Blogiartikkelit Pirjo Peltonen-Sainio Ilmasto, Kala, Maatalous, Metsä, Ruoka, Ympäristö

Sopeutuminen ilman pitkäaikaisia seuranta-aineistoja on kuin askel tyhjyyteen

Pitkäaikaiset, systemaattiset ja kattavat luonnonvara-alan seuranta-aineistot ovat korvaamaton tietovaranto.

Ne ovat perusta, jolle rakentaa ilmastokestävää tulevaisuutta maailman myrskyissä. Mutta kenellä on vastuu ja varaa aineistojen pitkäjänteiseen kerryttämiseen? Eihän moinen istu nopeatempoisen kvartaalitalouden ajatusmalliin.

Luonnon prosessit eivät ole ketju tapahtumia, vaan moniulotteisten vuorovaikutusten verkosto lukuisine takaisinkytkentöineen.

Puhumme ajan hengessä neuroverkoista, tekoälystä ja koneoppimisesta etsiessämme digitalisaatiosta ratkaisuja yhä haasteellisempien ilmiöiden hallintaan.

Myös sään armoilla harjoitettava luonnonvaratalous voi saada uusia sovelluksia sääriskien varalle. Huimia mahdollisuuksia, jotka nekin edellyttävät korkealaatuisia aineistoja, jotta tuloksina ovat toimivat ratkaisut yhteiskunnalle kalliiden harharetkien sijaan.

Aineistojen pitkäjänteinen kerryttäminen ei istu kvartaalitalouden ajatusmalliin.

Luke kartoitti meneillään olevat luonnonvara-alan seurantatutkimukset osana Valtioneuvoston kanslian rahoittamaa Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO) -hanketta.

Tavoitteena oli saada käsitys aineistojen laajuudesta, ajallisesta ja maantieteellisestä kattavuudesta sekä hyödynnettävyydestä sää- ja ilmastoriskien hallintaan, ilmastokestävyyden parantamiseen sekä sopeutumisen seurantaan. Kattava kooste aineistojen merkityksestä ilmastoriskien hallinnassa on luettavissa pian loppuraportista.

Maatalouden aineistot paljastavat, miten kasvilajit ja -lajikkeet sekä kasvintuhoojat muuttuvat, miten muutos kytkeytyy säähän ja sen vaihteluun samalla, kun ne tukevat riskien ennakointi- ja hallintajärjestelmien kehittämistä ja ilmastokestävyyden parantamista. Seurantoja on supistettu merkittävästi ja uhka lisäsupistuksille on suuri – juuri, kun ilmastonmuutoksen haasteet ovat käsillä.

Supistumispaine on kova myös metsäaineistoilla. Ne valottavat metsävarojen ja metsien tilaa sekä kasvua, metsikködynamiikkaa ja metsätuhoja metsien käsittelytoimet huomioiden, eri alkuperien sekä vieraiden puulajien sopeutumiskykyä, fenologiaa, siementuotantoa, pikkunisäkäslajien esiintymistä ja tuhoja, ympäristön tilaa ja vaikutuksia siihen sekä virkistyskäyttöä.

Kalatalouden aineistot puolestaan kattavat eri vesistöjen kalakantojen, poikastuotannon, ikäjakauman sekä joki- ja täplärapukantojen kehityksen, istutusten tuloksellisuuden sekä järvien ja jokien ekologisen tilan.

Porotalouden seuranta-aineistot auttavat ennakoimaan ilmastonmuutoksen riskejä porojen talvilaiduntamiselle, lisääntymiselle, kasvulle ja selviytymiselle.

On korkea aika pohtia, miten pitkäaikaisten tietoaineistojen keräys voidaan varmistaa muuttuvassa maailmassa, sillä haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle ei vähennetä nojaamalla mutu-tuntumaan.

Lisätietoa: Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO)

 

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 9.4.2018

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös