Siirry pääsisältöön

Ruokaturvaa, ilmastoa, ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta koskeva kriisi ratkaistaan tutkimuksen ja yhteistyön avulla

Blogi 28.1.2020 Terhi Mehtiö

Nälkä, ilmaston lämpeneminen, metsäpalot, ympäristön ja ilman saastuminen, maan kunnon huonontuminen ja hiilivaraston pieneneminen, lajien häviäminen - näistä kaikista saamme lukea lähes joka päivä mediasta, ja ne kaikki ovat maapalloamme ja sen eliöitä uhkaavia asioita. Uhat eivät ole yksittäisiä, toisistaan erillisiä, vaan kytkeytyvät monilla tavoilla toisiinsa tehden ongelmasta hyvin monitahoisen ja -ulotteisen, sanalla sanoen viheliäisen. Lukessa näiden uhkien parissa on työskennelty jo pitkään, ja tutkimus tähtää menetelmiin, joilla ruokaa saadaan tuotettua riittävästi ja tehokkaasti, mutta myös ilmastoviisaasti, vastuullisesti ja kannattavasti.

Tammikuisena tiistaina aktiivinen joukko ihmisiä kokoontui sekä paikan päälle keskustakirjasto Oodiin Helsingissä että etäyhteyksien päähän seuraamaan Luken järjestämää Naudat, ilmasto ja ympäristö -seminaaria. Eläintuotanto, erityisesti naudat, ovat olleet julkisessa keskustelussa pinnalla niiden aiheuttaman ilmasto- ja ympäristökuormituksen vuoksi. Tilaisuuden tarkoituksena oli selvittää, minkälainen ilmasto- ja ympäristökuorma naudalla on, mistä se koostuu sekä millaisia ratkaisuja tutkijoilla on kuorman pienentämiseksi.

Seminaarissa tuotiin esille maito- ja lihatuotteiden lisääntyvä globaali kysyntä erityisesti kehittyvissä maissa, väestön kasvu sekä huolestuttava ennuste viljelyyn sopivien alueiden siirtymästä yhä pohjoisemmaksi ilmaston lämmetessä. FAO:n ennusteen mukaan ruokaa pitää tuottaa 50 % enemmän vuoden 2013 tasoon nähden, jotta maapallon väestö saadaan ruokittua 2050. Tähän tulevaisuuteen on varauduttava, ja on selvitettävä, miten ruokaa saadaan tuotettua riittävästi niin, että vahingot ympäristölle ja ilmastolle saadaan minimoitua. Suomessa, kuten länsimaissa laajemminkin, esimerkiksi eläinperäisen proteiinin kulutusta on järkevää vähentää. Emme voi kuitenkaan ulkoistaa ruokamme päästöjä ulkomaille, vaan on tärkeää säilyttää ruoantuotannon omavaraisuus ja mahdollisuuksien mukaan vahvistaa myös vientiä. Seminaarissa käsiteltiin Suomen vahvuuksia nurmen viljelyn ja vesivarojen suhteen ja märehtijöiden, kuten nautojen, sopivuutta olosuhteisiimme. Märehtijöiden merkitys ruoantuotannossa on merkittävä, koska ne eivät kilpaile ihmisen kanssa samasta ravinnosta, vaan muuntavat tehokkaasti meillä menestyvän nurmen ihmiselle ravinteikkaaksi maidoksi ja lihaksi.

Emme voi kuitenkaan ulkoistaa ruokamme päästöjä ulkomaille, vaan on tärkeää säilyttää ruoantuotannon omavaraisuus ja mahdollisuuksien mukaan vahvistaa myös vientiä.

Negatiiviseltakaan puolelta emme voi ummistaa silmiämme. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Seminaarissa heräteltiin yleisöä kertomalla, että nykypäästöillä 1,5 asteen hiilibudjettia on jäljellä enää 8 vuotta, joten nopeita ratkaisuja tarvitaan. Lämpötilan nousun pysäyttäminen vaatisi nettohiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjen laskemisen nollaan ja metaanipäästöjen tasaantumisen. Metaanipäästöjä pienentämällä ilmaston lämpenemistä voidaan myös hillitä nopeasti, ja esimerkiksi lypsylehmien ruoansulatuksesta aiheutuvat metaanipäästöt ovatkin jo pienentyneet huomattavasti tuotannon tehostumisen myötä.

Lisäksi seminaarissa kerrottiin maataloudessa tapahtuneen rakennemuutoksen aiheuttaneen sen, että maatilojen määrä on vähentynyt huomattavasti, ja tilojen koot ovat kasvaneet. Eläintalous on yhä enemmän alueellisesti keskittynyttä, ja tukipolitiikka on siirtänyt tuotantoa pohjoisemmaksi. Näin ollen tuotanto on painottunut alueille, joilla on paljon turvemaita. Turvepeltojen pinta-ala on kasvanut 2000-luvulla, kun tilat tarvitsevat uutta peltoa rehun viljelyyn ja lannan levitysalaksi. Turvepeltojen päästöt ovat yli 50 % maatalouden kokonaispäästöistä, joten tässä olisi todella suuri päästövähennyspotentiaali. Osalla tiloista on myös haasteena järjestää eläimille sopivaa ulkoilu- ja laidunnusmahdollisuutta. Tämä ei ole pelkästään eläinten hyvinvointikysymys, vaan myös haaste luonnonlaidunten ja perinneympäristöjen hoidon sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Maataloudessa Suomessa on jo tehty paljon töitä päästöjen vähentämisen eteen, ja lisää ratkaisuja etsitään tutkimuksen avulla kuumeisesti.

Maataloudessa Suomessa on jo tehty paljon töitä päästöjen vähentämisen eteen, ja lisää ratkaisuja etsitään tutkimuksen avulla kuumeisesti. Seminaarissa esiteltiin esimerkiksi lannan valtavaa hyödynnyspotentiaalia, jota ei ole vielä otettu suuressa mittakaavassa käyttöön, vaikka tarvittavat menetelmät ovat jo olemassa. Lanta on kiertotaloudessa arvokas aine ja sen prosessoinnin avulla peltojen lannoitus saataisiin optimoitua ja fossiilisen energian tarvetta vähennettyä. Fosforinkierron suhteen nautakarjataloudessa on jo tehty paljon hyviä muutoksia, jotka ovat vähentäneet pelloilta tulevaa vesistöjen ravinnekuormitusta. Lisäksi eläinjalostuksen avulla on saavutettu huikeita parannuksia eläinten perinnöllisessä tasossa maitotuotoksen, kestävyyden, hedelmällisyyden, terveyden ja muiden hyvinvointiin liittyvien ominaisuuksien suhteen. Nämä jo yksin ovat vähentäneet lehmien rehun tarvetta, ja näin ollen myös metaanipäästöjä maitokiloa kohti. Jalostuksen avulla tulevaisuuden lehmät tuottavat saman määrän maitoa entistä vähemmällä rehulla. Myös ruokinnalla voidaan pienentää märehtijöiden metaanintuotantoa ruokinnan intensiteettiä lisäämällä sekä erilaisilla rehuvalinnoilla ja lisäaineilla.

Paljon on siis jo tehty, mutta paljon on myös mahdollista vielä parantaa. Ratkaisut lähtevät hyvin maanläheiseltä tasolta muun muassa maan kuntoa parantamalla ja näin hiilivarastoa kasvattamalla. Maataloudessa kaivataan systeemistä muutosta, jossa ratkaisut tehdään pohjautuen tutkittuun tietoon globaali kokonaisuus huomioiden. Maanviljelijät ovat hyvin kiinnostuneita olemaan mukana kehityksessä ja parantamaan tuotantotapojen kestävyyttä, näin ollen tutkimus ja yhteistyö kaikkien eri toimijoiden välillä ovat nyt erittäin tärkeässä osassa. Osaaminen ja tutkimus ovat Suomessa huipputasoa – viemällä tietoa ja osaamistamme eteenpäin maailmaa todella muutetaan!

Kuvatiivistelmä Luken 21.1.2020 järjestämän Naudat, ilmasto ja ympäristö -seminaarista.