Ruuantuotannon tulevaisuudet

Tulevaisuudentutkimuksessa ei ole olemassa vain yhtä tulevaisuutta, vaan nykyhetkessä voidaan hahmottaa useita mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Miltä tulevaisuus lopulta näyttää, riippuu yhtäältä toimintaympäristön kehityksestä ja toisaalta yritysten, ihmisten ja yhteiskunnan tekemistä valinnoista ja niitä tukevista toimenpiteistä, joilla pyritään määrätietoisesti kohti toivotunlaista tulevaisuutta.

Suomalaisen ruoantuotannon osalta tulevaisuus näyttää kiinnostavalta. Ilmaston lämpenemisen myötä maatalouden tuotanto-olosuhteet voivat muuttua Suomessa aiempaa edullisemmiksi. Toisaalta ilmastonmuutoksen haitat, kuten kasvukauden aikaiset lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, uudet tuholaiset, rikkakasvit ja taudit saattavat ylittää ilmaston lämpenemisestä saatavat hyödyt Suomen maataloudelle.

Ilmastonmuutos ja globaalit kehityskulut sekä toimenpiteet muun muassa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi vaikuttavat maatalouden toimintaan tulevina vuosina. Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategia ja ilmastotavoitteet vaikuttavat sekä positiivisesti että negatiivisesti. Toistaiseksi muutospaine ei vielä kovin selkeästi näy maatalouspolitiikassa.

Ruoantuotannon kasvumahdollisuuksia rajoittaa se tosiasia, että pelto ja maa ylipäätään on rajallinen resurssi.

Ruoantuotannon kasvumahdollisuuksia rajoittaa se tosiasia, että pelto ja maa ylipäätään on rajallinen resurssi. Kun tavoitteena on vakaa, kestävä, laadukas ja pääosin suomalaista kuluttajaa palveleva ruoantuotanto, on tärkeää pohtia, mitä rajallisella pinta-alalla tuotetaan ja miten tuotanto tapahtuu.

Tuotantoa voitaisiin kestävästi lisätä tuotannon resilienssin ja maaperän laadun parantamisen avulla, jolloin käytetään satokasveja, jotka kestävät bioottisia ja abioottisia stressejä paremmin. Rajallisten resurssien käyttöön liittyy myös esimerkiksi ”perinteisen” maidon- ja lihantuotannon sekä lihaa ja maitoa korvaavien kasviperäisten tuotteiden kysynnän kehityskulut. Lukessa aktiivisen tutkimuksen kohteena ovat keinot tuottaa enemmän kasviproteiineja ja jalostaa niitä ihmisravinnoksi. Tutkimuksen keskiössä ovat myös keinot parantaa eläinperäisten elintarvikeketjujen ilmastokestävyyttä. Uusia mahdollisuuksia tuotannon tehostamiseen ja monipuolistamiseen haetaan myös erilaista kiertotalouden ratkaisuista sekä maasta irti olevista tuotantoteknologioista, kuten vertikaaliviljelystä.

Maatalous on välttämätön osa huoltovarmuuden turvaamista. Maatalouden kaksi suurta haastetta ovat kannattavuus ja kestävyys. Suomalaisen maatalouden kannattavuus on keskimäärin heikko, ja maatalouden yrittäjätulossa on jo pitkään jatkunut selvä laskeva trendi. Kannattavuus ja kestävyys kulkevat käsi kädessä. Maatilojen heikko kannattavuus hidastaa innovaatioita ja uusien ratkaisujen löytymistä ja käyttöönottoa esimerkiksi ympäristökysymyksiin liittyen. Maatiloilla tulisi olla mahdollisuudet investoida uusiutumiseen, sillä suomalaisen maatalouden kilpailukyky muodostuu tulevaisuudessa monipuolisuudesta, johon liittyy muun muassa kestävyys, erikoistuminen ja monialainen yrittäminen. Maatilayritysten toiminnan tueksi käynnistyi vuoden alussa Luonnonvarakeskuksen koordinoima osaamisverkosto AgriHubi, joka kokoaa yhteen alan neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen.

Teknologinen kehitys ja digitalisaatio parantavat ruoantuotannon edellytyksiä ja resurssitehokkuutta. Teknologialla onkin merkittävä vaikutus maa- ja puutarhatalouden sekä myös kalatalouden tulevaisuuteen digitalisaation, uusien innovatiivisten tuotteiden, menetelmien ja työskentelytapojen sekä esim. geeniteknologisten ratkaisujen avulla.

Maatalouden toimintaympäristö on monella tapaa voimakkaassa murroksessa. Huomio on suunnattava myös kuluttajiin ja markkinoihin. Suomalaisten ruokavaliossa on paljon parannettavaa. Tältä osin keskeinen kysymys liittyykin siihen, minkälainen ruoka parantaisi sekä maatalouden kestävyyttä että kansanterveyttä. Kotimaisuus on kuluttajille tärkeä valintakriteeri ruokakaupassa. On tärkeä huolehtia, että kotimainen tuotanto vastaa kysyntään myös ruokavalion muuttuessa. Suomalaisesta ruualla on kaikki edellytykset tulla puhtauden ja hyvän laadun ansiosta myös varteenotettaviksi vientituotteiksi.

Mahdollisia vaihtoehtoisia ruoantuotannon tulevaisuuksia on useita. Minkä niistä valitsemme ja millä keinoille valittu tulevaisuus voidaan saavuttaa ovat isoja kysymyksiä, joihin tarvitaan vastauksia.

Tässä Luken Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto -ohjelman blogisarjassa tullaan vuoden 2021 aikana käsittelemään ruoantuotannon tulevaisuuteen vaikuttavia asioita monipuolisesti niin alkutuottajien, alkutuotteita jalostavien yritysten kuin yhteiskunnan ja kuluttajien näkökulmista. Tervetuloa seuraamaan ja keskustelemaan!