjaisiksi ja jätetään huomioimatta biotalouden tilastoissa. Tähän menettelyyn sisältyy ainakin kolme keskeistä puutetta.

Luokitusten ulkopuolelle jäävät toimialat luokitellaan ei-biopohjaisiksi ja jätetään huomioimatta biotalouden tilastoissa

Ensinnäkin alkutuotannon määritteleminen täysin biopohjaiseksi on ristiriidassa sen kanssa, että alkutuotannossa hyödynnetään laajasti myös ei-biopohjaisia panoksia (esim. öljy). Koska ei-biopohjaisten panosten käyttö huomioidaan teollisuuden toimialoilla, olisi johdonmukaista soveltaa samaa periaatetta myös alkutuotannossa.

Toiseksi, asiantuntijoiden arvioihin eri teollisuudenalojen biopohjaisten panosten käytöstä sisältyy aina jossakin määrin subjektiivisia harhoja ja sokeita pisteitä. Siksi eri asiantuntijoiden arviot voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi Suomen virallisten biotaloustilastojen mukaan kemianteollisuudesta 36 prosenttia laskettiin biotaloudeksi vuonna 2015, kun taas JRC:n asiantuntijat arvioivat kyseisen toimialan biotalouden osuudeksi vain 20 prosenttia. Biotalouden arvonlisäyksen kannalta näin suuri arvostusero johtaa useiden satojen miljoonien eurojen suuruiseen näkemyseroon koskien Suomen biotalouden kokoa.

Kolmanneksi, nykyisin sovellettavat biotalouden mittarit jättävät kokonaan huomioimatta muun muassa tukku- ja vähittäiskaupan sekä hotelli- ja ravintola-alan, jotka ovat elintarvikkeiden jakeluketjun keskeisiä lenkkejä. On ristiriitaista, että teollisesti valmistettu pizza on biotaloutta, mutta paikallisen pizzerian (tai ruokakaupan) samoista aineksista samalla reseptillä valmistamaa pizzaa ei lasketa biotaloudeksi.

On ristiriitaista, että teollisesti valmistettu pizza on biotaloutta, mutta paikallisen pizzerian samoista aineksista samalla reseptillä valmistamaa pizzaa ei lasketa biotaloudeksi

Edellä kuvatut ongelmat johtavat siihen, että viralliset biotalouden tilastot jättävät joitakin olennaisia toimialoja huomioimatta ja toisaalta liioittelevat toisia toimialoja. Harhaanjohtava tilastointi saattaa vääristää biotaloutta koskevia poliittisia päätöksiä.

Vastatauksena näihin haasteisiin, Aalto yliopiston, Luken ja JRC:n tutkijat ovat yhteistyössä kehittäneet biotalouden mittaamiseen objektiivisemman menetelmän. Uusi menetelmä seuraa biopohjaisia materiaalivirtoja alkutuotannosta teollisen jalostuksen kautta palvelusektoreille hyödyntäen kansallisen tilinpidon panos-tuotos-taulukoita. Panos-tuotos-laskelmia täydennetään tuhansien erilaisten lopputuotteiden biomateriaaliosuuksia koskevilla yksityiskohtaisilla tilastoilla. Nämä tilastot yhdistämällä uusi menetelmä huomioi sekä tuotantoprosessin aikana käytetyt biopohjaiset panokset että lopputuotteeseen päätyvän biomateriaalin suhteelliset osuudet. Myös biomateriaalien tuonti ulkomailta otetaan huomioon laskelmissa.

Biotalouden luotettavan mittauksen tärkeys on tunnustettu muun muassa Euroopan Komission julkaisemassa Euroopan Biotalousstrategian tilannearviossa. Suomen virallisten biotaloustilastojen kehittämisestä vastaavat yhdessä Tilastokeskus ja Luke. Uusi menetelmä hyödyntää vakiintuneita kansantalouden tilinpidon aineistoja, mikä mahdollistaa kansainväliset vertailut sekä yksittäisten jäsenmaiden tilastojen johdonmukaisen yhdistämisen koko EU:n tasolle. Luken ja Aalto yliopiston tutkijoiden tekemän innovatiivisen kehitystyön myötä Suomella olisi mahdollisuus nousta biotaloustilastojen kärkimaaksi maailmassa. Vai odotellaanko, että uusi menetelmä otetaan ensin käyttöön Ruotsissa?

Kommentoi

  1. Muistan senkin suuntaisen kommentin kuulleeni tutkimusrahoitukseen liittyen, että sininen biotalous on tärkeintä biotaloutta. Muuta ei ole olemassa tai jos on, niin se ei ole olemisen arvoista. Näin siis vähän akateemikko Paavo Haavikkoa mukaillen.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *