Blogiartikkelit Erika Winquist Ilmasto, Maatalous, Metsä, Talous, Ympäristö

Biokaasua tuotettiin Suomessa vuonna 2017 noin 0,7 TWh, mikä on vain noin seitsemän prosenttia koko teknis-taloudellisesta biomassapotentiaalista. Biokaasulla olisi mahdollista korvata viidennes kotimaan liikenteen polttoaineista tai kattaa lähes kokonaan maatalouden energiantarve.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tärkeys ja kiireellisyys saivat entisestään lisää painoarvoa, kun kansanvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi uuden raporttinsa lokakuun alussa. Suurin osa (74%) Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on lähtöisin energiasektorilta, joten sinne kaivataan myös suurimpia vähennyksiä. Tässä avainasemassa ovat uusiutuvat energianlähteet. Lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 asteeseen tarkoittaa kuitenkin päästövähennyksiä kaikilla muillakin sektoreilla sekä lisäksi hiilinielujen kasvattamista ja hiilidioksidin talteenottoa.

Energiasektorilla on otettava laajasti kaikki keinot käyttöön. Yhtä tai kahta uusiutuvan energian lähdettä korvaamaan kaikki fossiilinen energia on mahdotonta löytää. Tulevaisuuden energiantuotanto tulee nojaamaan resurssitehokkaaseen, monimuotoiseen, hajautettuun tuotantoon. Tässä myös biokaasulla on roolinsa.

Biokaasuautot mukaan keskusteluun sähköautojen rinnalle

Biokaasu ei juuri ole ollut otsikoissa IPCC:n viimeisimmän julkistuksen jälkeen, vaikka muuten asiaan ovat ottaneet kantaa sekä Suomen oma ilmastopaneeli että useat poliitikot. Etenkin liikenteen kohdalla on hyvin kapea-alaisesti puhuttu vain sähköautoista. Mikä sitten voisi olla biokaasun merkitys Suomen energiantuotannossa?

Luonnonvarakeskuksen tekemien laskelmien mukaan Suomen teknis-taloudellinen biokaasuntuotantoon sopiva biomassapotentiaali, joka ei kilpaile ruuantuotannon kanssa, on noin 10,2 TWh (Marttinen ym. 2015). Koko Suomen energiankulutuksesta (377 TWh; 2017) tämä on vain muutama prosentti, mutta kotimaan liikenteen käyttämien polttoaineiden energiasisällöstä (50,6 TWh; 2016) biokaasulla voisi kattaa viidenneksen. Maatalouden energiankäytön (11,4 TWh; 2016) voisi puolestaan kattaa lähes kokonaan.

Tulevaisuuden maatila tuottamaan sekä ruokaa että energiaa

Suurin osa Suomen biomassapotentiaalista on maatalouden biomassoissa (nurmi, olki ja lanta: 86%) ja loput metsäteollisuuden lietteissä, elintarviketeollisuuden sivuvirroissa, biojätteessä ja yhdyskuntajätevesilietteessä. Maatalouden biomassojen hyödyntäminen olisi luontevinta hajautetusti tilakohtaisissa tai usean tilan yhteisissä biokaasulaitoksissa. Biokaasusta saatava energia voitaisiin hyödyntää sähkönä ja lämpönä tilalla ja sen lähiympäristössä tai puhdistaa ja myydä liikennepolttoaineena. Jälkimmäinen vaihtoehto auttaisi entisestään laajentamaan liikennekaasun tankkausasemaverkostoa myös Etelä-Suomen maakaasuverkon ulkopuolelle.

Biokaasun tuotanto Suomessa on vasta viime vuosina alkanut saavuttaa tasaista kasvua. Biokaasua tuotettiin vuonna 2017 noin 0,7 TWh, mikä vastaa vain noin seitsemää prosenttia kokonaispotentiaalista (Huttunen ja Kuittinen 2018). Tällä hetkellä on kuitenkin useita trendejä, jotka puoltavat biokaasutuotannon kasvua, kuten tilakokojen kasvu, luomuviljelyn yleistyminen ja sitä kautta lisääntynyt tarve kierrätyslannoitteille, kuluttajien kiinnostus kestävään ruuantuotantoon ja paine maatalouden päästöjen vähentämiselle. Tulevaisuuden maatila voisikin tuottaa samanaikaisesti sekä ruokaa että energiaa.

FutWend-hanke (Kohti tulevaisuusorientoitunutta energiamurrosta) haastatteli kesän 2017 aikana 15 biokaasualan toimijaa. Haastattelujen pohjalta koottiin äskettäin julkaistu raportti Suomen biokaasualan haasteista ja mahdollisuuksista. Molempia löytyy. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on biokaasun esiin tuominen julkisessa keskustelussa ja sen mahdollisuuksiin uskominen. Tulevaisuuden energiajärjestelmä koostuu monista puroista ja biokaasu on yksi niistä.

Lue lisää: Suomen biokaasualan haasteet ja mahdollisuudet -raportti

 

Huttunen, M.J., Kuittinen, V. 2018. Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 21. Reports and Studies in Forestry and Natural sciences No 33. University of Eastern Finland. Joensuu 2018.

Marttinen, S., Luostarinen, S., Winquist, E., Timonen, K. 2015. Rural biogas: feasibility and role in Finnish energy system. BEST suitable Bioenergy Solutions for Tomorrow. Research Report no 1.1.3-4. www.bestfinalreport.fi.

Winquist, E., Rikkonen, P., Varho, V. 2018. Suomen biokaasualan haasteet ja mahdollisuudet, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2018. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/542787

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *