Blogiartikkelit Sirpa Kurppa Ruoka

Kuluneella viikolla järjestettiin Berliinissä ensimmäinen laaja kansainvälinen biotalouden yhteiskokous Global Bioeconomy Summit. Saksan bioekonomianeuvosto (German Bioeconomy Council) valmisteli kokousta järjestämällä Delfoi-kyselyn bioekonomian tulevaisuuden merkityksestä eri elinkeinoaloille. Kyselyssä käsiteltiin Saksan bioekonomianeuvoston ehdottamia lippulaivaprojekteja, jotka ovat väljästi käännettyinä: biotalouden periaatteille rakennettu kaupunki, keinotekoinen fotosynteesi, uudet ruokajärjestelmät ja globaali hallinta sekä kestävä akvaattinen tuotanto, biojalostamot ja kehittyvät kuluttajamarkkinat. Kyselyssä selvitettiin näiden teemojen merkitystä, niiden toivottavuutta ja todennäköistä aikaperspektiiviä niiden toteutumiselle.

Lisäksi saksalaiset perustivat suunniteltavalle bioekonomiakokoukselle ohjaavan komitean, jonka tehtävänä oli määritellä kansainvälisellä tasolla bioekonomian perusperiaatteita kiteyttävä kommunikea, ja sen välityksellä ohjata tulevaa kansainvälistä yhteistyötä, mistä kuluneen viikon yhteiskokous oli ensimmäinen esimerkki. Kommunikealuonnos oli ennalta ohjausryhmän arvioitavana, ja lisäksi yhteiskokousta edeltävänä päivänä järjestettiin vielä ohjausryhmän kokous, jossa sanomaa viimeisteltiin esitettäväksi yhteiskokouksen toisen päivän päätteeksi.

Biotalouden on oltava kestävää

Kommunikea on lausuma, jonka takana on kansainvälinen biotalouden asiantuntijoiden yhteisymmärrys. Vaikka teksti on yleisellä tasolla, se kuitenkin sisältää muutaman keskeisen linjauksen kuten, että bioekonomian kestävyyttä ei pidetä itsestään selvänä, sen sijaan kestävyyttä pidetään keskeisenä biotalouden toteuttamisen vaatimuksena.

Muita keskeisiä vaatimuksia ovat kansainvälisen avoimen yhteistyön ja yhteisen osaamisen ja yhteisen lähestymistavan rakentaminen sekä toisaalta paikallisten erityispiirteiden ja eri väestönosien sekä eripuolilla maailmaa elävien ihmisten erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden kunnioittaminen; siis toisaalta mahdollisimman avoin vuorovaikutus ja oppiminen toisaalta erilaisten tarpeiden tunnistaminen ja monimuotoisuuden tarpeen korostus. Tämä on aivan erilainen näkymä alueellisuuteen kuin meillä Suomessa omiin alueisiimme, joita pyrimme negatiivissävyisesti asettamaan kilpailulliseen prioriteettijärjestykseen. Tällaisena kommunikea lähestyy hyvin paljon taannoisen Millenium-raportin esittämää mukautuva mosaiikki (Adaptive mosaic) -skenaariota.

Edellä kuvattujen linjausten lisäksi kommunikea määrittelee koolle kutsutun ohjauskomitean aseman; sen tulee kaikin tavoin edistää edellä kuvattuja biotalouden tavoitteita tukevaa yhteistyötä. Yhteiskokous suunnitellaan pidettäväksi joka toinen vuosi. Nyt aloitusvaiheessa ohjauskomiteaan oli kutsuttu 38 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Ohjauskomitea jatkaa seuraavat kaksi vuotta eli suunnittelee seuraavan kansainvälisen yhteiskokouksen, jonka toteutuspaikkaa ei ole vielä määritetty.

Uhkana uusi kolonialismi

Varsinaisen yhteiskokouksen anti oli hyvin monimuotoinen. Useammankin kehittyvän maan edustaja totesi hetken bioekonomiakäsitettä ihmeteltyään, että tätähän he ovat syntymästään saakka tehneet. Kehittyvissä maissa biotaloudelle ei, sen arkipäiväisyyden takia, osata asettaa samanlaisia suuria odotuksia kuin kehittyneissä maissa. Kehittyvien maiden suurin uhka biotalouden tulevaisuuden osalta on se, että sinne tullaan muiden toimesta toteuttamaan teollistunutta biotaloutta, siis harrastamaan kolonialismia.

Näistä uhkaavista näkymistä saatiin kuulla parikin hyvin vahvaa esitystä, intialaisen sosiaalista yritystä johtavan Ashok Khoslan ja ”sinisellä” biotaloudellaan kuuluisaksi tulleen Gunter Paulin. Paulin kielikuva monimuotoisuuden väistämättömästä tarpeesta oli: ”meidän on opittava syömään kuin torakat”, siis laajennettava ruokavaliomme monimuotoiseksi niistä muutamasta kymmenestä kasvi- ja eläinperäisestä raaka-aineesta, joihin globaali ruokavalio on nyt keskittymässä.

Entisen Euroopan Unionin komissaarin Janez Potocnikin viesti oli, että Euroopalle biotalous on välttämättömyys, nimenomaan linkitettynä kiertotalouteen ja järjestelmälliseen kestävyyskehitykseen.  Euroopan on toimittava esimerkkinä, ja biotalouden monimuotoistamisen on oltava yksi kestävyyskehityksen peruspilari.  Biotalous ei ole uusi tuotantomuoto, se on paljon enemmän, se on kokonaisvaltainen ajattelutavan muutos koko yhteiskunnassa.

Meillä on edessämme iso haaste. Albert Einsteinia lainaten: ”Ongelmia ei ratkaista samalla ajattelulla kuin millä se on saatu aikaa”. Tästä on hyvä jatkaa biotalouden kehittämistä.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *