Blogiartikkelit Ilkka P. Laurila Ruoka

Tänä keväänä puhutaan eduskunnan johdolla ruokapolitiikasta. Maa- ja metsätalousministeriön laajasti osallistaen valmistelema Ruoka 2030 -selonteko annettiin eduskunnan käsittelyyn viime viikolla. Eduskuntakeskustelun pohjalta MMM laatii suunnitelman ruokapolitiikan toimeenpanosta.

Selonteon visio kuuluu:
Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja.

Elintarvikkeiden kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kannattava ruokajärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- sekä opetustyö. Alan markkinointi- ja vientiosaaminen on hyvällä tasolla. Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden ja elintarvikeosaamisen vientimaa.

Selonteon mukaan alan tutkimus on hyvällä tasolla, mutta osin sirpaleista. Kaivataan enemmän monitieteistä, tutkimusalojen väliset rajat ylittävää verkottumista. Kansainvälistyminen on tärkeää, koska pyritään viennin lisäämiseen.

Tutkimustiedon todetaan olevan hyödyksi vain, jos sitä käytetään. Selonteon mukaan erityisesti pieniä yrityksiä on autettava hyödyntämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa kumppanuus- ja verkostomallien kautta. Tutkimusaineistoja ja tietovarantoja pitää avata yleiseen käyttöön, ja myös vähittäiskaupan omia tuoterekistereitä ja myynti- ja kulutustilastoja pitäisi voida hyödyntää tutkimuksessa.

Selonteossa korostetaan ruokahävikin rajoittamisen merkitystä. Asia on ollut kuuma puheenaihe jo pitkään. Kala nostetaan Suomelle soveltuvana mahdollisuutena, kuten uusien tuotteiden kehittäminen silakasta, kilohailista ja muikusta. Myös valkuaisomavaraisuus on painokkaasti esillä. Sitä parantavissa kotimaisissa ratkaisuissa on mahdollisuuksia huoltovarmuuden ja kauppataseen parantamiseen, uusiin proteiinipitoisiin lisäarvotuotteisiin sekä terveysvaikutuksiin esimerkiksi diabeteksen ja paksusuolisyövän ehkäisyssä.

Tutkijoille paljon odotuksia

Ruokapoliittinen selonteko haastaa paitsi yrittäjät ja hallinnon myös tutkimuksen ja opetuksen. Alan tutkimusosaamisen tiedetään olevan Suomessa huippua. Siksi Lukella ja muilla tutkijoilla on paljon annettavaa ruokapolitiikan toteutukseen ja suomalaisen elintarvikesektorin vahvistamiseen. Eivätkä selonteossa nostettavat teemat olisi olleet nostettavissa ilman pitkäjänteistä tutkimusta. Luke on ollut eturintamassa tiedon ja tietoisuuden lisäämisessä esimerkiksi valkuaisomavaraisuuden kehittämisessä, kalataloudessa sekä ruokahävikissä. Ympäristöä kuormittavin elintarvike on jalostusketjun läpikäynyt, mutta kuluttamatta jäänyt elintarvike.

Tuemme työllämme yhdessä kumppaneiden kanssa elintarvikeketjua koko sen matkalta. Ainutlaatuinen osaaminen Lukella on alkutuotannossa, minkä merkitys jalostus- ja jakeluketjussa on kasvussa. Tuotteen erilaistaminen lähtee raaka-aineen ominaisuuksista, ja kuluttajaa kiinnostaa tuotteen alkuperä. Tuotamme menetelmiä ja teknologioita tehokkaaseen, kestävään ja ympäristöystävälliseen maa-, kotieläin- ja kalatalouteen. Kehitämme luonnontuotteiden hyödyntämistä. Meillä on myös prosessi- ja markkinointiosaamista ketjun seuraaville portaille.

Jotta kotimainen laadukas alkutuotanto voi säilyä, on saatava vauhtia lisäarvotuotteiden kehittämiseen ja niiden vientiin: elintarvikekehitykseen, kuluttajaymmärrykseen, brändäykseen, markkinointiin ja myyntiin.

Ruokapolitiikan toimeenpano edellyttää laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuusarviointia, riskienhallintaa sekä politiikkatukea. Huoltovarmuus on pidettävä esillä, kun puhutaan elintarviketuotannosta. Maailmantilanteen epävarmuus on lisääntynyt, ja vastaavasti kuin kehitys heijastuu turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, sen tulee heijastua myös ruokapoliittiseen keskusteluun. EU:n sisämarkkinoita ja maailmankaupan pelisääntöjä haastetaan. Jos osaamisen ja tuotantokoneiston annetaan rapistua, tuotannon ylösajo on pitkän työn takana. Siksi ruokapolitiikkaa pitää arvioida tästäkin näkökulmasta ja pitkäjänteisesti, tässä tapauksessa vuoteen 2030.

Lisäarvotuotteita maailmalle

Miksi Tanska vie 80 prosenttia elintarvikkeiden tuotannostaan, mutta Suomessa viennin ja tuonnin tase muuttuu asteittain entistä alijäämäisemmäksi?

Olosuhteet toki selittävät osan, mutta kyse on paljon muustakin. Myös siitä, miten tutkimus nähdään ja tutkimus näkee itsensä osana kansallisen tavoitteen – vahvan elintarvikeviennin – toteuttamista. Tanskassa myös virkamieskunta on vielä Suomea kattavammin tukemassa tätä kansallista projektia.

Tanskassa tutkimuksen tulokset onnistutaan viemään Suomea tehokkaammin käytäntöön. Myös tutkimusrahoitus vaikuttaa. Julkisen ja yksityisen rahoituksen näkymät maa- ja elintarviketutkimukselle ovat Tanskassa eri asennossa kuin Suomessa. Tanskassa rahoitus on ollut tasaista, eikä merkittäviä leikkauksia ole nähty tai näköpiirissä.

Luke ja ETLA julkaisivat tammikuussa elintarvikeketjun kilpailukykytutkimuksen, jonka analyysi näkyy myös ruokapoliittisen selonteon taustalla. Raportin julkistus tapahtui TEM:n ja MMM:n järjestämässä seminaarissa. Tilaisuudessa Luken erikoistutkija Csaba Jansik kertoi esimerkin kaurantuotannosta. Suomi on kaurantuotannon suurvalta, mutta viemme sen jyvinä, kun taas saksalaiset vievät kaurasta jalostettuja tuotteina. Olemme maailman parhaita tuottamaan laadukasta elintarvikekauraa, mutta emme osaa myydä siitä tehtyjä innovatiivisia lisäarvotuotteita maailmalle, vaikka osaamme tehdä niitä. Suomen elintarvikesektorilla on paljon kirittävää ja mahdollisuuksia viennissä, jalostusasteen nostamisessa sekä myynnissä ja markkinoinnissa.

Venäjän vuoden 2014 tuontikielto on purrut suomalaiseen elintarvikesektoriin muita maita kovemmin, ja olemme jääneet muiden maiden vauhdista. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupan tase on vajoamassa Suomessa ja Ruotsissa. Jos kehitys jatkuu, kotimainen ruoantuotanto vaarassa. Kustannusten hallinta ei voi olla ainoa ratkaisu, vaan markkinoille tarvitaan enemmän kuluttajan silmissä arvokkaampia tuotteita.

Ruokakulttuurista hyvinvointia

Ruoan arvostuksen nostaminen on tärkeä keino lisätä elintarvikeketjun kilpailukykyä. Kasvatuksella on suuri merkitys. Siksi kotien ohella koulut, päiväkodit ja kaikki muutkin joukkoruokailupaikat lounasravintoloista armeijan keittiöön sekä ravintolat ovat paljosta vastuussa. Uskon, että hyvinvointimmekin lisääntyisi, jos ruoan merkitys kulttuurissamme kasvaisi mannereurooppalaisiin mittoihin.

Elintarviketeollisuus käyttää valtaosin kotimaisia raaka-aineita, ja alkuperämaan merkitys korostuu markkinoinnissa edelleen. Suomalaisen elintarvikkeen tulevaisuudelle kotimarkkina on tärkeä, mutta kasvu on haettava viennistä. Sitä paitsi viennin vahvuuksilla pärjää myös kotimarkkinoilla.

Katse kääntyy tutkimukseen ja opetukseen. Tuottavatko yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut opinahjot osaajia, jotka pystyvät tuottamaan, jalostamaan ja markkinoimaan suomalaisia elintarvikkeita? Tuottavatko tutkijat yrittäjille ja päättäjille ratkaisuja, jotka tukevat riittävästi yritystoiminnassa ja ohjauksessa. Uskon, että kaikilla osapuolilla on terästäytymisen paikka. Ruokapolitiikan toimeenpanosuunnitelman ohessa laaditaan ruokatutkimusstrategia, jonka valmistelussa tutkijat haluavat olla mukana.

Markkinat koostuvat meistä kuluttajista. Valinnoillamme me ohjaamme koko tarjontaketjua raaka-aineen tuotannosta jalostukseen. Kuluttaja on entistä valveutuneempi ja tekee valinnoillaan myös tietoista politiikkaa. Tutkijoiden tehtävänä on tuottaa monipuolista tietoa kuluttajan valintojen pohjaksi. Eettisyys, terveellisyys, kestävyys, jäljitettävyys ja ympäristöystävällisyys painavat yhä enemmän kuluttajan valinnassa. Tarjontaketjun on oltava joustava ja kuunneltava tätä ääntä.

 

 

 

Kommentoi

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *