Blogiartikkelit Marja Jalli Maatalous

Jordanialaiset ja syyrialaiset maatiaisohrat sisältävät runsaasti ominaisuuksia, jotka edistävät myös Suomen olosuhteisiin jalostettavien lajikkeiden viljelyvarmuutta. Näissä maatiaisissa ilmenee taudinkestävyyttä, jota eurooppalaisessa ohra-aineistossa ei esiinny.

Maatiaisohrat ovat tuhansien vuosien evoluution tulosta. Bioottisten ja abioottisten stressien, eli elollisten ja elottomien ympäristötekijöiden, paineessa ovat valikoituneet ne genotyypit, jotka ovat pystyneet muodostamaan lisääntymiskykyisen sadon. Sinnikkäät ohrat ovat selviytyneet myös sodan tuhoilta.

Sinnikkäät ohrat ovat selviytyneet myös sodan tuhoilta.

Arvokas aineisto saatiin turvaan

Kuivien alueiden kasvintuotantotutkimukseen keskittyvän ICARDAn (International Center for Agricultural Research in the Dry Areas) geenipankkiin on ollut taltioituina yli 150 000 peltokasvilajiketta, maatiaista ja villimuotoa. Syyrian Alepposta sijaitsevasta geenipankista jouduttiin pakenemaan sodan alta vuonna 2012.

Suurin osa tutkimustyössä tarvittavasta kalustosta ja laitteista menetettiin ICARDAn Aleppon tutkimusyksikössä lähinnä varkauksien vuoksi. Arvokkain, eli geenipankkiaineisto, saatiin lähetettyä turvaan Huippuvuorille Svalbardiin, siementen kansainväliseen varmuusvarastoon.

ICARDAn geenivaratyö siirtyi muun muassa Libanoniin ja Marokkoon, jonne kansainvälisen yhteistyön ansiosta on saatu perustettua uudet, modernit geenipankit siementen ylläpitoon, lisäämiseen ja tutkimukseen.

Huippuvuorten holvit avattiin vuonna 2015 ja taltioitu ICARDAn aineisto kotiutettiin uusiin ympäristöihin Libanoniin ja Marokkoon. Helmikuussa 2017 osa lisätyistä aineistoista palautettiin takaisin Svalbardin jään suojaan. Huippuvuorten varmuusvarasto osoitti toimivuutensa ja tarpeensa.

Pieni osa ICARDAn aineistosta oli turvassa myös Jokioisilla.

Pieni osa ICARDAn aineistosta oli turvassa myös Jokioisilla. ICARDAsta aiemmin EU-hankkeeseen Suomeen toimitetuttuja 480 syyrialaista ja jordanialaista maatiaisohraa kasvatettiin muutaman vuoden ajan rauhassa ja lämmössä kasvihuonelamppujen alla. Maatiaiset tuottivat sadon, joka toimitettiin vuonna 2016 siemeneksi ja edelleen lisättäväksi ICARDAan Marokkoon.

Ohra aloitti tuleentumista ICARDAn pelloilla Marokossa huhtikuussa 2017. Kasvustot olivat reheviä normaalia sateisemman kasvukauden vuoksi. Merkittävin ohraa vioittava kasvitauti pelloilla oli verkkolaikku. (Kuva Marja Jalli / Luke). .

Viljalajien geenivarat talteen ja käyttöön

Pohjoismainen kasvinjalostus ja -tutkimus sekä koko ruuantuotantoketju saavat olla kiitollisia geenivaratyölle, jota on järjestelmällisesti ja tunnollisesti tehty viljalajien synnyinseuduilla maatiais- ja villimuotojen taltioimiseksi. Pakkasvarastoihin säilöttyjen geenivarojen merkitys kasvaa ilmaston muuttuessa ja tuotannolle asetettujen vaatimusten kasvaessa. Lajikkeelta edellytetään yhä enemmän taudinkestävyyttä, ravinteiden käytön tehokkuutta ja sietokykyä ilmaston äärioloille.

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Boreal Kasvinjalostus Oy ovat tutkineet jordanialaisten ja syyrialaisten maatiaisohrien taudinkestävyyttä pohjoismaisessa PPP-hankkeessa (Public-Private Partnership for Pre-breeeding). ICARDAn ohramaatiaisista löytyy ratkaisuja jopa Suomessa uuden tulokkaan, ohran pantterilaikun, kestävyyden kehittämiseksi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *