Blogiartikkelit Ilmasto, Ruoka

Ruokajärjestelmä vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen, makean veden vähenemiseen, maankäytön epätoivottuihin muutoksiin sekä liiallisen lanta- ja lannoitetypen ja -fosforin käytön takia vesi- ja maaekosysteemien saastumiseen. Ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksia voidaan lieventää siirtymällä kohti terveellisempiä ja kasvispainotteisia ruokavalioita sekä vähentämällä ruokahävikkiä. Saarisen ym. mukaan (2019) Suomen ruokajärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää 13–37 prosenttia siirtymällä kasvis- ja kalapohjaisiin ruokavalioihin, ja muuttamalla sen seurauksena maankäyttöä.

Investointeja tarvitaan

Onnistunut siirtymä kohti kasvispohjaisia ruokavalioita vaatii myös merkittäviä investointeja maataloudessa ja ruuanjalostuksessa, erityisesti tämä koskee palkokasvituotannon ja -jalostuksen lisäämistä. Suomella on kuitenkin haasteita voitettavanaan kasviperäisen ja runsasproteiinisen ruuan tuotannon laajamittaisessa lisäämisessä, koska Suomen maatalouden nykyinen suhteellinen etu on kotieläin- ja kasvihuonetuotannossa, ei niinkään kasvintuotannossa.

Lisäksi maanviljelijöiden mahdollisuudet kasvipohjaisen ja proteiinipitoisen ruuan tuotantoon vaihtelevat alueellisesti. Eteläisessä Suomessa, jossa sijaitsee suuriakin kasvinviljelytiloja, on parhaat edellytykset lisätä suurta lämpösummaa vaativien palkokasvien tuotantoa. Muualla Suomessa viljelyolot ovat heikompia ja siksi kotieläintuotannon korvaaminen monipuolisemmalla kasvintuotannolla on selvästi vaikeampaa verrattuna Etelä-Suomeen.

Maito- ja lihatuotteiden kysynnän merkittävä lasku voi aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia paikallisesti, erityisesti kotieläintuotannon pääalueilla Kaakkois-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Seurauksena voi olla työllisyyden ja verotulojen lasku monissa maaseutukunnissa.

Toinen este on puuttuvat tilat ja laitteistot kasvipohjaisten ja runsasproteiinisten raaka-aineiden esikäsittelyyn tai jalostukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi elintarviketeollisuuden tarvitsemat jauhot tai proteiinijakeet. Siksi ruokavaliomuutos tarkoittaisi merkittäviä investointeja maatalous- ja ruokateollisuuteen, erityisesti palkokasvien tuotannon ja jalostamisen edistämiseen.

Tarpeen on myös kehittää nykyisin rehukasveina pidettävistä palkokasveista uusia ja houkuttelevia lihaa korvaavia ruokatuotteita. Ruokaketjun toimijoiden yhteistyölle on tarvetta, samoin jatkuvalle palkokasvien tutkimukselle, jotta Suomen palkokasvituotanto edistyisi.

Ruuankulutuksen muutosten suuruus vaatii yhtenäistä politiikkatukea

Tukea ja ohjausta tarvitaan sekä ruokavalioiden muutokseen että niillä sektoreilla ja alueilla, joihin toivotuilla muutoksilla on kielteisiä vaikutuksia. Kestävä ruokavaliomuutos vaatii politiikkakeinojen yhdistelmien toimeenpanoa koko ruokajärjestelmässä. Keinoyhdistelmien analyysi nostaa esille tarpeen tarkastella sekä tuotantoa että kulutusta, kun kehitetään kestävään ruokavaliomuutokseen tähtäävää politiikkaa.

Omien etujen ajaminen sekä valtakeskittymät tekevät ruokavaliomuutosten toteutuksesta haastavia. Lisäksi historia opettaa, että muutosten aikaansaaminen ruokavalioissa erilaisilla toimenpiteillä on hidasta. Toisaalta sosiaaliset normit voivat muuttua ja muutosta voidaan tukea kansalaisyhteiskunnan, terveysjärjestöjen ja julkisen vallan yhteistyöllä, kuten huomattiin tupakoinnin vastustamistyössä (Godfray ym. 2018).

Godfrayn ym. (2018) havainnot lukuisista tutkimuksista osoittivat, että maailman lihankulutus kasvaa merkittävästi. Yleinen ymmärrys myös on, että suurin osa lihankulutuksen kasvusta tapahtuu matalan ja keskitulotason maissa. Suurin haaste ruokavalioiden kestävyysmurroksessa onkin keskitulotason maiden kuluttajat, joiden keskimääräinen tulotaso on kasvussa.

Länsimaiden muutos kohti vähemmän resursseja kuluttavaa ruokavaliota vähentää kehittyneiden maiden kasvihuonekaasupäästöjä. Suuremman kokonaisvaikutuksen saavuttamiseksi tärkeää on pysäyttää lihankulutuksen kasvu myös keskitulotason maissa ja nousevissa talouksissa. Muutos kohti kasvis- ja kalapainotteista ruokavaliota länsimaissa hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta, mutta kestävät ruokavaliot runsasväestöisissä Aasian maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa voisivat vähentää maailmanlaajuista lihankysyntää merkittävästi ja hillitä ilmastonmuutosta vielä enemmän.

Blogikirjoitus on julkaistu alun perin JustFood-hankkeen verkkosivuilla.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *